Maailmalla alkuvuonna nopeasti levinnyt koronaviruspandemia on halvaannuttamassa maailmantalouden kasvun, ja vaikutukset Suomen talouteen ovat merkittäviä.

Tavoitetta hitaampi inflaatio ja inflaatio-odotusten sitkeä lasku ovat rahapolitiikan keskeisiä haasteita. Pitkäaikaisen hitaan inflaation ja nollakorkojen haitallinen tasapaino heikentäisi olennaisesti rahapolitiikan liikkumavaraa suhdanteinen tasaamiseksi.

Maailmantalouden suhdannekäänne hitaamman kasvun suuntaan tapahtui vuoden 2018 alkupuolella. Kauppasota ja brexit lisäävät taantuman riskiä.

Maailmantalouden kasvu on hidastunut tänä vuonna merkittävästi. Yhtenä syynä on ollut Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen kauppasota. Myös brexit on lisännyt epävarmuutta talouden kehityksestä.

Suomen talouskasvu hidastuu seuraavan kolmen vuoden aikana. Kasvu on hidastunut myös euroalueella sekä muualla maailmassa. Edellytyksiä Suomen talouden kasvulle on kuitenkin yhä olemassa.

Kuluttajahintojen suuri vaihtelu vaikeuttaa talouden hintapaineiden seurantaa. Pohjainflaatiomittareilla kuvataan hintakehitystä, johon tilapäiset tekijät eivät vaikuta.

Rahapolitiikka on keskeisiltä osin inflaatio-odotuksiin vaikuttamista. Euroalueella se nojaa EKP:n rahapolitiikan ennakoivaan viestintään ja enenevässä määrin sen talouden tilasta riippuvaan osaan.

Kansainvälisen talouden epävarmuuden lisääntyminen ja erityisesti euroalueen näkymien heikkeneminen on heijastunut Suomen talouteen aiemmin arvioitua nopeammin.