Suomen Pankin ennusteessa koronakriisin ei odoteta olevan yhtä syvä kuin finanssikriisin ja palautuminen on nopeampaa. Korona voi kuitenkin jättää pitkäkestoisia arpia mm. työllisyyteen, pääomakantaan ja tuottavuuteen.

Pankkikriisit ovat vahingollisia taloudelle ja siten viranomaisten tulisi estää niiden syntyminen.

Yhdysvaltojen ja Kiinan välisen kauppasodan kärjistyminen viime päivinä on herättänyt huolen globaalista taantumasta.

Yksi pankkien keskeisistä tehtävistä on pitkäaikaisten lainojen rahoittaminen lyhytaikaisilla talletuksilla ja markkinavarainhankinnalla. Varainhankinnan kääntöpuoli on siitä aiheutuva likviditeettiriski eli riski pankin kyvyttömyydestä rahoittaa toiminta ja selvitä maksuvelvoitteistaan ilman tappioita.

Inflaatio on euroalueella edelleen vaimeaa. Luottamus, että hintavakaustavoitteeseen päästään, on lisääntynyt. Epävarmuuksien takia euroalueen rahapolitiikassa noudatetaan kärsivällisyyttä, peräänantamattomuutta ja varovaisuutta.

Talous on finanssikriisistä johtuneen jyrkän supistumisen jälkeen kehittynyt hyvin eri tavoin eri euromaissa. Talouden toimivat rakenteet näyttävät edistäneen toipumista.

Finanssikriisin opit johtivat pankkien kriisinratkaisumekanismin perustamiseen. Nykyään viranomaisilla on mahdollisuus puuttua ongelmiin ajautuneen pankin toimintaan.

Finanssikriisin myötä huomattiin, että pankit kirjasivat luottotappioita liian vähän tai viipeellä. Uusien kirjanpitostandardien mukaiset odotetut luottotappiot ovat suurempia kuin vanhan mallin mukaiset.