Suomen julkisen talouden tila on kohentunut. Sen alijäämä on pienentynyt, ja julkisen velan suhde kokonaistuotantoon on alkanut supistua. Julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyys vaatii kuitenkin edelleen ponnistuksia.

Digitalisaatio on nykyhetken merkittävin muutosvoima niin pankkitoiminnassa kuin koko finanssialallakin.

Maailmantalouden suotuisia kasvunäkymiä varjostaa protektionismin uhka. Euroalueella kasvu on piristynyt. Osa siitä on kestävällä pohjalla, mutta pitkän aikavälin kasvu jäänee kriisiä edeltävää aikaa hitaammaksi.

Inflaatio on euroalueella edelleen vaimeaa. Luottamus, että hintavakaustavoitteeseen päästään, on lisääntynyt. Epävarmuuksien takia euroalueen rahapolitiikassa noudatetaan kärsivällisyyttä, peräänantamattomuutta ja varovaisuutta.

Euroalueen talous kasvaa rahapolitiikan tukemana. Luottamus talouteen on vahvaa, ja investoinnit ja työllisyys kasvavat. Toisaalta jäljellä on yhä finanssi- ja velkakriisistä periytyneitä ongelmia ja rakenneuudistusten vauhti on hidastunut.

Resurssien vajaakäytön odotetaan asteittain vähenevän, ja maailmantalouden suotuisa kehitys tukee euroalueen kasvua. Nämä tekijät vahvistavat myös odotuksia siitä, että vaimea inflaatio palautuu vähitellen tavoitteen mukaiseksi.

Keskuspankki voi elvyttää taloutta lupaamalla pitää korot matalina tulevaisuudessa. Tämän ns. ennakoivan viestinnän tehokkuutta voi arvioida sen perusteella, miten viestintä vaikuttaa markkinoiden korko-odotuksiin.

Tulojen jakautuminen yhteiskunnassa vaikuttaa talouskehitykseen. Toisaalta talouden kehitys vaikuttaa tulonjakoon. Ei ole itsestään selvää, minkälainen tulonjako olisi ihanteellinen.