Valtiot ja yritykset velkaantuvat pyrkiessään torjumaan ja hillitsemään koronapandemian negatiivisia vaikutuksia. Tämä vähentää niiden mahdollisuuksia kohdistaa jatkossa resursseja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen.

Pandemian hallinta ja sen aiheuttamien taloudellisten vaurioiden vaimentaminen ovat yhä keskeistä, eikä politiikkatoimien kriittisen tärkeää tukea kotitalouksille ja yrityksille tule ennenaikaisesti lakkauttaa.

European Banking Authorityn virtuaalitapahtumassa käsiteltiin eurooppalaisten kotitalouksien taloudellista haavoittuvuutta koronapandemian aikana. Esitykseen sisältyi kiinnostavaa tietoa myös Suomesta.

Elvyttävän rahapolitiikan luoma tila muulle talouspolitiikalle tulee hyödyntää tehokkaasti talouden uudistamiseksi koko euroalueella. Tuottavuuden ja työllisyyden kasvu nojaavat lopulta kykyymme uudistua.

Euroalueen talous supistui 15 % vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Nopeilla ja vahvoilla talouspolitiikan toimilla on ehkäisty pandemian haittavaikutuksia, mutta epävarmuus on suurta ja toipuminen vie aikaa.

Onko euroalue ajautumassa hitaan talouskasvun ja vaimean inflaation loukkuun koronakriisin seurauksena? Riski on kohonnut, mutta politiikkatoimilla ehkäistään negatiivisia kehityskulkuja.

Koronapandemia on heikentänyt merkittävästi euroalueen taloutta ja näkymät ovat yhä epävarmat. Elpymiseen vaikuttaa mm. kuinka hyvin tasapainoilu viruksen ja talouden välillä onnistuu, ja miten nopeasti luottamus kohenee.

BKT supistuu Suomen Pankin arvion mukaan kuluvana vuonna 4,7 prosenttia. Vaikka taantuma näyttää jäävän keväällä pelättyä pienemmäksi, se on silti syvä ja toipuminen on hidasta.