Viime kevään synkistä näkymistä huolimatta Venäjä vaikuttaa selvinneen koronakriisistä taloudellisesti pelättyä pienemmillä vahingoilla.

Kiinan virallisten, bruttokansantuotteen kasvua kuvaavien lukujen todenmukaisuuteen on jo vuosia kohdistunut epäilyksiä. Vaikka kasvutavoitteita on Kiinassa asetettu jo pitkään, vasta vuoden 2012 jälkeen niitä lähdettiin seuraamaan selvästi tarkemmin.

Koronapandemian Ukrainan taloudelle aiheuttama kuoppa oli lopulta matalampi kuin alun perin pelättiin. Epidemia on kuitenkin ollut Ukrainallekin kansanterveydellinen katastrofi.

Suomen energialähteiden tuonnissa Venäjän osuus on hallitseva. Energiatuonnin arvosta noin 60‒65 % tulee Venäjältä.

Kiinan suhtautuminen ilmastokysymyksiin on muuttunut merkittävästi. Vielä kymmenisen vuotta sitten ilmansaasteita savusumuineen pidettiin usein vain hintana talouskasvusta ja elintason noususta.

Venäjän talouden elpymisen odotetaan tänä vuonna vauhdittuvan vähitellen pandemiatilanteen helpottaessa sekä Venäjällä että globaalisti.

Venäjällä hiilivetyriippuvuus on huomattava. Perittyjen rakenteiden lisäksi energianvienti on merkittävä tulonlähde sekä valtiontaloudelle että yrityselämälle.

Kiina aikoo jatkaa seuraavat vuodet samalla polulla, jolla se on jo pitkään edennyt.