Blogi

Blogi: Uudet instrumentit tukemaan rahapolitiikan välittymistä

Aleksi Paavola
Kirjoittaja
Markkina-analyytikko

Englannin keskuspankki (Bank of England, BoE) reagoi Brexit-äänestystuloksen aiheuttamaan epävarmuuteen ilmoittamalla 4.8.2016 laajoista rahapoliittisista toimista. Yksi näistä toimenpiteistä on Term Funding Scheme -ohjelma (TFS). TFS-ohjelman lisäksi BoE:n toimet sisälsivät talletuskoron (Bank Rate) laskun 0,25 %:iin, valtionlainojen osto-ohjelman uudelleen käynnistämisen (60 mrd. puntaa kuudessa kuukaudessa) ja uuden yrityslainojen osto-ohjelman (10 mrd. puntaa 18 kuukaudessa). BoE höllensi myös aiemmin makrovakauspolitiikan vaatimuksia (linkki, linkki). Se on uusi rahapoliittinen instrumentti, jossa on paljon samaa kuin EKP:n kesäkuussa käyttöön ottamissa kohdennetuissa pitempiaikaisissa rahoitusoperaatioissa (targeted longer-term refinancing operations, TLTRO-II). TLTRO-II -ohjelmaa esitellään Elisa Newbyn blogissa.

TFS-ohjelman tarkoituksena on varmistaa koronlaskujen välittyminen kotitalouksien ja yritysten maksamiin lainakorkoihin. Yleisen korkotason ollessa korkea keskuspankin korkomuutokset välittyvät tyypillisesti samansuuruisina sekä laina- että talletuskoroihin. Lyhyiden markkinakorkojen lähestyessä nollaa keskuspankin koronlaskut eivät kuitenkaan välttämättä välity täysimääräisesti talletuskorkoihin (ks. esim. BoE:n elokuun inflaatioraportti, sivu v).

Mikäli pankit eivät alenna asiakkaidensa talletustilien korkoja lainoista saatujen tuottojen laskiessa, korkotason lasku alentaa pankkien korkokatteita ja tuloksia, mikä voi pahimmillaan johtaa jopa lainakorkojen nousuun.Pankit ovat haluttomia laskemaan talletustilien korkoja negatiivisiksi, sillä asiakkaat saattavat tällöin siirtää varansa käteiseen, jonka nimellinen korko on nolla. Välttääkseen tämän, BoE suunnitteli TFS-ohjelman siten, että sen kautta myönnettävät halvat keskuspankkiluotot kompensoivat koronlaskun negatiivisen vaikutuksen pankkisektorin kokonaiskorkokatteeseen.

TFS-ohjelmassa BoE:n rahapolitiikan vastapuolina toimivat liikepankit ja asuntolainayhteisöt (building societies) voivat hakea 19.9.2016–28.2.2018 välisenä aikana keskuspankkiluottoa vakuuksia vastaan neljäksi vuodeksi. TFS-lainat voi maksaa takaisin milloin tahansa ennen eräpäivää, eli instrumentti on pankkien kannalta hyvin joustava. Sallittu vastapuolikohtainen lainamäärä on yhteensä 5 % siitä lainakannasta, jonka pankki on myöntänyt Isossa-Britanniassa sijaitseville kotitalouksille ja yksityisille (muille kuin rahoitusalan) yrityksille. Sallittua lainamäärää voi kasvattaa alkuperäisestä kasvattamalla nettolainanantoa kesäkuun 2016 ja joulukuun 2017 välillä. Nettolainananto määritellään myönnettyjen uusien lainojen ja takaisinmaksujen erotuksena.

Alimmillaan TFS-luoton korko on BoE:n talletuskorko (Bank Rate), jos pankin nettoluotonanto pysyy ennallaan tai kasvaa. Jos nettoluotonanto supistuu, BoE kertoi sakottavansa siitä 0,05 %-yksikköä kutakin prosentin supistumista kohden, kuitenkin enimmillään 0,25 %-yksikköä. Tällä hetkellä otetun TFS-luoton korko olisi siis alimmillaan 0,25 % ja korkeimmillaan 0,50 %. Nettolainananto määritellään myönnettyjen uusien lainojen ja takaisinmaksujen erotuksena.

TFS-ohjelmassa on paljon samoja elementtejä kuin eurojärjestelmän tuoreessa TLTRO-II -ohjelmassa. Molemmissa tarjotaan pankeille neljävuotisia luottoja vakuuksia vastaan. Lisäksi sekä lainamäärä että korko ovat sidottu yksityiselle sektorille myönnettyjen lainojen määrään ja niiden kehitykseen. Näin ollen ohjelmissa on myös lainanantoa tukeva elementti talouskasvun vauhdittamiseksi. 

Taulukko: TFS- ja TLTRO-II -ohjelmien erot ja yhtäläisyydet.

Kuvio 1.

Ohjelmissa on kuitenkin myös eroja. TFS:ssa pankit saavat luottoa korkeintaan 5 % yksityisen sektorin luottokannastaan, kun taas TLTRO-II:ssa vastaava luku on 30 %, poislukien asuntolainat. Brexit-jälkimainingeissa Ison-Britannian kiinteistösektorin tilanteesta onkin uutisoitukin runsaasti (esim. FT: linkki, linkki, linkki). Lisäksi TFS on pankkien kannalta TLTRO-II:ta siinä mielessä joustavampi, että luottojen ottamisen ja takaisinmaksun aikataulu on vapaavalintainen. TLTRO-II -operaatiot sen sijaan toteutetaan määrättyinä päivinä neljännesvuosittain. 

Pohjimmiltaan TFS:lla ja TLTRO-II:lla halutaan kannustaa pankkeja lisäämään lainanantoaan ja varmistaa, että ohjauskoron laskut alentavat myös kotitalouksien ja yritysten lainoistaan maksamia korkoja. Kulutuksen ja investointien lisääntymisen kautta myös talouskasvun pitäisi piristyä ja inflaation kiihtyä.

Molempia ohjelmia voi pitää merkittävinä politiikkatoimina ja muistutuksina siitä, että keskuspankkien toimia on arvioitava kokonaisuutena, jossa ohjauskorot, arvopaperiostot ja muut toimet täydentävät toisiaan.Tomi Kortela käsittelee rahapolitiikan virityksen mittaamista blogissaan. Ainakin periaatteessa TFS:n ja TLTRO-II:n tyyppisillä toimilla voidaan alentaa korkojen nollarajaa, kun koronlaskut saadaan kokonaisuudessaan välittymään lainakorkoihin alhaisillakin korkotasoilla.

Takaisin ylös