Blogi
Nuorten varallisuus tilastoissa: mitä tiedämme ja mitä emme tiedä
Tara Junes
Vanhempi dataekonomisti- Suomalaisten nuorten kotitaloudet vaikuttavat vähävaraisilta euroalueella, mutta vertailu ei ole yksiselitteistä maiden asumismallien eroista johtuen.
- Suomessa nuoret muuttavat aikaisin omilleen, mutta omistusasuminen on harvinaista, mikä vaikuttaa nettovarallisuuteen.
- Nuorten kotitalouksien varallisuutta ei voi arvioida pelkän nettovarallisuuden perusteella, sillä tarvitaan tietoa myös varallisuuden rakenteesta ja velkojen merkityksestä.
- Tilastot kuvaavat kotitalouksia eivätkä yksittäisiä nuoria, eikä henkilötason varallisuustietoa ole kansainvälisesti juuri saatavilla.
Kesällä mediassa käytiin keskustelua suomalaisten nuorten varallisuudesta verrattuna muihin euroalueen maihin. Keskustelu alkoi Euroopan keskuspankin (EKP) julkaistua kesäkuussa uutta tietoa kotitalouksien varallisuudesta. EKP:n koordinoiman varallisuustutkimuksen (Household Finance and Consumption Survey, HFCS) mukaan kotitaloudet, joiden suurituloisin oli 16–34-vuotias, olivat Suomessa nettovarallisuuden mediaanilla mitattuna euroalueen vähävaraisimpia vuonna 2023.
Havainto on pysäyttävä, mutta varallisuuden kansainväliset vertailut eivät ole yksiselitteisiä. EKP:n varallisuustutkimus kuvaa kotitalouksia, ei yksittäisiä henkilöitä, ja kotitalouden ikä määräytyy sen suurituloisimman jäsenen eli niin sanotun viitehenkilön perusteella. Nuorten kotitalouksien varallisuus ei siis kuvaa nuorten henkilöiden varallisuutta.
Nuoret asuvat eri maissa hyvin erilaisissa kotitalouksissa
Varallisuustutkimuksessa nuorten kotitalouksien tarkastelussa mukana ovat vain ne kotitaloudet, joissa viitehenkilö on 16–34-vuotias. Kaikki saman ikäiset nuoret eivät siis kuulu tähän ryhmään.
Maiden välillä on isoja eroja siinä, kuinka suuri osuus 16–34-vuotiaista on viitehenkilöitä. Suomessa 16–34-vuotiaiden viitehenkilöiden osuus ikäryhmästä on hieman yli puolet, kun Italiassa se on vain runsas kymmenesosa (Kuvio 1). Suurimman ja pienimmän osuuden välillä on siis lähes nelinkertainen ero.
Ero kertoo ennen kaikkea asumisen ja itsenäistymisen erilaisista malleista: Suomessa nuoret muuttavat omilleen varhain, ja siksi suuri osa 16–34-vuotiaista näkyy tutkimuksessa omana kotitaloutenaan, kun taas monissa Etelä-Euroopan maissa kotona asutaan pidempään. Nuorten kotitalouksien varallisuusvertailu perustuu siten eri maissa hyvin erilaiseen joukkoon nuoria.
kuvio 1.Eri maiden nuorten kotitalouksien varallisuusluvut eivät kuvaa yhtä suurta osaa nuorista
Vaikka Suomessa nuoret muuttavat omilleen tyypillisesti muita maita aikaisemmin, omistusasuminen on kuitenkin nuorten keskuudessa kansainvälisesti verrattuna melko harvinaista. Suomessa vajaa 30 % nuorten viitehenkilöiden kotitalouksista asui omistusasunnossa vuonna 2023, Italiassa noin 50 % (Kuvio 2). Erot omistusasujien osuuksissa heijastavat osittain sitä, että nuorten kotitaloudet ovat eri maissa erilaisia. Koska omistusasunto on monille tärkein varallisuuserä, vaikutukset näkyvät myös nettovarallisuudessa.
