Vaihtoehtoislaskelma

Maailmantalouden heikompi kehitys yhtenä keskeisenä riskinä

Vienti alkaa vihdoin kasvaa vientikysynnän vanavedessä, jolloin nettovienti alkaa hiljalleen tukea talouskasvua kotimaisen kysynnän ohella. Yhtenä ennusteen keskeisimpänä riskinä on kuitenkin ennustettua heikompi kansainvälisen talouden kehitys. Kansainvälisen kaupan kasvu on kansainvälisen talouden BKT:n kehitykseen nähden vaimeaa, ja kehittyvien talouksien talouskasvu voi sakata ennakoitua enemmän. Maailmantalouden kehitys on siis poikkeuksellisen epävarmaa.

Ennusteen vaihtoehtoisessa skenaariossa Suomen vientimarkkinoiden kasvu jää selvästi ennustettua hitaammaksi. Vuosien 2008–2015 aikana Suomen vientimarkkinat ovat kasvaneet keskimäärin 2 prosentin verran vuodessa. Laskelmassa oletetaan, että vientimarkkinoiden kasvu jatkuu edelleen vain 2 prosentissa vuosina 2018 ja 2019 perusennusteessa oletetun vajaan 4 prosentin sijasta.

Lisäksi laskelmassa on käytetty seuraavia oletuksia:

    • Koska nimellispalkkojen ja hintojen nousu on jo perusurassa hyvin vaimeaa, laskelmassa oletetaan, ettei niiden kautta ole odotettavissa lisäsopeutusta. Palkat ja hinnat eivät siis jousta enää alaspäin, jos Suomen talouteen kohdistuu uusi sokki, eikä Suomi näin hyötyisi suhteellisten hintojen laskusta verrattuna kilpailijamaidensa hintoihin.
    • Laskelmassa oletetaan myös, että rahapolitiikkakorot pysyvät perusuran mukaisina. Ennusteen perusurassa korot ovat jo alarajalla, ja tavanomaisen rahapolitiikan mahdollisuudet korkojen kautta tulevaan lisäkeventämiseen ovat hyvin rajalliset.
    • Laskelmassa oletetaan niin ikään, että finanssipolitiikan liikkumavara on jo käytetty. Hallituksen sopeutustoimista huolimatta julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen on kasvanut huolestuttavaa vauhtia, ja Euroopan komission mukaan Suomi kuuluu ryhmään maita, joilla nähdään olevan riskejä vakaus- ja kasvusopimuksen määräysten rikkomiseen. Laskelmassa oletetaan lisäksi, että päästäkseen julkiselle taloudelle asettamiinsa tavoitteisiin hallitus voi toteuttaa lisää sopeutustoimia vientimarkkinoiden heikosta kehityksestä huolimatta. Sopeutustoimien ansiosta velkasuhde säilyy vuonna 2019 jokseenkin samansuuruisena kuin perusurassa.

Jos vientimarkkinoiden kasvu jää ennustetusta, Suomen vientikysyntä supistuu, mikä vähentää suoraan kokonaiskysyntää. Syntyvä ylitarjonta tasapainottuu normaalitilanteessa ainakin osittain hintojen ja palkkojen alenemisen kautta. Koska laskelmassa oletetaan, että hinnat ja palkat eivät sopeudu, tuotantomäärien on mukauduttava tilanteeseen.

Lopputuotteiden kysynnän väheneminen johtaa kotimaisten välituotteiden ja niiden tuotannossa käytettyjen tuotannontekijöiden kysynnän supistumiseen. Työtuntien määrä pienenee, ja investointeja vähennetään. Suomen vientihinnat eivät kuitenkaan laske suhteessa kilpailijamaiden hintoihin. Vienti supistuu voimakkaasti, koska vientihinta ei jousta eikä näin ollen pehmennä vientikysynnän vähenemisen vaikutusta. Vuonna 2019 bruttokansantuotteen määrä on runsaan prosentin verran pienempi kuin ennusteessa. Ilman uusia finanssipoliittisia toimenpiteitä julkisen talouden velka suhteessa bruttokansantuotteeseen kasvaa noin ½ prosenttiyksikköä suuremmaksi kuin perusurassa (taulukko 1).

Mikäli julkisen talouden velkasuhde halutaan saattaa takaisin perusuran mukaiseksi, se vaatii runsaan 1½ mrd. euron verran lisäsopeuttamista. Lisäsopeutus hidastaa lyhyellä aikavälillä reaalitalouden kasvua entisestään. Vientikysynnän ja kiristyvän finanssipolitiikan yhdistelmän vaikutukset BKT:n kasvuvauhtiin käyvät ilmi kuviosta 1.

