Skenaarioita Suomen talouden kehityksestä lähivuosina

Tämän artikkelin valmisteluun ovat osallistuneet Meri Obstbaum, Mikko Sariola, Hannu Viertola, Annika Lindblad, Riikka Nuutilainen, Harri Pönkä, Arto Kokkinen ja Pirkka Jalasjoki.

On edelleen mahdollista, että Suomen talous alkaisi elpyä jo kesän jälkeen. Tämä edellyttäisi sitä, että koronaviruksen leviäminen saataisiin pian hallintaan ja rajoitustoimia voitaisiin alkaa purkaa. Koronapandemian leviäminen on kuitenkin Euroopassa ja Suomessa toistaiseksi jatkunut ja riski pitkäaikaisista talousvaikutuksista samalla kasvanut. Kuolleisuus kasvaa monessa Euroopan maassa, mukaan lukien Suomessa, edelleen voimakkaasti. Esimerkiksi Italiassa ja Espanjassa on kuitenkin jo orastavia merkkejä kuolleisuuden kasvuvauhdin hidastumisesta (Ks. Liitekuvio 1). Monessa Aasian maassa kuolleisuuden kasvu on selvästi Eurooppaa hitaampaa.

Nopea toipuminen on yhä mahdollinen, jos rajoitustoimet eivät ole kovin pitkään voimassa ja jos politiikkatoimin onnistutaan välttämään yritysten konkurssiaalto ja suurtyöttömyys. Yritykset ja kotitaloudet voivat luottaa tulevaisuuteen vasta kun on näköpiirissä, että koronaviruksen leviäminen saadaan pysäytettyä. Jos taas pandemian leviämistä joudutaan pitkään hidastamaan kattavalla ihmisten eristämisellä toisistaan, taloudellinen toimeliaisuus vähenee dramaattisesti. Konkurssien määrä ja työttömyys voivat nousta merkittävästi ja kasvattaa kriisin yhteiskunnallista kustannusta sietämättömän korkeaksi.

Koronaviruksen leviämisestä saadaan päivä päivältä enemmän tietoa ja Euroopastakin aletaan vähitellen saada taloustilastoja, joissa koronaviruksen vaikutus jo näkyy. Nyt tiedetään, että virus on jo levinnyt Euroopassa laajemmin kuin Aasiassa aiemmin. Lisäksi euroalueen luottamusindikaattorit viittaavat alustavasti siihen, että talouden äkkijarrutus tulee olemaan Euroopassa yhtä voimakas kuin Kiinassakin. Tämä tulee koskemaan myös Suomen taloutta.

Aiemmat arviot talouden vähäisemmästä supistumisesta ja nopeasta toipumisesta perustuivat osittain siihen, että yritysten laajamittaiset konkurssit ja työttömyyden kasvu onnistuttaisiin estämään politiikkatoimin talouden äkkijarrutuksesta huolimatta. Nyt tämä näyttää aiempaa epätodennäköisemmältä. Myös arviot pandemian maailmanlaajuisesta leviämisestä olivat vielä joitakin viikkoja sitten nykyistä optimistisempia. Kaiken kaikkiaan riski siitä, että pandemian talousvaikutukset muodostuvat aiemmin arvioitua pitkäaikaisemmiksi, on kasvanut.

Kaksi skenaariota koronapandemian taloudellisista vaikutuksista

Tässä muistiossa kuvataan kaksi mahdollista kehityskulkua Suomen taloudelle lähivuosina. Talouskehitys riippuu nyt olennaisesti siitä, miten koronakriisiin vastataan: miten pitkään rajoitustoimet kestävät, miten voimakkaita ne ovat ja miten talous rajoitustoimien jälkeen toipuu. Toimenpiteet koronavirukseen vastaamiseksi voidaan jakaa karkeasti kahteen vaihtoehtoiseen strategiaan: Ensimmäisessä pyritään viruksen leviämisen tukahduttamiseen mahdollisimman nopeasti ja sen pitämiseen kurissa kevyin kontrollitoimin, kuten monissa Aasian maissa on tähän mennessä tehtyAasian maiden käyttöön ottamia toimia koronaviruksen pysäyttämiseksi on koottu liitetaulukkoon 1. Toisessa strategiassa pyritään viruksen leviämisen hidastamiseen siten, että terveydenhoidon kapasiteetti ei ylity. Monet Euroopan maat, mukaan lukien Suomi, ovat toistaiseksi valinneet tämän kaltaisen strategianEuroopan maiden käyttöön ottamia rajoitustoimia on kuvattu tarkemmin liitetaulukossa 2..

