Euroalueen rahapolitiikka tukee talouskasvua ja työllisyyttä Suomessa.

Neljän vuoden netto-ostovaiheen jälkeen eurojärjestelmän rahapolitiikan osto-ohjelmat ovat siirtymässä uudelleensijoitusvaiheeseen.

Euroalueen nopeimman kasvun vaihe näyttäisi olevan ohi, mutta talouden vire jatkuu vahvana. Protektionismi ja Italian talouspolitiikka ruokkivat epävarmuutta.

Epävarmuuden oloissa on perusteltua toteuttaa rahapolitiikan normalisointi asteittain ja pikku hiljaa.

Nousevissa talouksissa rahoitusolosuhteet ovat muutaman vuoden ajan olleet suotuisat myönteisen globaalin markkinatunnelman tukemana. Kuluvan vuoden aikana nousevien talouksien rahapolitiikka on ottanut uutta suuntaa.

Rahoitusvakauspolitiikan korostuminen antaa aiheen kysyä, onko se aina sopusoinnussa hintavakautta vaalivan rahapolitiikan kanssa? Vai voivatko nämä kaksi politiikan aluetta olla ristiriidassa keskenään?

Suomen julkisen talouden tila on kohentunut. Sen alijäämä on pienentynyt, ja julkisen velan suhde kokonaistuotantoon on alkanut supistua. Julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyys vaatii kuitenkin edelleen ponnistuksia.

Digitalisaatio on nykyhetken merkittävin muutosvoima niin pankkitoiminnassa kuin koko finanssialallakin.