Blogi
IMF:n vuosikokousten viesti: maailmantalous kestää, mutta puskurit hupenevat
-
Kansainvälinen talousyhteisö keskusteli Bangkokissa maailmantalouden kestävyydestä ja haasteista, kuten geopoliittisista jännitteistä ja tekoälyn roolista.
-
Tekoäly nousi esiin potentiaalina ja riskinä, tuoden taloudellisia mahdollisuuksia mutta luoden huolta markkinariskeistä, kyberuhista ja työmarkkinahäiriöistä.
-
Talouspolitiikan puskurit hupenevat, ja tarvitaan vahvempaa kansainvälistä yhteistyötä sekä kestävää julkista taloutta tulevien shokkien varalle.
Paluu Bangkokiin 35 vuoden tauon jälkeen tarjosi kokouksille osuvan taustan. Vuoden 1991 kokousten jälkeen Aasian rooli maailmantalouden kasvussa, investoinneissa ja teknologisessa kehityksessä on vahvistunut. Monet alueen taloudet ovat parantaneet kestokykyään viime vuosikymmeninä, mikä on erityisen arvokasta nykyisessä häiriöherkässä maailmassa. Thaimaan kehitys muistuttaa myös avoimuuden ja kansainvälisten yhteyksien merkityksestä taloudelliselle menestykselle.
Maailmantalouden kestokyky yhä kovemman paineen alla
IMF:n vuosikokouksissa korostui viesti, että maailmantalous on osoittautunut odotettua kestävämmäksi, mutta huolettomuuteen ei ole varaa. Viime vuosien shokeista huolimatta kasvu on jatkunut ja pahimmilta vaurioilta on vältytty. Näkymiä kuitenkin varjostavat geopoliittiset jännitteet, teknologiakehityksen epävarmuudet ja rahoitusmarkkinoiden haavoittuvuudet. Samalla talouspolitiikan kaventunut liikkumavara heikentää mahdollisuuksia vastata uusiin häiriöihin.
Vaikka globaali kasvu jatkuu kohtuullisena, huolta aiheuttavat maakohtaisten erojen kasvu ja globaalin kasvun tukeutuminen yhä kapeammille harteille. Tekoälyn vauhdittama teknologiasykli tukee investointeja, kauppaa ja markkinoita, mutta hyödyt jakautuvat toistaiseksi vain harvoille. Samalla sodat ja konfliktit sekä korkeammat energia- ja ruoan hinnat rasittavat monia talouksia, ja etenkin useat matalan tulotason maat ovat puristuksessa.
Tekoäly lupauksena ja riskinä
Yksi kokousten näkyvimmistä teemoista oli odotetusti tekoäly. Keskusteluissa vallitsi laaja näkemys siitä, että tekoälystä on jo tullut merkittävä makrotaloudellinen voima ja rahoitusmarkkinoiden ajuri. Teknologinen kehitys voi pidemmällä aikavälillä vahvistaa tuottavuuden kasvua ja nostaa elintasoa, vaikka hyötyjen mittakaavaan, ajoitukseen ja jakautumiseen liittyy vielä epävarmuutta.
Keskusteluissa nousi myös esiin kysymys, ovatko tekoälyyn liittyvät odotukset osin liian optimistisia. Jos investointien tuotto-odotukset eivät toteudu odotetulla tavalla, seurauksena voi olla markkinoiden merkittävä korjausliike, jonka vaikutukset ulottuisivat laajasti rahoitusjärjestelmään. Huolta aiheuttavat myös tekoälyn mahdollistamat kyberhyökkäykset ja mahdolliset laajat häiriöt työmarkkinoilla.
Talouspolitiikan puskurit hupenevat
Toinen vahvasti esiin noussut teema liittyi talouspolitiikan puskurien hupenemiseen. Julkinen velka on historiallisesti korkealla, alijäämät ovat monissa maissa suuret, korot ovat nousseet ja velanhoitomenot vievät yhä suuremman osan julkisista resursseista. Samaan aikaan puolustus, ilmastonmuutokseen sopeutuminen, ikääntyminen ja teknologiset investointitarpeet lisäävät menopaineita.
IMF välitti jäsenistölleen aiempaa tiukemman viestin tarpeesta vahvistaa julkista taloutta viipymättä. Tarvitaan uskottavia keskipitkän aikavälin suunnitelmia, jotka palauttavat finanssipoliittista liikkumavaraa, turvaavat kasvun edellytyksiä ja vahvistavat talouksien kykyä kohdata tulevia shokkeja.
Kansainvälistä yhteistyötä tarvitaan yhä enemmän
Sodat ja konfliktit lisäävät yhä maailmantalouden epävarmuutta sekä häiritsevät energia- ja raaka-ainemarkkinoita ja toimitusketjuja. Venäjän jatkuva hyökkäyssota Ukrainaa vastaan on edelleen perustavanlaatuinen uhka Euroopan ja maailman turvallisuudelle, ja sen taloudelliset vaikutukset ovat laaja-alaisia. Euroopan tuki Ukrainalle pysyy horjumattomana, kuten myös IMF:n vuosikokouksissa korostettiin.
Kokouksissa huolta herätti maailmantalouden pirstoutuminen, kun geopoliittiset jännitteet, kiristyvä kauppapolitiikka ja turvallisuusnäkökohdat ohjaavat yhä enemmän taloudellisia päätöksiä. Samalla korostuu tarve turvata avoin ja sääntöpohjainen maailmankauppa, toimivat monenkeskiset instituutiot ja tiivis kansainvälinen yhteistyö kestävän kasvun ja vakauden perustana. Yhteistyötä tarvitaan myös globaalien epätasapainojen pienentämiseen, kehittyvien maiden velkaongelmien ratkaisemiseen sekä tekoälyn ja digitaalisen rahoituksen rajat ylittävien riskien hallintaan.
Resilienssi ei ole itsestäänselvyys
Bangkokin vuosikokouksista välittyi muistutus siitä, ettei maailmantalouden iskunkestävyys ole itsestäänselvyys. Sen vahvistaminen edellyttää kestävää julkista taloutta, uskottavaa rahapolitiikkaa ja rahoitusjärjestelmän riskien hallintaa. Samalla tarvitaan kasvua tukevia uudistuksia ja yhteistyötä, jotta teknologisen kehityksen ja muiden rakenteellisten muutosvoimien mahdollisuudet voidaan hyödyntää riskejä halliten.
Juuri silloin, kun talous näyttää kestävän iskuja hyvin, on syytä valmistautua seuraaviin.