Maksupetosten estäminen on yhteinen ponnistus

Digitalisaation myötä maksupetokset ovat siirtyneet uudelle tasolle, jossa huijausten tunnistaminen on entistä vaikeampaa. Maksamisesta pyritään tekemään vaivatonta, huomaamatonta ja reaaliaikaista, ja juuri nämä ominaisuudet luovat hedelmällisen toimintaympäristön petoksille.

Maksuneuvosto on ottanut maksupetosten torjunnan ohjelmaansaMaksuneuvosto on yhteistyöelin suomalaisen maksamisen kehittämiseen. Maksuneuvosto kokoaa yhteen eri sidosryhmät maksamiseen liittyvään avoimeen keskusteluun ja ajatusten vaihtoon (https://www.suomenpankki.fi/fi/raha-ja-maksaminen/maksaminen/maksuneuvosto/). ja perustanut viime syksynä työryhmän tukemaan jo käynnissä olevaa maksupetosten torjuntatyötäMaksuneuvoston 23. kokous – pöytäkirja (10.10.2026). Maksupetosten yleistyminen korostaa tarvetta nykyistä koordinoidummalle, kansalliselle lähestymistavalle, jotta monilähteisen ja laaja-alaisen jalostetun tiedon avulla petostrendeihin ja -ilmiöihin voidaan reagoida entistä yhtenäisemmin kansalaisten ja organisaatioiden rikoksilta suojaamiseksi.

"Luottamuksen säilyminen maksupalveluihin on kaikkien yhteinen asia." Maksuneuvosto 10.10.2025

Maksupetosten ehkäisemistä varten tarvitaan entistä tiiviimpää yhteistyötä. Tämä tarve yhteistyölle oli vahvasti esillä Suomen Pankin järjestämässä tämän kevään Maksufoorumissa. Keskustelussa maksupetosten torjunnasta nousivat esiin erityisesti tiedonvaihdon merkitys, yhteistyö yli toimialarajojen sekä rohkea tarve uudistua.

Kuka tahansa voi joutua huijauksen kohteeksi

Kyselyiden mukaan suurin osa suomalaisista ajattelee tunnistavansa huijauksen ajoissaS-Pankin Arjen turvabarometri 2026. Kuitenkin kuka tahansa voi langeta huijauksiin ikään tai koulutustaustaan katsomatta, sillä petokset perustuvat inhimillisten reaktioiden, kuten kiireen tunteen ja auktoriteetteihin luottamisen hyödyntämiseen. Maksufoorumissa keskusteltiin siitä, että petosmenetelmien kirjo on niin laaja, että käytännössä jokaiselle löytyy tilanteeseen sopiva huijaus. Arviolta yli puolet suomalaisista on kohdannut huijausyrityksen viimeisen vuoden aikana.  S-Pankin tutkimus: suomalaiset luottavat digiosaamiseensa – yli puolet on joutunut huijausyrityksen kohteeksi – PKO. Luottamus omaan kykyyn tunnistaa huijauksia ei myöskään estä lankeamasta niihin. F-Securen globaalin kuluttajatutkimuksen mukaan ne, jotka uskovat tunnistavansa huijaukset lankeavat huijauksiin lähes yhtä usein (19 %) kuin ne, jotka myöntävät, etteivät pysty huijauksia tunnistamaan (21 %). F-Secure Scam Intelligence & Impacts Report 2026 | F‑Secure.

Verkkohuijaukset eivät ole vain mediaotsikoissa, vaan myös kansalaisten mielissä. Digi- ja väestötietoviraston Digiturvabarometrin mukaan kolme neljästä suomalaisesta (75 %) on vähintään jokseenkin huolissaan henkilötietojensa väärinkäytöstä  Digiturvabarometri 2025: Suomalaiset luottavat viranomaisiin, mutta digihuijaukset ja kyberuhat huolestuttavat | Digi- ja väestötietovirasto.Kyse on laajasti suomalaisia koskettavasta ilmiöstä. Osaltaan maksupetosten yleistymistä voi selittää se, että ne ovat rikollisille matalan riskin ja korkean tuotto-odotuksen toimintaa, ja siten hyvin kannattavaa.