Useimpien maiden strategiat voidaan luokitella jompaankumpaan lähestymistapaan, vaikka ne voivat muodostua erilaisista elementeistä. Todellisuudessa ne eivät monesti eroa toisistaan yhtä paljoa kuin mitä laskelmissa on havainnollisuuden vuoksi oletettu.

Viruksen tukahduttaminen

Esimerkiksi Kiinan ja Etelä-Korean tapaukset osoittavat, että virus on tukahdutettavissa erilaisilla keinoilla.  Yksinkertaistaen keinoja on kahden tyyppisiä: joko erittäin kattava ihmisten eristäminen toisistaan viikkojen ajaksi ("lock down") tai kevyemmät yleiset rajoitustoimet yhdistettynä väestön laajamittaiseen testaamiseen ja kohdennettuun eristämiseen. Etelä-Korea onnistui viruksen leviämisen pysäyttämisessä jälkimmäisellä keinovalikoimalla, kun taas Kiina turvautui erityisesti Hubein maakunnassa lähinnä ensimmäiseen jo laajalle levinneen taudin vuoksi.

Skenaariossa, jossa arvioidaan tukahduttamisstrategian taloudellisia vaikutuksia Suomessa, oletetaan, että viruksen pysäyttäminen vaatii Kiinan tapaisia hyvin tiukkoja rajoitustoimia ihmisten tapaamiseen ja liikkumiseen. Tämä perustuu siihen, että suomalaisten asiantuntijoiden mukaan Suomessa ei toistaiseksi ole ollut riittävää kapasiteettia Etelä-Korean kaltaiseen laajamittaiseen testaukseen sekä tapausten seurantaan, jäljittämiseen ja eristämiseen perustuvan strategian toteuttamiseen.

Skenaariossa kuitenkin oletetaan, että Suomi kykenisi rakentamaan riittävän kapasiteetin kohdennetun eristämisen toteuttamiseksi sen jälkeen kun epidemian hallitsematon leviäminen olisi saatu pysäytettyä. Laskelma tukahduttamisstrategian talousvaikutuksista nojaa siten keskeisesti oletukseen, että muita kuin ihmisten liikkumista ja kokoontumista rajoittavia toimia onnistutaan kehittämään uusien epidemia-aaltojen estämiseen. Todellisuudessa tämä lienee keskeinen haaste tukahduttamisstrategian onnistumiselle. Siinä vaiheessa tarvittaisiin enää kevyitä koko väestöön kohdistuvia rajoitustoimia, jotka eivät hidastaisi taloudellista aktiviteettia merkittävästi. Laskelmaan sisältyy myös oletus siitä, että muissakin maissa virus tukahduttamisstrategia onnistuu ja maailmantalous toipuu ilman pysyviä tuotantotappioita.

Kiinassa rajoitteita on ruvettu purkamaan helmikuun loppupuolelta lähtien aluekohtaisesti, kun epidemian on katsottu olevan hallinnassa. Kun rajoitustoimia ruvettiin Kiinassa purkamaan, kuolleisuuden kasvu oli koko maan tasolla jo hyvin hidasta, paljon hitaampaa kuin monessa Euroopan maassa tällä hetkellä. Rajoitustoimien purkamisen seurauksena etenkin teollisuuden aktiviteettia kuvaavat mittarit (esimerkiksi energian tuotanto, tehdastuotannon indikaattorit ja rahtimäärät) ovat alkaneet palautua Kiinassa helmikuun loppupuolella ja toipuminen kiihtyi maaliskuussa, kun rajoitteiden purkaminen jatkui. Talouden aktiviteetti näyttää kuitenkin jääneen selvästi viime vuodesta vielä maaliskuussakin. Palvelusektorilla palautuminen on lisäksi ollut teollisuutta paljon hitaampaa.

