Blogit

Uusia maksamisen liittyviä toimijoita, tapoja ja -tekniikoita syntyy jatkuvasti lisää. Maksun pitää päätyä maksajalta saajalle turvallisesti ja nopeasti kaikissa tilanteissa.

Kiinalle talouden avaaminen, ja WTO-jäsenyys sen kruununa, on tuonut lisävauhtia maan kehittymiseen sekä talouden kasvuun.

Muutamat suuret pankit hallitsevat valtaosaa pohjoismaisesta pankkimarkkinasta, ja ne ovat sidoksissa toisiinsa keskinäisen rahoituksen ja muiden kytkösten kautta. Pankkien välinen sidonnaisuus muodostaa myös mahdollisten ongelmien tartuntakanavan.

OECD/INFE:n piirissä on kerätty runsaasti tietoa koronapandemian vaikutuksista kansalaisten talouteen ja toimista heidän auttamisekseen.

Suomi pärjää maavertailuissa yleensä hyvin, kun puhutaan viranomaisasioinnin sujuvuudesta verkossa. Entä sitten, kun haluamme asioida muiden maiden viranomaisten kanssa?

Käteinen on edelleen tärkeä maksutapa monelle suomalaiselle. Haluamme helpottaa setelien aitoustekijöiden tunnistamista julkaisemalla suomen- ja ruotsinkielisen seteliverkkokurssin.

Yritysten tukeminen julkisilla varoilla oli keskeinen osa talouspolitiikan vastausta koronakriisiin. Yritystukiin käytettyjen varojen suuruus, niiden jakaminen nopealla aikataululla ja tukiin liittyvät mahdolliset haitalliset sivuvaikutukset herättävät silti oikeutettujakin kysymyksiä tukien kohdistumisesta ja tehosta.

Käteisen käyttö on vähentynyt Suomessa vuosi vuodelta. Käteisellä on kuitenkin monia yhteiskuntamme toimivuuden kannalta kriittisiä tehtäviä, jonka vuoksi käteistä täytyy olla saatavilla ja sitä tulee pystyä käyttämään tarpeen mukaan.

Monissa alhaisen tulotason maissa rahoitusolot ovat yhä koronapandemiaa edeltävää tasoa tiukemmat.

Monilla mittareilla tarkasteltuna Turkin talous oli koronakriisin kynnyksellä haavoittuvammassa asemassa kuin vuosikymmentä aiemmin kansainvälisen finanssikriisin alla.

IMF:n tekee osansa globaaleista toimenpiteistä, joilla torjutaan terveys- ja talouskriisin aiheuttamaa maiden välistä eriytymistä ja tuetaan etenkin heikoimpia kehittyviä maita pandemian hallinnassa ja siitä toipumisessa.

Keskuspankkien viestintää on parjattu etäiseksi ja asiantuntijoille suunnatuksi koodikieleksi. Mutta voivatko keskuspankit muuttua?

Suuret summat ja vaikeaselkoiset omistusketjut ovat omiaan herättämään epäilyksiä rahan alkuperästä ja tarkoituksesta. Näiden ketjujen perkaaminen on hidasta ja työlästä, mutta erittäin arvokasta työtä.

OECD:n talouskasvatuksen kansainvälinen verkosto julkaisi uuden tutkimuksen digitaalisen talousosaamisen keinoista, joiden avulla voidaan parantaa taloudellista selviytymiskykyä. Tutkimus käynnistettiin koronapandemian aiheuttaman kansalaisten taloudellisen ahdingon siivittämänä. Blogissa esitellään tutkimuksen keskeisimpiä tuloksia.

Globalisaatio on monitahoinen prosessi. Ei ole yllättävää, että sen vaikutukset rahapolitiikkaan ovat moninaiset ja osittain toisilleen vastakkaiset.

Viime viikolla kiinalaisesta Evergrandesta kohistiin ympäri maailmaa. Huolet kiinteistörakentajan kaatumisesta kasvoivat, ja ongelmien pelättiin leviävän laajemmin Kiinan talouteen.

Suomeen rantautui keväällä 2020 koko yhteiskuntaa ja sen rakenteita ravisuttanut korona. Sen kaiken keskellä me Suomen Pankissa ja Finanssivalvonnassa jatkoimme työtämme mukauttamalla toimintatapojamme sekä tuottamalla tietoa pandemiaan liittyen ydintoiminnastamme tinkimättä.

Euroopan keskuspankki (EKP) julkaisi elokuussa pitkään odotetun tutkimuksen eurokäteisen mahdollisesta osuudesta koronaviruksen levittäjänä.

EKP:n tuoreessa strategiauudistuksessa hintavakaus pysyi edelleen EKP:n tärkeimpänä tavoitteena, mutta myös ilmastokysymykset otetaan huomioon niin rahapolitiikan suunnittelussa kuin käytännön toteutuksessakin.

Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n 190 jäsenmaan keskuspankkien valuuttavarantoihin lisätään 650 miljardin dollarin arvosta IMF:n erityisnosto-oikeuksia. Sen avulla vahvistetaan IMF:n jäsenmaiden taloudellisia puskureita.