Suureen velkaantuneisuuteen liittyvät riskit toteutuvat, kun kotitaloudet tinkivät kulutuksestaan maksuvaikeuksien uhatessa.

Suurin osa pankkien dollarirahoituksesta on edelleen lyhytaikaista ja kriisitilanteessa mahdollisesti hankalasti uudelleenrahoitettavissa.

Finanssialan digitalisaation myötä huolenaiheeksi ovat nousseet operatiiviset systeemiset riskit, niiden joukossa erityisesti kyberriskit. Kyberriskillä tarkoitetaan yleensä organisaation tietojärjestelmiin kohdistuvaa haitallisen tapahtuman uhkaa.

Kotitalouksien velkaantumisen kasvu ja pankkijärjestelmän muuttuva rakenne tekevät rahoitusjärjestelmästä aiempaa haavoittuvaisemman.

Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan pankkisektorit ovat suuria ja keskittyneitä, ja maiden asunto- ja kiinteistömarkkinoiden luotottamiseen liittyy järjestelmäriskejä.

Sijoittajien optimismi rahoitusmarkkinoilla voi kääntyä nopeasti riskin kaihtamiseksi, jos taloudellinen tai poliittinen epävarmuus lisääntyy. Pidemmän aikavälin velkaantumiseen ja asuntomarkkinoihin liittyvät riskit ovat suuria etenkin nousevissa talouksissa, mutta myös Pohjoismaat ovat haavoittuvaisia.

Suomen rahoitusjärjestelmä on toiminut suuremmitta ongelmitta viime vuosien vaikeassa taloustilanteessa. Keskittyneen ja kytkeytyneen rahoitussektorin vuoksi finanssikriisin seuraukset voisivat kuitenkin olla Suomessa erityisen vakavat.

EU:ssa otettiin käyttöön uusi Solvenssi II -sääntely. Muutos on tarpeellinen, mutta sen ajoitus on vakuutusyhtiöiden kannalta hankala, sillä matalat korot ja talouden epävarmuus rasittavat yhtiöiden vakavaraisuutta.