Viruksen leviämisen hidastaminen

Koronaviruksen leviämisen hidastamiseen perustuvassa strategiassa eristämistoimet rajataan vain epidemian hidastamiseksi niin, ettei sairaanhoidon kapasiteetti ylittyisi. Tautihuipun madaltaminen (”flattening the curve”) siirtää tautihuippua eteenpäin. Tässä strategiassa epidemia leviää, kunnes sen kasvu hiipuu immuniteetin sairastamalla saaneiden määrän noustua tarpeeksi. THL arvioi (25.3.2020) epidemian pituudeksi Suomessa 4–6 kuukautta. Skenaariossa, jossa arvioidaan hidastamisstrategian talousvaikutuksia, oletetaan, että rajoitustoimien on oltava voimassa koko kuuden kuukauden ajan. Koska rajoitustoimet ovat lievempiä kuin tukahduttamisstrategiassa, myös niiden välittömät talousvaikutukset olisivat aluksi vähäisempiä.

Molemmissa skenaarioissa oletetaan asteittainen elpyminen, mutta jälkimmäisessä epidemian hidastamiseen perustuvassa skenaariossa, jossa rajoitustoimia joudutaan pitämään voimassa pidemmän aikaa, kriisiä edeltänyttä tuotannon tasoa ei saavuteta. Tämä johtuu siitä, että rajoitustoimien aiheuttamat tulonmenetykset nousevat niin suuriksi, että yhä useampi yritys ajautuu maksuvaikeuksiin ja yrityksiä ehtii mennä konkurssiin. Määräaikaisena alkaneet lomautukset muuttuvat pysyviksi ja johtavat ajan mittaan irtisanomisiin. Työttömyys nousee pysyvästi ja tuotantokapasiteetti jää pysyvästi kriisiä edeltänyttä tasoa pienemmäksi. Tässä laskelmassa on oletettu, että tuotannon taso on vuonna 2022 kymmenen prosenttia alempi kuin ilman koronakriisiä.Laskelmassa 2 tuotannon taso on vuonna 2022 palautunut vain 90 prosenttisesti Suomen Pankin joulukuun 2019 ennusteuralle. Finanssikriisin jälkeen vastaava luku oli hieman pienempi ja 1990-luvun laman jälkeen hieman suurempi.

Strategiat voivat kuitenkin muuttua ajan mittaan. Epidemian levitessä toimia on monessa maassa jouduttu kiristämään verrattain nopeasti terveydenhoidon kapasiteetin turvaamiseksi. Monessa Euroopan maassa tiukempiin rajoitustoimiin on siirrytty pian sen jälkeen, kun kuolleisuus on ylittänyt yhden henkilön miljoonaa asukasta kohti. Myös joissain Aasian maissa (erityisesti Singaporessa) rajoituksia on tiukennettu selvästi viime päivinä.

Riski pandemian pitkäaikaisista talousvaikutuksista on kasvanut

Riski pidempiaikaisista talousvaikutuksista on viime viikkoina kasvanut. Yrityksille suunnatut kyselyt (EK, Keskuskauppakamari, Palta, Suomen Yrittäjät) paljastavat, että valtaosalle yrityksille koronatilanteesta on koitumassa huomattavia tappioita. Tappiot vaihtelevat toimialoittain, ja erityisesti palvelutoimialoilla tilanne on paikoittain kriittinen. Maksuvaikeuksiin on Suomen Yrittäjien kyselyn (27.3.2020) mukaan joutunut 23 % yrityksistä. EK:n kyselyssä (1.4.2020) 18 % yrityksistä arvioi olevansa vaarassa ajautua konkurssiin koronakriisin vuoksi, ja Keskuskauppakamarin kyselyyn (30.3.2020) vastanneista yrityksistä 34 % arvioi konkurssiriskin kasvaneen. Business Finlandin kyselyssä (30.3.2020) 80 % arvioi epidemian heikentävän yrityksen rahoitustilannetta. Suomessa koronaviruspandemia ja sen torjuntatoimet ovat myös jo nyt aiheuttaneet vakavia häiriöitä yritysten ja kokonaisten toimialojen globaaleihin arvoketjuihin (Etla 26.3.2020). Mitä myöhemmässä vaiheessa kysely on toteutettu, sitä negatiivisemmin yritykset näkevät mahdollisuutensa selvitä kriisistä.