kuvio 2.Omistusasuminen on nuorten viitehenkilöiden kotitalouksissa Suomessa selvästi harvinaisempaa kuin monissa muissa euroalueen maissa
Pelkkä nettovarallisuus ei kerro koko tarinaa
Nettovarallisuus on hyödyllinen tunnusluku, mutta se voi peittää alleen erilaisia varallisuusrakenteita. Omistusasunnossa asuvalla kotitaloudella voi olla runsaasti velkaa, jolloin nettovarallisuus voi olla samalla tasolla kuin kotitaloudella, jolla on vähän varoja mutta ei lainkaan velkaa.
Nettovarallisuuden rinnalle tarvitaankin täydentäviä tietoja, jotta kuva nuorten varallisuudesta tarkentuu. EKP:n varallisuusaineistosta nähdään, miten 16–34-vuotiaiden viitehenkilöiden kotitalouksien varallisuus keskimäärin rakentuu (Kuvio 3).
kuvio 3.Nuorten kotitalouksien varallisuuden määrä ja rakenne vaihtelevat euromaissa
Kuvion perusteella euroalueen maiden väliset erot eivät liity ainoastaan varallisuuden määrään vaan myös sen rakenteeseen. Suomessa nuorten viitehenkilöiden kotitalouksilla on keskimäärin vähemmän omistusasuntoon ja muuhun reaalivarallisuuteen liittyvää varallisuutta kuin useissa vertailumaissa. Rahoitusvaroissa ne ovat lähempänä euroalueen keskitasoa, mutta velkojen merkitys on suhteellisen suuri.
Keskimääräiset omistukset eivät kerro kuinka laajalle joukolle varallisuus on jakautunut. Myös omistusosuuksien tarkastelu korostaa Suomen erityispiirteitä: nuorten viitehenkilöiden kotitalouksissa velkaisuus on yleistä, vaikka omistusasuminen on melko harvinaista. Tämä viittaa siihen, että velka ei liity ainoastaan asunnon omistamiseen, vaan taustalla on esimerkiksi opintoihin tai kulutukseen liittyvää velkaa.
Miksi Suomen sijoitus on heikko?
Suomen heikko sijoitus ei tarkoita yksiselitteisesti sitä, että suomalaiset nuoret olisivat henkilöinä euroalueen vähävaraisimpia. Se kertoo, miltä nuorten kotitaloudet näyttävät tietyssä tilastollisessa asetelmassa. Tähän vaikuttavat sekä kotitalouksien rakenne että se, millaisia varoja ja velkoja kotitalouksilla on. Suomessa nuoret muuttavat varhain omilleen, omistusasuminen on tässä ryhmässä harvinaisempaa ja velkaa on monella. Nämä tekijät painavat nettovarallisuutta alaspäin euroalueen vertailussa.
Nuorten varallisuuden tutkiminen edellyttäisi nykyistä tarkempaa tietoa varojen, velkojen ja omistussuhteiden jakautumisesta kotitalouksien sisällä. Erityisen hyödyllisiä olisivat kansainvälisesti vertailukelpoiset henkilötason aineistot. Suomessa tällainen vertailu olisi kattavien rekisterien ansiosta mahdollista, mutta vastaavaa vertailukelpoista aineistoa on kansainvälisesti niukasti saatavilla.
Suomessa henkilötason varallisuudesta saatiin syyskuussa lisätietoa, kun Tilastokeskus julkaisi tilastotietoa henkilöiden talletuksista, pörssiosakkeista ja sijoitusrahastoista. Ne eivät yksin ratkaise kaikkia varallisuuden mittaamisen ongelmia, mutta vievät keskustelua kohti tarkempaa kuvaa siitä, mitä nuoret itse omistavat ja miten heidän varallisuusasemansa muodostuu.