Lyhyesti sanottuna
Lyhyesti sanottuna: Suomen talous käännekohdassa
Suomen taloudessa on käsillä käänne parempaan. Talouskasvu vahvistui jo alkuvuonna. Kasvu vauhdittuu vähitellen ja muuttuu laaja-alaisemmaksi, eli monella talouden toimialalla alkaa mennä paremmin. Konflikti Iranissa on johtanut inflaation kiihtymiseen. Se pitää myös edelleen yllä epävarmuutta ja hidastaa talouden toipumista.
- Talous käänteen kynnyksellä ulkoisista haasteista huolimatta
- Inflaatio nopeutuu väliaikaisesti energiasokin seurauksena
- Talouskasvu jatkuu voimistuvalla uralla, mutta Lähi-idän konflikti kolhii kasvua
Talouskasvu piristyi alkuvuonna, ja taantuma on jäämässä taakse. Lähi-idän konflikti hämärtää yhä talouden näkymiä, ja sen pitkittyminen hidastaisi taantumasta toipumista. Jos konflikti kuitenkin ratkeaa pian, talouden käänne parempaan voi tapahtua odotettua nopeammin.
Talous kasvaa laaja-alaisesti. Investoinnit ovat piristyneet ja vienti kasvaa. Tavaroiden ja palveluiden kulutuskin elpyy vähitellen. Kotitalouksille on jäänyt viime vuosina rahaa säästöön, mutta epävarmuus talouskehityksestä tekee ne varovaisiksi rahankäytössä. Vuonna 2026 talouden kasvuvauhti jää vielä vaimeaksi, 0,7 prosenttiin. Työttömyyskään ei vielä helpotu kovin paljon.
Hintojen nousuvauhti kiihtyy 2,4 prosenttiin vuonna 2026. Iranin konfliktin vuoksi energian hinnat ovat nousseet, mikä nostaa vähitellen myös muiden tavaroiden ja palveluiden hintoja.
kuvio 1.Suomen talous käännekohdassa
Energian hintojen odotetaan laskevan vähitellen. Kotitalouksien luottamus kohenee sitä mukaa, kun taloudesta kuuluu hyviä uutisia, ja yksityinen kulutuskin pääsee vauhtiin. Vienti ja investoinnit kasvavat edelleen, mutta asuntorakentaminen pysyy vaimeana. Vuonna 2027 talouden kasvu vauhdittuu 1,2 prosenttiin ja siitä edelleen 1,4 prosenttiin vuonna 2028.
Talouskasvun kiihtyminen kasvattaa vähitellen myös työvoiman kysyntää. Työttömyys helpottaa silti hitaasti.
Hintojen nousuvauhti hidastuu, kun energian hinnat laskevat. Vuonna 2027 inflaatio on 1,6 %, ja vuonna 2028 hinnat nousevat 1,8 %.
Toimet julkisen talouden tasapainottamiseksi jatkuvat. Valtion, kuntien ja hyvinvointialueiden menot jäävät silti lähivuosina tuloja suuremmiksi.