Ei hötkyillä – rahapolitiikkaa reivattiin elvyttävämpään suuntaan

Olemme jälleen vedenjakajalla koronakriisissä. Kun tätä epäilemättä monien hermoihin käyvää pandemiaa on jouduttu elämään jo yli vuoden verran, on taisteluväsymyksen viimeaikainen lisääntyminen ymmärrettävää. Kyllähän tämä tilanne meitä kaikkia turhauttaa.

Mutta nyt ei ole aika antaa periksi, ei terveyden eikä talouden kentällä. Turnauskestävyyttä tarvitaan edelleen paitsi viruksen patoamisessa myös raha- ja finanssipolitiikassa, jotta pystymme välttämään raskaat ja rumat arvet. Sekä Suomen 1990-luvun lama että finanssi- ja eurokriisi muistuttavat siitä, miten pitkä ja synkkä varjo talouskriisillä voi olla.

Tämä oli mielessäni, kun osallistuin Euroopan keskuspankin neuvoston kaksipäiväiseen kokoukseen keskiviikkona ja torstaina. EKP:n neuvoston eilinen päätös kertoo siitä, että haluamme tehdä mitä pystymme kotitalouksien ja yritysten tukemiseksi yli kriisin vaikean ajan.

Koska rahoitusolot euroalueella ovat viime viikkoina jonkin verran kiristyneet ja hintapaineet pysyneet vaimeina, päätimme reivata rahapolitiikkaa elvyttävämpään suuntaan. Tämä toteutetaan kasvattamalla merkittävästi seuraavana vuosineljänneksenä pandemiaan liittyvän osto-ohjelman kuukausittaisia arvopaperiostoja verrattuna alkuvuoden ostotahtiin. Tämän pitäisi auttaa varmistamaan se, että kotitaloudet ja yritykset saavat luottoa edullisesti.

Päätösten taustalla on se tosiasia, että Euroopan talouden näkymiä leimaa kaksijakoisuus. Yhtäältä valoa on kyllä näkyvissä, kun rokotusten eteneminen – olkoonkin valitettavan hitaasti – ja Yhdysvaltain massiivinen budjettielvytys tukevat euroalueen talouden elpymistä. Tämän vuoden toisen puoliskon kasvunäkymät ovatkin lupaavat.

Toisaalta muuntovirusten nopea leviäminen ja nyt jylläävä pandemian kolmas aalto, samoin kuin rokotteiden saatavuuteen yhä liittyvät pulmat, ruokkivat epävarmuutta lyhyellä aikavälillä. Tästä kertoo sekin, että vuoden alkupuolella euroalueen kasvu palasi pakkasen puolelle.

Pandemia ei ole ohi, eikä pidä sortua liialliseen optimismiin. Siksi EKP:n neuvosto pitää rahapolitiikan mitoituksen hyvin elvyttävänä, kunnes koronaviruksen aiheuttama kriisivaihe on ohi. Kriisivaiheen määrittelyyn vaikuttavat paitsi terveydelliset myös ja etenkin taloudelliset tekijät.

Pätevän suomalaisen sanonnan ”parempi katsoa kuin katua” hengessä: nyt ei kannata hötkyillä. Katsotaan ensin, että kriisi on nitistetty.