Ilmiön mittaluokkaa kuvastaa se, että huijausten maailmanlaajuisen rikoshyödyn on arvioitu olevan noin biljoona dollaria vuodessa, ja esimerkiksi Reutersin tietojen mukaan Meta saa huijauksiin liittyvistä mainoksista jopa 16 miljardin dollarin tulot vuosittain.International Scammers Steal Over $1 Trillion in 12 Months in Global State of Scams Report 2024 | Global Anti Scam Alliance.  Automaation ja bottien vuoksi huijausyritykset ovat helposti skaalattavissa ympäri maailmaa, eikä tekoälyn aikakaudella edes harvinainen suomen kielemme enää suojele meitä niiltä.

Tehokas petostentorjunta vaatii priorisointia

Maksamisen innovaatiot kehittyvät yleensä tehokkuus ja teknologia edellä, kun taas petostentorjunta ja sääntely tulevat mukaan viiveellä. Siksi eri toimialojen välinen vuoropuhelu korostuu erityisesti uusien teknologioiden käyttöönotossa. Maksufoorumi on konkreettinen esimerkki tilaisuudesta toimialojen väliselle vuoropuhelulle, jossa pankit, teleoperaattorit, edunvalvontajärjestöt ja viranomaiset rakentavat yhteistä tilannekuvaa ja etsivät uusia ratkaisuja.

Toimijoiden välinen vuoropuhelu mahdollistaa myös rajallisten resurssien tehokkaamman kohdentamisen. Kannattaako painopisteen olla ehkäisevässä viestinnässä, teleoperaattorien estotoimissa, palveluntarjoajien teknisissä ratkaisuissa vai kaikissa tasaisesti? Vaikka ennaltaehkäisevä viestintä on äärimmäisen tärkeää, ei sen lisääminen yksin ole ratkaissut ongelmaa. Tarvitsemme selkeämpää analyysia, jotta pystymme asettamaan eri toimenpiteille hintalapun ja arvioimaan niiden vaikuttavuutta. Läpinäkyvyys korostuu myös siksi, että petosten torjunnan kustannukset eivät usein kohdistu niille, jotka itse menettävät rahaa.

Parhaat käytännöt muodostuvat yhteistyössä

Maksupetosten seuraukset heijastuvat laajasti suomalaiseen yhteiskuntaan ja yksittäisten uhrien kannalta ongelma on hyvin inhimillinen Tuomas Välimäen puhe Maksufoorumissa: ”Geopoliittinen epävarmuus ja maksamisen tulevaisuus” (27.5.2026).. Jos maksukäytännöt ja viestintä ovat ristiriidassa, kuluttajien heikentynyt luottamus maksamisen palveluihin voi haitata finanssialan liiketoimintaa sekä hidastaa uusien innovaatioiden käyttöönottoa.

Esimerkiksi arjen käytännöissä on vielä parannettavaa. Samaan aikaan, kun asiakkaita varoitetaan linkkien klikkaamisesta, monet toimijat ohjaavat asiakkaitaan asioimaan linkkien kautta. Asiakkaita muistutetaan myös turvallisesta asioinnista verkossa, jonka myötä verkkopankkiin tulisi kirjautua vain kirjoittamalla pankin virallinen osoite suoraan selaimen osoiteriville tai käyttämällä pankin mobiilisovellusta. Käytännössä maksutilanteet voivat kuitenkin sisältää siirtymiä sovelluksen, tekstiviestien, sähköpostin ja puhelinyhteyksien välillä. Näistä syistä maksupetosten torjunta ei saa jäädä yksittäisten toimijoiden vastuulle, vaan tähän tarvitaan toimijoiden tiivistä yhteistyötä.

Euroopan unionin pikamaksuasetuksen myötä euromääräiset maksut välittyvät aiempaa nopeammin, ja siksi pankkien reagointiaika petosten tunnistamiseen on lyhentynyt. Samalla on otettu käyttöön tarkistus, jossa maksunsaajan nimeä ja tilinumeroa verrataan toisiinsa ennen maksun lopullista hyväksyntää verkkopankissa. Mahdollinen eroavuus ei kuitenkaan estä maksun hyväksymistä, vaan tieto esitetään maksajalle päätöksenteon tueksi.

Onneksi paljon on jo tehty: suomalaisten teleoperaattorien ja viranomaisten yhteistyössä kehitettyihin menestyksekkäisiin innovaatioihin lukeutuvat esimerkiksi kehitysaskeleet huijausviestien- ja puheluiden ehkäisemisessä entistä varhaisemmassa vaiheessa. Yhteistyö toi läpimurron huijauspuheluiden torjuntaan – huijauspuheluiden estotoiminta voitti rikoksentorjuntakilpailun 2025 | Traficom.