Yhdysvaltojen ja Kiinan välisen kauppasodan kärjistyminen viime päivinä on herättänyt huolen globaalista taantumasta.

Yksi pankkien keskeisistä tehtävistä on pitkäaikaisten lainojen rahoittaminen lyhytaikaisilla talletuksilla ja markkinavarainhankinnalla. Varainhankinnan kääntöpuoli on siitä aiheutuva likviditeettiriski eli riski pankin kyvyttömyydestä rahoittaa toiminta ja selvitä maksuvelvoitteistaan ilman tappioita.

Inflaatio on euroalueella edelleen vaimeaa. Luottamus, että hintavakaustavoitteeseen päästään, on lisääntynyt. Epävarmuuksien takia euroalueen rahapolitiikassa noudatetaan kärsivällisyyttä, peräänantamattomuutta ja varovaisuutta.

Talous on finanssikriisistä johtuneen jyrkän supistumisen jälkeen kehittynyt hyvin eri tavoin eri euromaissa. Talouden toimivat rakenteet näyttävät edistäneen toipumista.

Finanssikriisin opit johtivat pankkien kriisinratkaisumekanismin perustamiseen. Nykyään viranomaisilla on mahdollisuus puuttua ongelmiin ajautuneen pankin toimintaan.

Finanssikriisin myötä huomattiin, että pankit kirjasivat luottotappioita liian vähän tai viipeellä. Uusien kirjanpitostandardien mukaiset odotetut luottotappiot ovat suurempia kuin vanhan mallin mukaiset.

Finanssikriisi opetti sen, että pankki- ja rahoitusjärjestelmän vakaus on aivan keskeinen tekijä reaalitalouden kestävän kasvun ja työllisyyden kannalta.

Vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen talouskasvu on ollut poikkeuksellisen hidasta, minkä taustalla on kokonaistuottavuuden huono kasvu. Elpymisen hitaus muodostaakin itse taantuman ohella merkittävän osan kriisin kustannuksista.