Lähimaksaminen on yleistynyt viime aikoina. Hyvin toimivassa yhteiskunnassa erilaisille kuluttajaryhmille tarjotaan kuitenkin heille soveltuvat maksutavat. Tämän varmistamiseksi myös käteisen käyttöä ja syitä on tarpeen edelleenkin tutkia.

Digitalisoituvassa maailmassa viranomaisten tulee seurata rahoitusmarkkinoiden rakennemuutosta ja varmistaa osaltaan, että digitaalisten palveluiden käyttäminen on turvallista.

Pankkitoiminnan kaksi keskeistä palvelumuotoa ovat luotonanto ja maksuliikenteen hoito. Tammikuussa voimaan tullut maksuliikennettä sääntelevä uudistettu maksupalveludirektiivi voi mullistaa pankkien liiketoimintaympäristön.

Digitalisaation muutosvoima oli teemana teknologiakaupunkina tunnetun Oulun ja digitalisaatiota hyödyntävien keskuspankkien kärkipaikkaa tavoittelevan Suomen Pankin kohtaamisessa huhtikuussa 2018.

Käteismaksu vaihtoehtona sähköiselle maksamiselle tarkoittaa erilaisten asiakkaiden ottamista huomioon, vaihtoehtojen tarjoamista ja samalla toimivaa vähittäismaksamisen markkinaa.

Tietoa suomalaisten maksukäyttäytymisestä kerätään mm. vuosittain julkaistavassa maksuliiketilastossa, jonka uusimmat, vuoden 2016 luvut on nyt julkaistu. Mitä tiedot kertovat maksutapojen kehittymisestä?

Digitalisoituva yhteiskunta edellyttää kansalaisiltaan uudenlaisia tietoja ja taitoja. Myös vaatimustaso digiajan talousosaamiselle on kasvanut, ja se se koskettaa koko yhteiskuntaa, nuorista vanhuksiin.

Maksun saaja ei suinkaan aina saa odottamiaan rahoja välittömästi tilille. Tähän on nyt tulossa muutos.