Yritysten ongelmat heijastuvat nopeasti työllisyyteen. Suomen työmarkkinoilla tilanne onkin nopeasti heikentynyt. Työ- ja elinkeinoministeriön tuoreiden tietojen mukaan koronavirustilanteen vuoksi käynnistyneiden YT-neuvottelujen piirissä on tällä hetkellä pitkälti yli 300 000 henkilöä (kuvio 1). Kriisin kesto vaikuttaa olennaisesti siihen, kuinka moni näistä henkilöistä päätyy lopulta lomautetuksi tai pysyvästi irtisanotuksi. Lopputulos riippuu niin ikään kriisin lievittämiseen tähtäävistä politiikkatoimista.

Kuvio 1

Pandemian ja rajoitustoimien vaikutus taloudelliseen aktiviteettiin

Pandemian talousvaikutukset ovat hyvin laaja-alaisia. Ensimmäisessä vaiheessa sairastumisaallon aiheuttamat häiriöt tuotantoketjuissa sekä kuolemantapaukset lisäävät kotitalouksien ja yritysten kokemaa epävarmuutta, mikä johtaa kulutuksen ja investointien laskuun. Kysynnän voimakas supistuminen tyrehdyttää yritysten kassavirtaa ja aiheuttaa yrityksille maksuvaikeuksia. Yritykset joutuvat lomauttamaan ja irtisanomaan henkilöstöään, mikä lisää voimakkaasti työttömyyttä. Työllisten ja kotitalouksien tulot laskevat merkittävästi. Tämä heikentää kysyntää entisestään ja lisää epävarmuutta.

Pandemian suurimmat makrotaloudelliset kustannukset liittyvät kuitenkin rajoitustoimiin, joita joudutaan asettamaan terveyskriisin ratkaisemiseksi. Esimerkiksi väliaikainen taloudellisen toiminnan supistuminen 50 prosentilla kuukaudeksi ja 25 prosentilla kahdeksi kuukaudeksi pienentää koko vuoden kokonaistuotantoa lähes 10 prosentillaKs. esim. Gourinchas, (2020) “Flattening the pandemic and recession curves”, Voxeu:n nettikirjassa “Mitigating the COVID Economic Crisis: Act Fast and Do Whatever It Takes”..

OECD on arvioinutOECD (26.3.2020): ”Evaluating the initial impact of Covid containment measures on activity” OECD Economics Department. koronapandemian vuoksi käyttöön otettujen rajoitustoimien vaikutusta taloudelliseen aktiviteettiin. Arvio perustuu eri maiden toimialakohtaiseen tuotantoon ja kulutukseen sekä oletukseen samoista toimialojen sisäisistä vaikutuksista kaikissa maissa. OECD:n alustavan arvion mukaan rajoitustoimien suora välitön vaikutus voisi leikata kokonaistuotannon tasoa 20–25 % monissa talouksissa rajoituksien astuessa voimaan, ja kotitalouksien kulutus voisi supistua jopa noin kolmanneksella. Suomen kohdalla pudotus kokonaistuotannon tasossa on OECD:n laskelmassa 22 %. Tämän suuruusluokan muutokset ylittäisivät selvästi vuosien 2008–2009 maailmanlaajuisen finanssikriisin aikana koetut taloudelliset vaikutukset. Arvio pitää sisällään vain välittömät vaikutukset kunkin toimialan tuotantoon, eikä siinä oteta huomioon mahdollisia epäsuoria vaikutuksia.

