Artikkelin sisältö

Analyysi

Kustannuskilpailukyky paranee vuosina 2017–2019

Suomessa finanssikriisin alkuvaiheessa heikentynyttä kustannuskilpailukykyä ei toistaiseksi ole pystytty juuri korjaamaan. Euroalueeseen nähden Suomen kustannuskilpailukyky alkaa kuitenkin kohentua vuosina 2017–2019 muuta euroaluetta selvästi hitaammin nousevien työkustannusten ja hieman piristyvän tuottavuuskasvun myötä. Heikkenevä vaihtosuhde kuitenkin hankaloittaa kustannuskilpailukyvyn parantamista.

Suomen kustannuskilpailukyvyn lähivuosien kehitystä voidaan tarkastella suhteessa muuhun euroalueeseen niiden indikaattorien perusteella, jotka on mahdollista ennustaa tuleville vuosille.Vuosien 2017–2019 luvut perustuvat Suomen pankin maaliskuun 2017 ennusteeseen ja EKP:n joulukuun 2016 ennusteeseen. Vertailua ei tässä tehdä laajempaan kilpailijamaiden ryhmään, sillä riittävän kattavaa yhdenmukaista ennustemateriaalia ei ole saatavissa.

Suomen työkustannustenTyökustannuksia kuvataan tässä palkansaajakorvauksilla (= palkkasumma + työnantajan sosiaaliturvamaksut) palkansaajaa kohden. nousu jatkui finanssikriisin puhjettua selvästi muuta euroaluetta nopeampana vuoteen 2012 asti ja on sen jälkeen jatkunut suunnilleen samatahtisena (kuvio 1). Suhteellisilla työkustannuksilla mitattuna Suomen kustannuskilpailukyky euroalueeseen nähden ei ollut siis juuri parantunut vielä viime vuoteen mennessä. Vuonna 2017 Suomen työkustannusten nousu kuitenkin taittuu, kun sopimuspalkat eivät kilpailukykysopimuksen mukaisesti nouse ja leikkaukset työnantajien sosiaaliturvamaksuissa alentavat työpanoksen hintaa. Samalla työkustannusten nousu euroalueella keskimäärin hieman jopa kiihtyy. Kustannuskilpailukyvyn parantuminen olisi mitä todennäköisimmin selvempää, jos verrattaisiin työtuntikohtaisten palkansaajakorvausten kehitystä eikä palkansaajien lukumäärään suhteutettua työkustannusta, sillä kiky-sopimuksen mukainen työajan pidennys alentaa työtunnin keskimääräistä hintaa Suomessa.

Vuosina 2018 ja 2019 Suomen työkustannukset kääntyvät uudelleen nousuun, mutta nousuvauhti jää muuta euroaluetta hitaammaksi, joten kustannuskilpailukyvyn parantuminen suhteessa euroalueeseen jatkuu.

Kuvio 1. Keskimääräinen työkustannusten kehitys Suomessa ja euroalueella 2005–2019

Pelkkä työkustannusten seuraaminen ei anna riittävää kuvaa kustannuskilpailukyvyn kehityksestä, sillä viime kädessä olennaista on, mitä tehdyllä työllä saadaan aikaan. Jos tuottavuuden kasvu on voimakasta, niin palkatkin voivat nousta nopeasti. Tämän vuoksi kustannuskilpailukykyä kuvataan yleisimmin yksikkötyökustannuksiin perustuvien mittarien avulla (ks. myös "Kustannuskilpailukyvyn mittaaminen Suomessa"). Suomen tapauksessa on huomioitava lisäksi vaihtosuhteen vaikutus, sillä vientihintojen ja tuontihintojen suhde on kehittynyt viime vuosikymmeninä poikkeuksellisen epäedullisesti ja pienentänyt ulkomaankaupasta saatua reaalituloa.

Koko talouden vaihtosuhdekorjatuilla yksikkötyökustannuksilla mitattuna Suomen kilpailukyky pysyi 2000-luvulla finanssikriisin kynnykselle asti muuhun euroalueeseen nähden muuttumattomana, sillä keskimääräistä nopeampaa työkustannusten nousua vastasi keskimääräistä nopeampi tuottavuuden paraneminen (kuvio 2). Tuottavuuden kasvu oli sähkö- ja elektroniikkateollisuuden poikkeuksellisen hyvän kehityksen vuoksi niin voimakasta, että se kompensoi myös jo vuosituhannen vaihteen tienoilla alkanutta vaihtosuhteen heikkenemistä.

