Artikkelin sisältö
Vuoden 2015 kolmannen neljänneksen tilinpito
Tilastokeskus julkisti 4. joulukuuta kansantalouden neljännesvuositilinpidon ennakkotiedot, jotka sisältävät uusimmat tilastot Suomen talouden kehityksestä vuoden 2015 kolmannella neljänneksellä.
Tässä julkaisussa esiteltävä Suomen Pankin kokonaistaloudellinen ennuste on tehty ennen Tilastokeskuksen julkaisemia kansantalouden neljännesvuositilinpidon kolmannen neljänneksen tilastoja. Ennuste perustuu Tilastokeskuksen syyskuussa julkaisemaan neljännesvuositilinpitoon, Tilastokeskuksen marraskuussa julkaisemiin kolmannen vuosineljänneksen pikaennakkotietoihin ja laajaan talouskehitystä kuvaavaan indikaattoriaineistoon.
Marraskuussa julkaistujen pikaennakkotietojen mukaan bruttokansantuote oli kolmannella neljänneksellä 0,8 % pienempi kuin edellisen vuoden vastaavana ajankohtana ja 0,6 % pienempi kuin edellisellä neljänneksellä.
Uusimman neljännesvuositilinpidon tiedot antavat vuoden 2015 BKT:n kehityksestä hieman paremman kuvan kuin aiemmin julkaistu tilastomateriaali. Talouskasvu ei kuitenkaan ole alkanut olennaisesti kohentua tämän vuoden aikana. Kotimaisen kysynnän kasvu on edelleen heikkoa, eikä vienti ole alkanut selkeästi kohentua.
Uusimman neljännesvuositilinpidon mukaan bruttokansantuote supistui vuoden 2015 kolmannella neljänneksellä 0,2 % edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta ja oli 0,5 % pienempi kuin edellisellä neljänneksellä. Samalla vuoden toisen neljänneksen kasvua koskevia tietoja tarkennettiin voimakkaamman kasvun suuntaan. Tämän myötä vuoden 2015 ensimmäisen vuosipuoliskon BKT on suurempi kuin syyskuussa arvioitiin.
Yksityisen kulutuksen kasvu oli vuoden 2015 ensimmäisellä puoliskolla aiemmin arvioitua nopeampaa. Yksityiset investoinnit supistuivat vuoden ensimmäisellä puoliskolla vuodentakaisesta, mutta investointien taso oli hieman korkeampi kuin aiemmin julkaistussa tilinpidossa. Viennin kasvu oli sekä ensimmäisellä että toisella neljänneksellä hitaampaa kuin edellisessä arviossa.
Kolmannella vuosineljänneksellä bruttokansantuotteen kasvua heikensivät kysyntäeristä nettoviennin väheneminen ja investointien supistuminen. Vienti supistui 0,7 % edellisestä neljänneksestä ja 3,4 % vuodentakaisesta. Sekä tavaroiden että palveluiden vienti väheni vuodentakaisesta. Tuonti puolestaan kasvoi 1,8 % edellisestä neljänneksestä, mutta supistui 3,4 % edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta.
Yksityiset investoinnit supistuivat 1,4 % suhteessa edellisen neljänneksen investointeihin ja 3,6 % vuodentakaiseen verrattuna. Investointien supistuminen oli laaja-alaista lukuun ottamatta maa- ja vesirakennusinvestointeja. Kone- ja laiteinvestoinnit supistuivat 1,5 % edellisestä neljänneksestä ja 5,2 % vuodentakaisesta. Asuinrakennusinvestoinnit puolestaan vähenivät 0,4 % edellisestä neljänneksestä. Sen sijaan maa- ja vesirakennusinvestoinnit lisääntyivät 6,3 % edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta.
Yksityinen kulutus kasvoi 0,8 % edellisestä neljänneksestä. Erityisesti kestokulutustavaroiden ja palveluiden kulutus lisääntyi edellisestä neljänneksestä.
Tuottajahintainen arvonlisäys väheni kolmannella vuosineljänneksellä 0,4 % edellisestä neljänneksestä. Tuotanto supistui erityisesti sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa. Palveluiden arvonlisäys supistui 0,1 % edellisestä neljänneksestä. Kasvussa olivat muun muassa liike-elämän palvelut sekä informaatio- ja viestintäala. Rakennusalan tuotanto kasvoi 0,1 %.
Työpanos kasvoi. Työllisten määrä lisääntyi 0,1 % ja työtuntien määrä 0,9 % edellisestä neljänneksestä. Palkkasumman kasvu oli 0,5 % edellisestä neljänneksestä.