OECD:n arvion mukaan tiukat rajoitustoimenpiteet pienentävät koko vuoden BKT:ta 2 % kuukaudessa. Jos sulkua jatketaan kolme kuukautta, BKT:n muutos edellisestä vuodesta jäisi 4–6 prosenttiyksikköä aiemmin arvioitua vuosikasvuaan pienemmäksi.

Suomen Pankin skenaarioissa on arvioitu rajoitustoimien vaikutusta taloudelliseen aktiviteettiin kansantalouden tilinpidon mukaisten päätoimialoittaisten arvonlisäys- ja työllisyystietojen avulla. Taloustilastoja, joissa näkyisi jo konkreettisesti rajoitustoimien ja koronakriisin vaikutus ylipäänsä taloudelliseen aktiviteettiin, on toistaiseksi hyvin rajallisesti käytettävissä. Rajoitustoimien aiheuttama oletettu viikoittainen toimialoittainen tuotantotappio suhteessa toimialojen tavanomaiseen arvonlisäyksen tasoon perustuu siten harkintaan ja 2.4.2020 käytettävissä olleisiin tilastotietoihin ja selvityksiin Suomesta (ml. yrityskyselyt), Euroopasta ja Aasiasta. Laskelmissa on oletettu, että hidastamisskenaariossa rajoitustoimien välittömät kuukausikohtaiset vaikutukset tuotantoon ovat pienemmät kuin tukahduttamisskenaariossa. Kertoimeksi on valittu kaksi kolmasosaa, mutta se voi todellisuudessa olla suurempi tai pienempi.

Laskelmien oletettujen tuotantotappioiden avulla voidaan karkeasti arvioida kuukauden mittaisen rajoituksen välitöntä vaikutusta koko vuoden BKT:n kasvuun. Laskelmassa 1 yhden kuukauden ajan voimassa olevat rajoitustoimet aiheuttavat välittömän tuotantotappion, joka vastaa 2,1 prosentin osuutta koko vuoden BKT:sta. Vastaavasti laskelman 2 rajoitusten kuukauden keston aiheuttama välitön tuotantotappio vastaa 1,4 prosentin osuutta koko vuoden BKT:sta.

Laskelmien keskeiset oletukset on koottu taulukkoon 1 ja oletukset viikoittaisista toimialoittaisista tuotantotappioista on kuvattu tarkemmin liitetaulukossa 3.

Taulukko 1.

Laskelmissa käytetyt oletukset*

Koronapandemian ja rajoitustoimien vaikutukset koko vuoden BKT:hen riippuvat viime kädessä monista tekijöistä, joihin liittyy Suomessakin vielä huomattavasti epävarmuutta. Tällaisia tekijöitä ovat mm. kansallisten rajoitustoimien laajuus ja kesto, tavaroiden ja palveluiden kysynnän vähentymisen mittaluokka sekä finanssi- ja rahapoliittisen tuen mittaluokka, kohdentuminen ja ajoittuminen Suomessa ja muualla maailmassa. Eri tahojen arviot tuotantotappioista perustuvat näin ollen toistaiseksi pitkälti valistuneisiin arvauksiin, mutta niitä on mahdollista tarkentaa sitä mukaa, kun toimialoittaisia taloustilastoja alkaa kevään 2020 mittaan olla käytettävissä.

Viruksen tukahduttamisstrategian taloudelliset vaikutukset

Koronaviruksen tukahduttamisskenaariossa (laskelma 1) tiukkojen rajoitustoimien oletetaan olevan voimassa kahdeksan viikon ajan maaliskuun loppupuolelta lähtien. Tämä vastaa kestoltaan suurin piirtein Kiinassa Hubein maakunnassa tammikuun lopulta lähtien toteutettuja tiukkoja rajoituksia. Laskelmassa 1 talous supistuu jyrkästi, kun rajoitustoimien seurauksena viikoittainen tuotanto supistuu 15–50 % toimialasta riippuen ja tätäkin enemmän majoitus- ja ravitsemistoiminnassa (–75 %) sekä taiteen, viihteen ja virkistyksen aloilla (–95 %). Kahdeksan viikon sulkutoimien jälkeen viruksen oletetaan olevan hallinnassa ja rajoitustoimia aletaan asteittain purkaa.

