Rahapolitiikka on keskeisiltä osin inflaatio-odotuksiin vaikuttamista. Euroalueella se nojaa EKP:n rahapolitiikan ennakoivaan viestintään ja enenevässä määrin sen talouden tilasta riippuvaan osaan.

Kansainvälisen talouden epävarmuuden lisääntyminen ja erityisesti euroalueen näkymien heikkeneminen on heijastunut Suomen talouteen aiemmin arvioitua nopeammin.

EKP:n rahapolitiikan strategiaa tulisi tarkastella uudelleen uusimman taloustieteellisen tutkimuksen ja muuttuneen toimintaympäristön valossa.

Euroalueen talousnäkymät ovat heikentyneet nopeasti. Brexitin vaikutus koko Eurooppaan on vaikeasti ennakoitavissa. Toinen koko maailmantaloutta uhkaava tekijä on USA:n ja Kiinan välinen kauppakiista.

Maailmantalouden epävarmuuden lisääntymisen ja euroalueen kasvun hidastumisen vaikutukset Suomen talouteen jääneet rajallisiksi loppuvuonna 2018.

Suomen talouskasvu jatkuu viime vuosia hitaampana. Finanssikriisiä edeltäneeseen kasvuvauhtiin ei ole paluuta.

Euroalueen rahapolitiikka tukee talouskasvua ja työllisyyttä Suomessa.

Euroalueen nopeimman kasvun vaihe näyttäisi olevan ohi, mutta talouden vire jatkuu vahvana. Protektionismi ja Italian talouspolitiikka ruokkivat epävarmuutta.