Elpyminen vientimarkkinoiden varassa

Riskinä ulkomaisen ympäristön heikompi kehitys

Suomen talouden hidas elpyminen erittäin pitkästä taantumasta nojaa vuosina 2015–2017 ensisijaisesti Suomen ulkoisen toimintaympäristön paranemiseen. Suomen talouden toipumista edistävät erityisesti euroalueen talouksien aiempaa nopeampi elpyminen, raaka-aineiden hintojen lasku ja keveänä jatkuva euroalueen rahapolitiikka.

Ulkoiseen toimintaympäristöön liittyy kuitenkin merkittäviä riskejä. Venäjän tai nousevien talouksien odotettua heikompi kehitys veisi pohjaa vientivetoiselta kasvulta. Ennusteen mukainen nettoviennin kasvu on ehdollinen Euroopan investointien odotetulle käynnistymiselle. 

Myös kevyen rahapolitiikan välittymiseen sisältyy riskejä. Osake- ja joukkovelkakirjojen hintojen nousu heijastaa matalien korkojen oloissa sijoittajien tuottohakuisuutta, ja markkinoiden likviditeetti voi ohjautua tuotannollisten investointien sijasta finanssisijoituksiin. Pidemmällä aikavälillä tällainen kehitys voisi johtaa varallisuushintojen ja reaalitalouden kehityksen eriytymiseen, joka puolestaan lisäisi varallisuushintojen äkillisen korjausliikkeen todennäköisyyttä.

 Rahoitusolojen kiristyminen vaikeuttai­si erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten rahoituksen saa­tavuutta ja nostaisi sen hintaa oloissa, joissa yritysten kannattavuus on hei­kentynyt varsin vaatimattomaksi. Tämä heikentäisi reaalitalouden elpymistä.

Toisaalta raaka-aineiden hinnat voivat pysyä alhaisina pidempään ja kevyenä säilyvä rahapolitiikka voi välittyä reaalitalouteen arvioitua positiivisemmin, erityisesti jos se kiihdyttää arvioitua voimakkaammin tuotannollisia investointointeja euroalueella.

Kaiken kaikkiaan ulkopuolelta tulevat riskit painottuvat Suomen talouden kannalta perusuraa heikomman kehityksen suuntaan.

Kotimaan riskit liittyvät talouspolitiikan onnistumiseen

Kotimaiset riskit liittyvät lähiajan talouspolitiikan onnistumiseen. Julkisen talouden tasapaino on ennustettua vahvempi uuden hallituksen sopeutustoimien jälkeen. Finanssipolitiikan kiristäminen ja välttämättömät julkisen talouden menojen leikkaukset vähentävät kuitenkin lyhyellä aikavälillä kotimaista kysyntää ja hidastavat kasvua. Lyhyen aikavälin kasvu hidastuu erityisesti siinä tapauksessa, että julkisen talouden menojen sopeutuksen lisäksi hintakilpailukykyä parantavat toimet eivät toteudu

Lisäksi Suomen työmarkkinoiden lamaantuminen ja yritysten aiempaa heikompi kannattavuus voivat johtaa siihen, että uusia työpaikkoja syntyy kasvun oloissakin ennakoitua hitaammin ja pitkäaikaistyöttömyyden lisääntyminen jarruttaa entisestään keskipitkän aikavälin kasvua ja heikentää julkisen talouden rahoitusasemaa.   

Kotimaisia tekijöitä koskevat ennustettua heikomman kehityksen riskit painottuvat erityisesti vuosiin 2016–2017.