Bruttokansantuote supistuu laskelmassa 1 voimakkaasti toisella vuosineljänneksellä (–11 % edellisestä vuosineljänneksestä), mutta alkaa uudestaan kasvaa jo seuraavalla neljänneksellä, kun rajoitustoimia kevennetään. Paluu normaaliin ei kuitenkaan ole välitön. Laskelmassa oletetaan, että tilapäisistä tuotantotappioista palautuu seuraavilla neljänneksillä noin 70 %. Talous palautuu lopulta normaalitilaan, joka tässä tapauksessa on Suomen Pankin joulukuun 2019 ennusteura, eikä pysyviä tuotantotappioita synny. Vuonna 2020 BKT on 5 % pienempi kuin edellisenä vuonna, mutta seuraavana vuonna kasvu yltää noin 7 prosenttiin (kuvio 2 ja taulukko 2).

Kuvio 2

Taulukko 2.

Laskelmien keskeiset tulemat

Laskelmassa 1 talouteen ei jää kriisistä pysyviä arpia. Työllisyys notkahtaa BKT:n vanavedessä, mutta laskelmassa oletetaan, että työlliset pystyvät pääasiassa palaamaan aiempaan työpaikkaansa tai muuten työllistyvät uudelleen, kun talouden rattaat saadaan uudelleen käyntiin. Työllisyysaste pienenee 71 prosenttiin kuluvana vuonna, mutta palaa noin 73 prosenttiin vuosiksi 2021 ja 2022. Työttömyysaste nousee vastaavasti noin 9 prosenttiin, mutta pienenee takaisin 7 prosentin tienoille seuraavana vuonna.

Laskelmassa 1 julkisyhteisöjen alijäämä suhteessa BKT:hen syvenee vuonna 2020 noin kuuteen prosenttiin ja kohenee hieman alle kahteen prosenttiin vuosina 2021–2022 BKT:n toipuessaJulkisen talouden rahoitusaseman heikkenemistä on arvioitu näissä laskelmissa historialliseen aineistoon perustuvien joustokertoimien avulla. Tällä tavalla laskettu julkisen talouden tasapaino suhteessa bruttokansantuotteeseen kuvaa lähinnä ns. automaattisten vakauttajien toimintaa. Alijäämän syveneminen heijastaa siis sitä, että taloudellisen aktiviteetin supistuessa verotulot vähenevät ja työttömyysmenot lisääntyvät. Tämän lisäksi on huomioitu tällä hetkellä, ennen valtiontalouden kehysriihtä, tiedossa olevat päätösperäiset finanssipoliittiset toimet. Näitä toimia ovat Business Finlandin ja ELY-keskusten yrityksille maksamat avustukset (1,0 mrd. euroa 2020–2022), loppuosa tiedotetuista vuoden 2020 lisätalousarvion menoista (255 milj. euroa) sekä yksityisten alojen työnantajien työeläkemaksun tilapäinen alennus (-0,9 mrd. euroa vuonna 2020 ja palauttavat korotukset 2022–2025).. Julkisen velan suhde BKT:hen kasvaa hieman alle 69 prosenttiin vuonna 2020, josta se laskee BKT:n vahvistumisen myötä 66 prosenttiin vuonna 2021. Julkinen velkasuhde jää kuitenkin selvästi aiempaa korkealle tasolle, ellei aktiivisiin toimiin ryhdytä sen pienentämiseksi.

Rajoitustoimenpiteiden, kulutuskysynnän heikkenemisen sekä samaan aikaan ajoittuvan öljyn hintasodan vaikutukset heijastuvat kuluttajahintoihinRajoitustoimenpiteiden seurauksena myös hintaindeksien tiedonkeruu hankaloituu, kun erityisesti osaa palveluista ei ole tarjolla.. Koronaviruksen tukahduttamiseen perustuvassa strategiassa inflaatio hidastuu 0,2 prosenttiin vuonna 2020. Hidastumista ajavat erityisesti energian sekä kulutustavaroiden hintojen lasku sekä palveluinflaation hidastuminen. Elintarvikeinflaation odotetaan sen sijaan kiihtyvän. Sulkutoimien vaikutusten hälvetessä inflaatio kiihtyy 1,4 prosenttiin vuonna 2021 ja edelleen 1,6 prosenttiin vuonna 2022.

