Blogit

Euroalueen talousnäkymät vaimenivat vuoden 2018 loppupuolella. EKP käynnistää talouden elvyttämiseksi kohdennettujen pitempiaikaisten rahoitusoperaatioiden (TLTRO) kolmannen sarjan syksyllä 2019.

Euriborkorko on yhdessä muiden tärkeiden viitekorkojen kanssa tällä hetkellä uudistuksen kohteena.

Suomalaiset suosivat pitkissä lainoissaan lyhyitä lainakorkoja. Kun korot jossain vaiheessa kääntyvät nousuun, voi muutos näkyä kotitalouksien arjessa nopeastikin.

Suomen Pankin taloustieteellisen tutkimuksen voidaan katsoa alkaneen maaliskuussa 1919, kun pankkivaltuusmiehet nimittivät Kaarlo J. Kallialan pankin tilastotutkijaksi.

Liki kaikki taloutta seuraavat tahot niin Venäjällä kuin maailmallakin ovat yksimielisiä siitä, että Venäjän talouden nopean kasvun vaihe on takanapäin.

Talouslukutaito on merkityksellistä yksilölle jo pelkästään yleisen elämänhallinnan kannalta.

Velkaantuneisuus, jota mitataan usein kotitalouksien velan suhteella käytettävissä oleviin tuloihin, on kasvanut ennätyssuureksi.

Kulutusluottojen lisääntyvä käyttö altistaa kotitaloudet liialliselle velanotolle.

Mobiilimaksujen osuus maksutapahtumista on jäänyt Suomessa toistaiseksi vielä vähäiseksi.

Talouskasvu liittyy tiiviisti päästöjen lisääntymiseen eikä yhteyttä ole helppo purkaa. Se on kuitenkin välttämätöntä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Avautumisen ja uudistusten kiihdyttämän kasvun myötä Kiina on noussut hätkähdyttävän nopeasti maailman toiseksi suurimmaksi taloudeksi.

Euroopan komissio on peräänkuuluttanut euron kansainvälisen roolin vahvistamista. Sillä tuettaisiin pyrkimyksiä kasvattaa EU:n merkittävyyttä globaalina toimijana ja vastuunkantajana.

Yhdysvaltojen ja Kiinan heinä-syyskuussa 2018 asettamat laajat tuontitullit ovat lyhyellä aikavälillä pikemminkin lisänneet maiden välisen tavarakaupan epätasapainoa kuin korjanneet sitä.

Tällä hetkellä euroalueen keskuspankeista on laskettu kiertoon noin 21,7 miljardia euroseteliä. Pinottuna kaikista seteleistä muodostuisi noin 2 200 kilometriä korkea torni.

Neljän vuoden netto-ostovaiheen jälkeen eurojärjestelmän rahapolitiikan osto-ohjelmat ovat siirtymässä uudelleensijoitusvaiheeseen.

Onko maailmantalous muuttunut taistelutantereeksi, jolla kovasta kansallisten etujen ajamisesta on tullut prioriteetti kansainvälisen yhteistyön sijaan?

Viimeisten 40 vuoden aikana Kiinan lähes ällistyttävän nopea talouskasvu on perustunut markkinoiden vähittäiseen, mutta jatkuvaan vapauttamiseen sekä suhteellisen korkeaan investointiasteeseen.

Suomen pankkisektorin koko kasvoi merkittävästi Nordea-konsernin kotipaikan siirryttyä lokakuussa Ruotsista Suomeen. Suomen Pankin arvion mukaan pankkisektorin koko kasvoi nelinkertaiseksi suhteessa BKT:hen.

Kiinan päättäjien mielissä valtionyhtiöt tiiviine yhteyksineen puolueeseen ja hallintoon muodostavat edelleen talouden tukirangan, jonka avulla talouspolitiikkaa voidaan toteuttaa ja sen vaikutusta vahvistaa.

Voiko tekoäly oppia tekemään eettisiä valintoja?