Artikkelihaku

IMF:n arvion mukaan inflaatio ja talouskasvu hidastuvat, mutta maailmantalous välttää taantuman. Talouskasvun odotetaan kuitenkin jäävän selvästi pitkän aikavälin keskiarvoa hitaammaksi.

Euroalueen inflaatio on palautumassa 2 prosentin tavoitteeseen. Talouskasvu käynnistyy hitaasti reaalitulojen kasvun ja viennin elpymisen ansiosta. Tuottavuuskehityksen paraneminen tukisi elpymistä ja helpottaisi inflaatiotavoitteen saavuttamista.

Odotusten ankkuroituminen sekä energia- ja ruokainflaation tasoittuminen ovat edesauttaneet inflaation hidastumista vuoden 2022 puolivälin jälkeen. Kireät työmarkkinat ja kallistuneita hintoja kompensoiva palkkojen nousu pitävät kuitenkin inflaatiovauhdin yhä yli 2 prosentin tavoitteen.

Uudistetuilla finanssipolitiikan EU-säännöillä pyritään parantamaan EU-jäsenmaiden velkakestävyyttä. Velkatasojen kestävyyteen vaikuttaa olennaisesti koron ja kasvuvauhdin erotus, joka taas riippuu monesta talouden rakenteellisesta tekijästä.

Eurooppa eroaa Yhdysvalloista, kun on kyse markkinoiden keskittymisestä ja yritysten voittojen kasvusta. Sen sijaan että murehditaan supertähtiyritysten markkinaosuuden mahdollista kasvua Euroopassa, olisi ehkä aiheellisempaa kantaa huolta niiden puutteesta vanhalla mantereella.

Rahapolitiikan kiristäminen on hillinnyt hintapaineita ja hidastanut talouskasvua euroalueella. Tässä kirjoituksessa esitettyjen arvioiden mukaan rahapolitiikan suurin vaikutus talouteen ajoittuu vuoden 2023 puolivälistä vuoteen 2025 saakka. Rahapolitiikan kiristyminen ei kuitenkaan yksin selitä euroalueen tämänhetkistä hidasta talouskasvua.

Rahapolitiikan toteuttaminen on keskuspankin ydintehtävä. Suomen Pankin tase on kasvanut merkittävästi vuodesta 2015 alkaneiden ja pandemian takia aloitettujen rahapoliittisten toimien myötä. Taseen koko vuoden 2023 lopussa oli 178 miljardia euroa.

EU:n pääomamarkkinaunionilla on keskeinen asema EU:n merkittävien investointitarpeiden rahoittamisessa ja strategisen autonomian vahvistamisessa. Vaiheittain edennyt pääomamarkkinaunioni on noussut jälleen valokeilaan uusien kehitysehdotusten myötä.

Suomen talous on edelleen taantumassa. Bruttokansantuote on supistunut lähes yhtäjaksoisesti vuoden 2022 puolesta välistä lähtien. Kuopan pohja on saavutettu, ja elpymisen odotetaan vähitellen alkavan vuoden 2024 loppua kohti.

Rahapolitiikan toimeenpanon keskeisin päämäärä on jatkossakin kyky ohjata lyhyiden rahamarkkinakorkojen kehitystä. Rahapolitiikan välineistöä käytetään edelleen joustavasti.

Euroopan talous on näillä näkymin pikkuhiljaa elpymään päin, joskin hitaammin kuin monet aiemmin arvioivat. Inflaatio on hidastunut kohti 2 prosentin symmetristä tavoitetta, ja rahapolitiikka tekee edelleen työtään. Työllisyyskehitys on pysynyt hyvänä. Tämä on Euroopan keskuspankin eilen julkaistun ennusteen pääsanoma.

Finanssipolitiikan toimet on kohdennettava niin, että ne piristävät tulevaa talouskasvua, vaikka se tulisi lyhyen aikavälin kasvun kustannuksella.

Lauantaina 24.2.2024 tulee kuluneeksi kaksi vuotta Venäjän täysimittaisesta ja laittomasta hyökkäyksestä Ukrainaan. Inhimillisen kärsimyksen ja hädän lisäksi sota on vaurioittanut Ukrainan taloutta.

Euroopan keskuspankin julkaisema uusi kokeellinen tilasto kuvaa kotitalouksien varallisuuden jakautumista euroalueella.

Kun inflaatio on riittävän lähellä EKP:n 2 %:n inflaatiotavoitetta, niin kuluttajat ja yritykset voivat rauhallisin mielin keskittyä tekemään parhaita mahdollisia kulutus- säästämis- ja investointipäätöksiä.

Risto Rytin Suomen Pankin arkisto on digitoitu kokonaisuudessaan ja julkaistu verkossa helmikuussa 2024, jolloin tulee kuluneeksi sata vuotta Rytin aloituksestaan Suomen Pankin pääjohtajana.

Kiristynyt rahapolitiikka on heijastunut kotitalouksien maksamiin lainakorkoihin voimakkaammin kuin niiden saamiin talletuskorkoihin.

Suomen kansallisen talousosaamisen strategian tavoitteeksi on asetettu, että olisimme vuoteen 2030 mennessä maailman paras talousosaamiskansa. Suomen talousosaamisstrategiaa on käsitelty kansainvälisissä tapaamisissa ja seminaareissa, ja se on myös poikinut vierailuja Suomen Pankin talousosaamiskeskukseen.

Ilmastonmuutoksen tuomat sään ääriilmiöt aiheuttavat taloudellisia vahinkoja jo nyt, ja niiden arvioidaan kasvavan tulevaisuudessa.

Asuntolainojen korkojen nousu on ollut yksi suurista muutoksista taloudessamme viime vuosien aikana.