Viruksen leviämisen hidastamiseen tähtäävän strategian taloudelliset vaikutukset

Koronaviruksen leviämisen hidastamiseen tähtäävässä skenaariossa (laskelma 2) rajoitustoimet pysyvät voimassa syyskuun loppuun asti. Rajoitustoimet ovat lievempiä kuin tukahduttamisskenaariossa. Oletuksen mukaan tuotantotappiot ovat laskelmassa 2 suuruudeltaan noin kaksi kolmasosaa laskelman 1 tuotantotappioista. Laskelmassa 2 viikoittainen tuotanto supistuu näin ollen 10–30 % toimialasta riippuen, pois lukien edellä mainitut ihmisten kokoontumista ja henkilökohtaista kontaktia sisältävät palvelualat, jotka kärsivät muita aloja enemmän.

Koska rajoitustoimien viikoittainen kustannus on niin suuri ja rajoitukset ovat voimassa koko toisen vuosineljänneksen ajan, BKT supistuu laskelmassa 2 tällä vuosineljänneksellä vielä voimakkaammin kuin laskelmassa 1 siitä huolimatta, että voimassa olevat rajoitustoimet ovat nyt lievempiä. BKT supistuu 15 % edellisestä neljänneksestä, ja koko vuonna BKT pienenee jopa 13 %. Talouskasvu käynnistyy vuoden viimeisellä neljänneksellä, mutta palautuminen syvästä taantumasta on hidasta (taulukko 2).

Taloudellisen aktiviteetin supistuminen heijastuu voimakkaasti työmarkkinoihin. Työllisten määrä supistuu vuonna 2020 noin 170 000 henkilöllä ja työllisyysaste pienenee 68 prosenttiin. Koronakriisin alkuvaiheessa on nähty jo YT-neuvottelujen piirissä olevien henkilöiden määrän jyrkkä lisääntyminen. Laskelmassa 2 oletetaan, että kriisin pitkittyessä näistä henkilöistä suuri osa päätyy lopulta työttömiksi, kun yritykset ajautuvat maksuvaikeuksiin ja osa niistä lopettaa toimintansa kokonaan. Työttömyysaste nousee 11 prosenttiin ja laskee vain hieman vuonna 2022.

Laskelman 2 mukainen julkisyhteisöjen alijäämä suhteessa BKT:hen painuu kymmeneen prosenttiin vuonna 2020, josta se vahvistuu asteittain hieman alle kuuteen prosenttiin vuonna 2022. Julkinen velka suhteessa BKT:hen kohoaa lähes 80 prosenttiin vuonna 2020 ja yli 85 prosenttiin vuoteen 2022 mennessä. BKT:n kehityksen heikkenemisellä on voimakas vaikutus näihin suhdelukuihin.

Laskelmassa 2 vaikutukset hintoihin kumuloituvat ja vuonna 2020 kuluttajahinnat jäävät vuoden 2019 tasolle. Ainoastaan ensimmäisen neljänneksen hintojen nousu vuotta aiemmasta pitää inflaation nollassa, sillä loppuvuoden ajan inflaatio on negatiivista. Elintarvikkeiden hinnat nousevat enemmän kuin edellisessä skenaariossa, kun rajoitustoimet vaikuttavat ruoantuotantoon ja pullonkauloja alkaa esiintyä laajemmin. Muiden hyödykeryhmien osalta pitkittyneet rajoitukset sen sijaan hidastavat inflaatiota. Rajoitusten pitkittyminen heijastuu hintoihin edelleen vuonna 2021, jolloin inflaatio jää 0,8 prosenttiin. inflaatio kiihtyy 1,6 prosenttiin vuonna 2022, etenkin palvelu- ja energian hintojen noustessa.

