Rahoitusvakauspolitiikan korostuminen antaa aiheen kysyä, onko se aina sopusoinnussa hintavakautta vaalivan rahapolitiikan kanssa? Vai voivatko nämä kaksi politiikan aluetta olla ristiriidassa keskenään?

Lainakaton alentaminen hillitsee kotitalouksien velkaantumista ja vahvistaa asuntovelallisten riskinkantokykyä. Se ei kuitenkaan poista ennätyksellisen suureen velkaantuneisuuteen liittyviä riskejä.

Asuntovelat ovat kasvaneet sekä euromääräisesti että suhteessa tuloihin etenkin kasvukeskuksissa, missä asunnot ovat kalliimpia ja kysytympiä kuin muualla.

Luotettavat maksu- ja selvitysjärjestelmät ovat edellytys rahoitusvakaudelle ja talouskasvulle. Finanssitoimijoiden tulee varmistaa hallussaan olevan tiedon ylläpito, säilyttäminen ja ongelmatilanteista palautuminen digitalisoituvassa toimintaympäristössä.

Useimmilla EU:n jäsenvaltioilla oli vuonna 2017 aktiivisessa käytössä jokin makrovakausväline. Riskien syntyminen pankkisektorin ulkopuolisilla rahoitusmarkkinoilla luo uusia haasteita.

Ruotsin asuntomarkkinariskien laajamittaisella toteutumisella voisi olla tuntuvia vaikutuksia muissakin Pohjoismaissa.

Arvopaperimarkkinoiden matalat riskilisät ja korkeat arvostustasot altistavat kansainväliset markkinat äkilliselle korjausliikkeelle.

Finanssikriisin opit johtivat pankkien kriisinratkaisumekanismin perustamiseen. Nykyään viranomaisilla on mahdollisuus puuttua ongelmiin ajautuneen pankin toimintaan.