Artikkelin sisältö
Blogi
Fintech muovaa finanssialaa: viranomaiset taustatukena
FinTech on kiistatta yksi vuoden pöhinäsanoista. Se muodostuu englanninkielen termistä Financial Technology, finanssiteknologia. Sillä tarkoitetaan teknologiaa, erityisesti tietotekniikkaa, jota käytetään rahoitus- ja vakuutussektorien palveluiden tuottamiseen. Usein sanalla viitataan kasvuyrityksiin, start-uppeihin, jotka joko kehittävät tätä teknologiaa tai sitten uutta teknologiaa hyödyntäviä finanssipalveluja.
Uusia palveluita ja sovelluksia on tähän mennessä tuotettu erityisesti maksamiseen. Lisäksi suunnittelupöydillä on paljon automaattisen sijoitusneuvonnan palveluita, ja iso kohina käy lohkoketjuteknologian ympärillä lukuisten eri tahojen selvitellessä sen sovellusmahdollisuuksia. Sen käyttöä suunnitellaan mm. älysopimuksiin.
Käytännön tasolla kiistämätön tosiasia on, että FinTech-toimijat joutuvat nopeasti silmätysten sääntelyn kanssa, sillä finanssiala on pitkälti toimiluvanvaraista. Valvovalle viranomaiselle on esitetty runsaasti kysymyksiä: Missä vaiheessa toiminta muuttuu luvanvaraiseksi; mitä voi tehdä ilman Fivan myöntämää toimilupaa tai rekisteröintiä? Kysymykset ovat haastavia, sillä palvelut ovat tietysti uudenlaisia ja finanssialan koko toimintaympäristö on muutoksessa. Näin valvoja joutuu perinpohjaisesti pohtimaan kysymyksiä uudessa toiminta- ja osin myös sääntely-ympäristössäkin.
Valvovat viranomaiset, niin Fiva valvojan kuin Suomen Pankki yleisvalvontaroolissaan, ovat oppimiskäyrällä siinä missä start-upitkin. Fiva pyrki nopeampaan oppimiseen ja tehokkaaseen toimintaan kanavoimalla FinTech-alueen kyselyjen käsittelyn yhden luukun kautta. Tämä luukku on Pohjoismaiden ensimmäinen FinTech-helppari, Innovaatio.fiva.fi.
Helppari ei korvaa innovaattoreiden omaa työtä eikä neuvonantajia. Se on tarkoitettu yritysten johdolle ja omistajille, ei pelkille neuvonantajille, jotka toki ovat tervetulleita tapaamiseen yritysten mukana. Fiva ei maksuttoman helppariprosessin aikana tee sitovia tulkintoja. Niiden aika on maksullisessa lupaprosessissa.
Finanssisektorin valvojat ovat eri maissa, usein Euroopan unionin ulkopuolella, perustaneet ns. hiekkalaatikkoja, joissa innovaatiota voidaan testata ilman, että siihen sovelletaan kattavasti sääntelyä koko laajuudessaan. Tällaista toimintaa Fivaltakin on toivottu, mutta se ei lähiaikoina toteudu, sillä lainsäädäntömme ei mahdollisuutta ole tunnistanut eikä siten anna sellaiseen liikkumavaraa.
Valvojien oppimista pyritään tehostamaan yhdistämällä voimia keskuspankin kanssa. Yleisvalvontatyönsä kautta Suomen Pankilla on jatkuvasti karttuva osaaminen etenkin maksamisen alueella ja kontaktit moniin finanssipalveluita tuottaviin toimijoihin. Avoin vuoropuhelu ja ajatusten vaihto viranomaisten ja markkinatoimijoiden välillä ovatkin ensiarvoisen tärkeitä pyrittäessä turvaamaan turvalliset, luotettavat ja koko yhteiskunnan kannalta tehokkaat finanssipalvelut myös tulevaisuudessa.
Osana tätä vuoropuhelua sekä Fiva että Suomen Pankki ovat järjestäneet seminaareja ja konferensseja, joissa luodataan alan tulevaisuutta. Suomen Pankin Maksufoorumeilla on jo kymmenen vuoden ajan pohdittu maksamisen haasteita. Fivan lokakuinen FinTech-seminaari puolestaan luotasi digitalisaation mahdollisuuksia ja uhkia. Nämä tilaisuudet toimivat oivina toimijoiden dialogifoorumeina.
Seuraava tilaisuus viranomaisten ja markkinatoimijoiden vuoropuhelulle on tulossa jo marraskuun lopussa, kun Fiva järjestää FinTech-toimijoita ja sääntelyä pohtivan Slush side eventin 30.11. Suomen Pankin rahamuseossa.
Terhi Lambert-Karjalaisen päätyö on Fivan viestintäpäällikön tehtävä, mutta hän on nyt myös Innovaatio-HelpDeskin koordinaattori.
Kari Kemppainen toimii vanhempana neuvonantajana yleisvalvontatoimistossa Suomen Pankin rahoitusmarkkina- ja tilasto-osastolla.