Yhteenveto

Koronapandemian taloudelliset vaikutukset riippuvat siitä, miten nopeasti virus saadaan hallintaan ja rajoitukset voidaan poistaa Suomessa ja muualla maailmassa. Laskelmien valossa tukahduttamisstrategia näyttäytyy selvästi vähemmän vahingollisena kansantaloudelle, mutta todellisuudessa sen toteuttaminen voi olla haastavaa. Sen välittömät kustannukset terveydenhuollolle väestön laajamittaisen testaamisen ja tartuntaketjujen jäljittämisen onnistumiseksi lienevät suuria.

Toisaalta laskelmat viittaavat siihen, että taloudelle haitallisinta on rajoitustoimien jatkuminen pitkään, vaikkakin rajoitustoimien kustannuksen arviointiin liittyy runsaasti epävarmuutta. Kriisin pitkittyminen kasvattaa huomattavasti riskiä yritysten laajamittaisista konkursseista ja työttömyyden voimakkaasta kasvusta. Tällaiset hyvin negatiiviset talousvaikutukset heikentäisivät pitkällä aikavälillä ihmisten hyvinvointia merkittävästi. Talouden kannalta keskeistä on siten löytää niitä keinoja, joiden avulla voidaan mahdollisimman pian käynnistää uudelleen suljettuna olleita palveluja ja teollista toimintaa, ilman että tartuntatapaukset lähtevät uudelleen nousuun. Mikäli terveydenhuollon ja sitä tukevan toiminnan resursseja lisäämällä voitaisiin nopeuttaa viruksen hallintaan saamista ja näin ollen aikaistaa rajoitteiden purkamista, olisi tehtävillä lisäpanostuksilla hyvin suuret tuotot koko kansantalouden kannalta.

Laskelmiin liittyy tässä vaiheessa runsaasti epävarmuutta. Todellisuudessa erot kahden erilaisen virusstrategian välillä voivat olla pienempiä kuin laskelmissa esitetyt. Monet maat ottavat käyttöön elementtejä molemmista strategioista. Suomessa on asteittain kiristetty rajoitustoimia ja toisaalta viime aikoina korostettu yhä enemmän testauksen ja tartuntatapausten jäljityksen merkitystä. Pohjoismaista esimerkiksi Norja on muutaman viime viikon aikana vaihtanut strategiaansa hidastamisesta tukahduttamiseen. Jotkin Aasian maat (Singapore, Hongkong) ovat uudelleen tiukentaneet rajoitustoimiaan viime päivinä. Myöskään strategioiden taloudelliset vaikutukset eivät siten välttämättä todellisuudessa eroa toisistaan niin paljon kuin näissä havainnollisissa laskelmissa. Hidastamisstrategiassa käyttöön otetut rajoitustoimet voivat todellisuudessa olla välittömältä taloudelliselta vaikutukseltaan lähempänä tai kauempana tukahduttamisstrategiasta kuin mitä laskelmassa on oletettu (noin kaksi kolmasosaa tukahduttamisstrategian vaikutuksista).

Skenaarioiden taloudelliset vaikutukset voivat lähentyä toisiaan, jos tukahduttamisstrategiasta huolimatta uusia epidemia-aaltoja ei onnistuta välttämään tai jos muualla maailmassa virusta ei saada kuriin ja merkittäviä rajoitustoimenpiteitä jatketaan. Toisaalta talouden toipuminen voi olla hidasta, vaikka epidemia olisi saatu pysäytettyä, jos esimerkiksi talouden toimijat edelleen pelkäävät tilanteen pahenemista ja epävarmuus hidastaa kulutusta ja investointeja.

Pandemian vaikutus ei juurikaan vielä heijastu niihin Suomea koskeviin taloustilastoihin, jotka ovat käytettävissä laskelmia tehtäessä.  Se alkaa näkyä toden teolla vasta maaliskuuta ja huhtikuuta koskevissa tilastoissa. Suomi on seurannut pandemian etenemisessä muuta Eurooppaa hieman jäljessä.

Liitekuvio 1