Liki kaikki taloutta seuraavat tahot niin Venäjällä kuin maailmallakin ovat yksimielisiä siitä, että Venäjän talouden nopean kasvun vaihe on takanapäin.

Avautumisen ja uudistusten kiihdyttämän kasvun myötä Kiina on noussut hätkähdyttävän nopeasti maailman toiseksi suurimmaksi taloudeksi.

Yhdysvaltojen ja Kiinan heinä-syyskuussa 2018 asettamat laajat tuontitullit ovat lyhyellä aikavälillä pikemminkin lisänneet maiden välisen tavarakaupan epätasapainoa kuin korjanneet sitä.

Viimeisten 40 vuoden aikana Kiinan lähes ällistyttävän nopea talouskasvu on perustunut markkinoiden vähittäiseen, mutta jatkuvaan vapauttamiseen sekä suhteellisen korkeaan investointiasteeseen.

Kiinan päättäjien mielissä valtionyhtiöt tiiviine yhteyksineen puolueeseen ja hallintoon muodostavat edelleen talouden tukirangan, jonka avulla talouspolitiikkaa voidaan toteuttaa ja sen vaikutusta vahvistaa.

Viime viikolla Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) ja Ukraina ilmoittivat saavuttaneensa alustavan sovun uudesta lainaohjelmasta.

Ruplan kellutuksen seurauksena valuuttakurssin muutokset seurasivat melko tarkkaan raakaöljyn hinnanmuutoksia. Viimeisen puolentoista vuoden aikana yhteys näyttää heikentyneen.

Tämän vuoden ja etenkin kesän aikana usean nousevan talouden valuuttakurssi on heikentynyt etenkin Yhdysvaltain dollaria, mutta myös euroa ja muita valuuttoja vastaan