Lisäpääomavaatimuksen tarkoituksena on suojata pankkeja, asiakkaita ja koko kansantaloutta suhdanteista riippumattomilta rakenteellisilta riskeiltä.

Lainakaton tavoitteena on kotitalouksien velkaantumisen hillitseminen ja asuntojen hintakuplien ehkäiseminen. Suomeen tarvitaan kipeästi muitakin velkaantumista rajoittavia välineitä.

Järjestelmäriskipuskuri on lisäpääomavaatimus, jolla voidaan vahvistaa Suomen rakenteellisesti haavoittuvaa pankkisektoria.

Useimmilla EU:n jäsenvaltioilla oli vuonna 2017 aktiivisessa käytössä jokin makrovakausväline. Riskien syntyminen pankkisektorin ulkopuolisilla rahoitusmarkkinoilla luo uusia haasteita.

Makrovakauspolitiikka omana talouspolitiikan osana alkoi muotoutua kansainvälisen finanssikriisin jälkimainingeissa ja euroalueen velkakriisin myötä.

Suomen rahoitusjärjestelmän vakauteen ei kohdistu välitöntä uhkaa. Nordean kotipaikkamuutoksen myötä pankkijärjestelmän rakenteelliset haavoittuvuudet kuitenkin kasvavat.

Tutkimusten mukaan maailman rahoitusmarkkinoita ajaa globaali finanssisykli, jota pääomavirrat, luotonannon ja velkaantuneisuuden kasvu sekä markkinahintojen kehitys näyttävät seuraavan.

Kotitalouksien velkaantumisen kasvu ja pankkijärjestelmän muuttuva rakenne tekevät rahoitusjärjestelmästä aiempaa haavoittuvaisemman.