Finanssikriisiä seuranneessa taantumassa Suomen kustannuskilpailukyky heikkeni, eikä tällöin menetettyä kilpailukykyä ole toistaiseksi vielä vaihtosuhdekorjattujen yksikkötyökustannustenkaan valossa pystytty kuromaan umpeen. Suomen tilanne suhteessa euroalueeseen ei vuosina 2012–2016 parantunut, mutta se ei myöskään heikentynyt lisää.

Vaihtosuhdekorjatuilla yksikkötyökustannuksilla mitattuna Suomen kustannuskilpailukyky kuitenkin paranee selvästi ennustevuosina kilpailukykysopimuksen hillitessä työkustannusten nousua ja tuottavuuden kasvun hieman kiihtyessä huolimatta siitä, että vaihtosuhteen odotetaan edelleen heikentyvän enemmän kuin euroalueella keskimäärin.

Kuvio 2. Vaihtosuhdekorjatut yksikkötyökustannukset Suomessa ja euroalueella 2005–2019

Finanssikriisiä seuranneen taantuman alkuvuosina heikentyneen kustannuskilpailukyvyn taustalla oli reaalipalkkojen ja tuottavuuden eriytyminen, kun palkat jatkoivat kasvuaan, mutta tuottavuus romahti. Jos reaalipalkkojen nousu on tuottavuuden kasvua nopeampaa, niin talousteorian mukaan työllisyys heikkenee, sillä sen kysyntä laskee. Tämän yhteyden vuoksi kustannuskilpailukyvyllä on merkitystä myös koko talouden työllisyydelle, vaikka siihen vaikuttavat toki monet muutkin asiat.

Suomessa kustannuskilpailukyvyn heikkenemistä finanssikriisin jälkeen ei toistaiseksi ole pystytty juuri korjaamaan ja samanaikaisesti työllisyys on jäänyt selvästi finanssikriisiä edeltäneen tason alapuolelle. Kustannuskilpailukyvyn paranemisen voi kuitenkin odottaa parantavan työllisyystilannetta etenkin nyt, kun työmarkkinoilla on ylitarjontaa (ks. Kajanoja 2016: "Suomen kustannuskilpailukyky: lisää hyödyllisiä mittareita ja vastauksia kysymyksiin").

Kuvio 3. Reaaliansiot ja tuottavuus Suomessa

Kuviossa 3 on kuvattu reaaliansioidenBKT-deflaattorilla deflatoidut työtuntikohtaiset palkansaajakorvaukset. Tämä reaaliansiokäsite vastaa parhaiten keskimääräisen työkustannuksen kehitystä koko kansantalouden tasolla. ja tuottavuuden kehitystä työtuntia kohden. Vaikka tuottavuuden kasvu on viime vuosina keskimäärin ollut hyvin vaimeaa, niin finanssikriisin alkuvaiheessa tapahtunut eriytymiskehitys on kääntynyt, sillä reaaliansioiden kehitys on tässä käytetyllä mittarilla ollut jopa negatiivista vuoden 2012 jälkeen. Vuonna 2017 reaaliansiot, eli reaaliset palkansaajakorvaukset palkansaajaa kohden, laskevat edelleen, kun kilpailukykysopimus hidastaa nimellisten ansioiden nousua ja leikkaa työnantajan sivukuluja samalla, kun inflaatio kiihtyy. Tuottavuuskasvu puolestaan hieman piristyy ollen vajaata yhtä prosenttia koko ennustejakson ajan. Vuosina 2018 ja 2019 reaaliansioiden kehitys jää vain hieman tuottavuuskasvua hitaammaksi. Työllisyyskehityksen heikkeneminen pysähtyi vuonna 2016, ja ennustevuosina työllisyyden odotetaan paranevan.

Suomen Pankki on julkaissut raportin Suomen kustannuskilpailukyvyn viimeaikaisesta kehityksestä. Raportti perustuu valikoituun joukkoon Suomen tilanteeseen sopivia kustannuskilpailukyvyn indikaattoreita. Raportissa kuvataan kilpailukyvyn kehitystä vuoteen 2015 asti.

Takaisin ylös