Mitä jos vienti ei elvy lähivuosina?

Vientimarkkinoiden menetys onkin jatkunut jo lähes vuosikymmenen ajan. Teollisuuden rakennemuutos ja kilpailukyvyn rapautuminen ovat siirtäneet kasvun painopisteen kotimarkkinoihin, ja julkinen talous on heikentynyt voimakkaasti. Uhkana on, että tämän kaltainen kehitys jatkuu myös tulevina vuosina, mikäli kustannuskilpailukykyä ja vientiä ei saada kohennettua.

Tässä vaihtoehtoislaskelmassa arvioidaan viennin dynaamisia vaikutuksia Suomen talouteen tilanteessa, jossa viennin kehitys jäisi selvästi heikommaksi kuin perusennusteessa. Laskelmassa vienti ei pääse mukaan vientimarkkinoiden kasvuun ja jää peräti kolmen vuoden ajaksi samalle tasolle kuin vuonna 2015. Palkkojen oletetaan kehittyvän perusennusteen mukaisesti, ja kustannuskilpailukyky ei parane. Lisäksi viennin heikko kehitys alkaa vähitellen rapauttaa sijoittajien ja kuluttajien luottamusta Suomen talouteen. Luottamuksen heikkeneminen johtaa vuosina 2018 ja 2019 kotimaisen koron riskipreemion kasvuun ja säästämisasteen nousuun. Riskipreemion suureneminen kasvattaa myös valtionvelan korkomenoja.

Laskelmassa bruttokansantuotteen volyymi on vuonna 2019 noin 5 mrd. euroa pienempi kuin vuonna 2015. BKT kasvaa vuosina 2016–2019 keskimäärin 1 prosenttiyksikön hitaammin kuin perusennusteessa. Viennin määrä on laskelmassa noin 8 mrd. euroa pienempi vuonna 2019 kuin vuonna 2015. Koska viennissä käytetään paljon tuontipanoksia, myös tuonti hiipuu vientikehityksen vanavedessä. Näin menetys BKT:n kasvussa jää vähäisemmäksi. Tuonti kuitenkin supistuu vähemmän kuin vienti, sillä heikentynyttä talouskasvua kannattelevat yksityinen kulutus ja investoinnit. Nettovienti muuttuu negatiiviseksi, ja Suomi velkaantuu ulkomaille.

Kuvio

Viennin heikko kehitys näkyy myös työllisyydessä, palkkasummassa ja kuluttajien luottamuksessa, joiden heikkeneminen alkaa vähitellen hidastaa yksityisen kulutuksen kasvua. Vaikka kuluttajien epävarmuuden lisääntyminen nostaa säästämisastetta, säästämisaste jää hitaamman tulokehityksen myötä alemmaksi kuin perusurassa. Myös hintojen nousu taloudessa hidastuu. Heikko vientikehitys lisää epävarmuutta investointipäätöksistä, ja näin yksityisten investointien kasvu hidastuu. Investointien kohenemista hidastaa myös riskipreemion kasvu.

Viennin välilliset vaikutukset ovat suuria. Heikon vientikehityksen suora vaikutus julkiseen talouteen on rajallinen, sillä viennistä ei kerry verotuloja, mutta välillinen vaikutus on suuri. Laskelmassa julkisen talouden tilanne heikkeneekin merkittävästi perusuraan verrattuna. Alijäämä kasvaa muutamassa vuodessa lähes 1 prosenttiyksikön verran, ja velkasuhde on vuoden 2019 lopussa 2,6 prosenttiyksikköä eli noin 5 mrd. euroa suurempi.

Mikäli Suomen kansainvälinen kilpailukyky säilyy nykyisen kaltaisena tai heikkenee entisestään, on mahdollista, että vientiä ei saada lähivuosina kasvatettua toivotusti ja kuilu viennin ja vientimarkkinoiden kasvun välillä syvenee. Tällaisella kehityksellä olisi hyvin vahingolliset vaikutukset talouskasvuun ja julkiseen talouteen jo suhteellisen lyhyellä aikavälillä.

Taulukko.