Kuvio 1. Vientikysynnän väheneminen hidastaisi talouskasvua selvästi

Julkisen talouden velkasuhteen palauttamiseksi likimain perusuran mukaiseksi laskelmassa on oletettu, että hallituksen pääasiassa vuosina 2018 ja 2019 toteuttamat runsaat 1½ mrd. euron suuruiset sopeutustoimet jakautuvat seuraavasti: 500 milj. euron korotus arvonlisäveron tuottoon, 500 milj. euron leikkaukset valtion menoihin, 500 milj. euron leikkaukset etuuksiin ja avustuksiin ja 200 milj. euron leikkaukset valtion tulonsiirtoihin. Julkisten menojen leikkaus supistaa edelleen kokonaiskysyntää ja – hintojen pysyessä ennallaan – tuotantomääriä.

Kuviossa 2 esitetään vientikysynnän heikentämä julkisen talouden velkasuhde poikkeamana perusurasta ilman kiristävää finanssipolitiikkaa. Kuviossa esitetään myös miten finanssipolitiikka reagoi lisäsopeutuksin palauttaakseen julkisen talouden takaisin likimain perusuralle vuoteen 2019 mennessä.

Kuvio 2. Viennin vaikeudet kasvattaisivat velkaantumista

Laskelma osoittaa, kuinka paljon maailmantalouden kehitys vaikuttaa Suomen kaltaiseen pieneen avotalouteen. Tulokset näyttävät myös, miten vaikeaa julkisen talouden korjaaminen on, jos kansainvälisessä taloudessa puhaltavat vastatuulet voimistuvat. Toisaalta velkasuhteen suurenemisen estäminen pienentää tulevia julkisia menoja. Tästä seuraa, että julkiseen talouteen on suotavaa luoda riittävää liikkumatilaa edes hieman myönteisemmän talouskehityksen vallitessa, jotta liikkumavaraa on käytettävissä huonompina aikoina. Tällöin voidaan välttää myötäsyklinen talouspolitiikka.

Lähde: Suomen Pankin laskelmat.
Vaihtoehtoislaskelma: vientimarkkinoiden kasvun hidastuminen, finanssipolitiikka ei kiristy
Kysyntä ja tarjonta vuosina 2016–2019 vuoden 2010 hinnoin
    2016 2017 2018 2019 2019 poikkeama tasossa, %
Prosenttimuutos edellisvuotisesta
Bruttokansantuote SP:n ennuste 1,0 1,3 1,2 1,2 195 637
  Vaihtoehtoinen kehitys 1,0 1,1 0,8 0,6 193 352
  Poikkeama 0,0 -0,2 -0,5 -0,5 -1,2
Tuonti SP:n ennuste 1,2 2,0 2,1 1,9 82 729
  Vaihtoehtoinen kehitys 1,2 1,5 1,1 0,7 80 619
  Poikkeama 0,0 -0,5 -1,0 -1,1 -2,6
Vienti SP:n ennuste 0,7 2,1 2,5 2,6 80 289
  Vaihtoehtoinen kehitys 0,7 1,4 1,0 1,0 77 253
  Poikkeama 0,0 -0,8 -1,5 -1,6 -3,8
Yksityinen kulutus SP:n ennuste 1,9 1,4 1,0 0,9 110 033
  Vaihtoehtoinen kehitys 1,9 1,3 0,8 0,7 109 480
  Poikkeama 0,0 -0,1 -0,2 -0,2 -0,5
Yksityiset investoinnit SP:n ennuste 5,8 3,4 2,5 2,7 36 360
  Vaihtoehtoinen kehitys 5,8 3,2 1,6 1,3 35 483
  Poikkeama 0,0 -0,2 -0,9 -1,3 -2,4
Vientimarkkinat SP:n ennuste 1,8 2,8 3,6 3,7 127,2
  Vaihtoehtoinen kehitys 1,8 2,0 2,0 2,0 122,3
  Poikkeama 0,0 -0,8 -1,6 -1,6 -3,8
Työtunnit SP:n ennuste 0,9 0,8 0,8 0,7 4 232
  Vaihtoehtoinen kehitys 0,9 0,5 0,0 -0,2 4 148
  Poikkeama 0,0 -0,3 -0,8 -0,9 -2,0
Vaihtotase SP:n ennuste -0,8 -0,9 -1,0 -0,9 -2 100
  Vaihtoehtoinen kehitys -0,8 -1,0 -1,8 -1,8 -3 905
  Poikkeama 0,0 -0,1 -0,7 -0,8  
Julkisyhteisöjen velka SP:n ennuste 65,6 68,2 70,1 71,3 71,3
  Vaihtoehtoinen kehitys 65,6 68,3 70,4 71,9 71,9
  Poikkeama 0,0 0,1 0,3 0,6 0,6
Kotitalouksien säästämisaste SP:n ennuste -1,0 -1,0 -0,9 -0,3 -0,3
  Vaihtoehtoinen kehitys -1,0 -1,2 -1,6 -1,5 -1,5
  Poikkeama 0,0 -0,2 -0,7 -1,2 -1,2
Takaisin ylös