Rahapolitiikka on keskeisiltä osin inflaatio-odotuksiin vaikuttamista. Euroalueella se nojaa EKP:n rahapolitiikan ennakoivaan viestintään ja enenevässä määrin sen talouden tilasta riippuvaan osaan.

Euroalueen talousnäkymät vaimenivat vuoden 2018 loppupuolella. EKP käynnistää talouden elvyttämiseksi kohdennettujen pitempiaikaisten rahoitusoperaatioiden (TLTRO) kolmannen sarjan syksyllä 2019.

EKP:n rahapolitiikan strategiaa tulisi tarkastella uudelleen uusimman taloustieteellisen tutkimuksen ja muuttuneen toimintaympäristön valossa.

Euroalueen talousnäkymät ovat heikentyneet nopeasti. Brexitin vaikutus koko Eurooppaan on vaikeasti ennakoitavissa. Toinen koko maailmantaloutta uhkaava tekijä on USA:n ja Kiinan välinen kauppakiista.

Hintavakauteen on pyritty erilaisilla rahapolitiikan strategioilla. Onnistunut strategia lisää rahapolitiikan tehoa.

Euroalueen rahapolitiikka tukee talouskasvua ja työllisyyttä Suomessa.

Neljän vuoden netto-ostovaiheen jälkeen eurojärjestelmän rahapolitiikan osto-ohjelmat ovat siirtymässä uudelleensijoitusvaiheeseen.

Euroalueen nopeimman kasvun vaihe näyttäisi olevan ohi, mutta talouden vire jatkuu vahvana. Protektionismi ja Italian talouspolitiikka ruokkivat epävarmuutta.