Blogi

Korona kurittaa myös Ukrainaa

Iikka Korhonen
Kirjoittaja
Tutkimuspäällikkö

Ennen koronaepidemian iskua Ukrainan talouskasvu oli suhteellisen vahvaa – vuonna 2019 bruttokansantuote kasvoi 3,2 %, ja vielä tammikuussa eri tutkimuslaitosten ennusteet tämän vuoden talouskasvulle ennakoivat yli kolmen prosentin kasvua. Yksityinen kulutus oli nousussa, ja myös vienti etenkin Euroopan unioniin veti.

Koronapandemian isku on kuitenkin tuntunut erittäin voimakkaana myös Ukrainassa, ja taloudellinen aktiviteetti on viime kuukausina vähentynyt selvästi. Ukrainassakin koronan takia keväällä noudatetut liikkumista koskevat rajoitustoimet olivat suhteellisen tiukkoja. Tämä näkyi suoraan kotimaisen kysynnän vähenemisenä. Lisäksi Ukraina kärsii maailmanlaajuisesta kysynnän romahduksesta. Teollisuustuotannon ja investointien väheneminen vaikuttaa suoraan esimerkiksi ukrainalaisen teräksen kysyntään. Tiukat matkustusrajoitukset ovat vähentäneet merkittävästi ukrainalaisten työskentelyä Euroopan unionin maissa, etenkin Puolassa. Tämä on merkittävää siksi, että ulkomailla työskentelevien ukrainalaisten kotiin lähettämät varat ovat olleet varsin suuria, vuonna 2019 yli kymmenen prosenttia bruttokansantuotteesta.

Monen muun koronaepidemian koetteleman maan tavoin Ukraina kääntyi Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) puoleen saadakseen helpotusta talouskriisin aiheuttamiin rahoitusongelmiin. (IMF:n toimenpiteistä koronakriisin aikana voi lukea lisää Mika Pösön blogista.) Kesäkuun puolivälissä IMF:n johtokunta myönsi Ukrainalle puolentoista vuoden lainaohjelman (BOFIT Viikkokatsaus 2020/25) puitteissa noin viiden miljardin dollarin lainan. Ukraina sai tästä summasta välittömästi käyttöönsä 2,1 miljardia dollaria.

Lainaohjelmassa oletetaan muun muassa, että Ukrainan bruttokansantuote supistuu tänä vuonna peräti 8,2 %, ja ensi vuonna kasvu olisi vain 1,1 % (kuvio). Ukrainan talouskehitys on ollut maailmanlaajuisesta finanssikriisistä lähtien niin heikkoa, että bruttokansantuotteen taso olisi ensi vuonna lähes 20 % vuoden 2008 tason alapuolella. On tosin huomattava, että jotkut ennustelaitokset ovat hieman optimistisempia Ukrainan lähiaikojen talouskehityksen suhteen: Consensus Economicsin keräämien kolmentoista tutkimuslaitoksen talousennusteissa keskimääräinen bruttokansantuotteen supistuminen olisi tänä vuonna 5,7 %, ensi vuodelle keskimääräinen kasvuennuste on 3,9 %.

Lainaohjelmaa varten Ukraina toteutti joitakin uudistuksia jo ennen ensimmäisen lainaerän saamista. Tämän lisäksi Ukraina tietenkin sitoutui erilaisiin talouspoliittisiin- ja muihin toimenpiteisiin tulevina kuukausina. Näiden toteuttaminen on lainaohjelman seuraavien maksuerien myöntämisen ehtona. Yhtenä lainaohjelman kulmakivenä on keskuspankin itsenäisyys sille annettujen tehtävien toteuttamisessa. Keskuspankin ja koko rahoitussektorin uudistukset ovat yksi Ukrainan lähihistorian selvistä menestystarinoista. On tärkeää koko Ukrainan uudistusprosessille ja tulevan talouspolitiikan uskottavuudelle, että keskuspankki pystyy toimimaan, kuten IMF:n pääjohtaja Kristalina Georgieva viime viikolla muistutti.

Kuvio
Takaisin ylös