Suomen Pankin ajankohtaisia artikkeleita taloudesta
Puolustusmenojen odotetaan kasvavan merkittävästi euroalueella lähivuosina. Tähän mennessä puolustusmenot ovat olleet luonteeltaan kulutusmenoja. Jos nyt tehtävät menolisäykset ovat samankaltaisia, niiden kasvuvaikutukset jäänevät väliaikaisiksi ja yksittäisiä teollisuuden toimialoja tukeviksi.
Investoinnit ovat kasvaneet euroalueella finanssikriisin jälkeen hitaammin kuin Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa. Säästöjä euroalueella on, mutta riittävän houkuttelevat investointikohteet puuttuvat.
Euroalueen työllisyys on kasvanut vahvasti vuodesta 2020. Työn tarjonta on lisääntynyt, ja samaan aikaan työttömyys on alentunut sekä suhdanteen ansiosta että rakenteellisesti. Lähitulevaisuudessa euroalueen työn tarjontaa vähentää väestön ikääntyminen.
Rahapolitiikan kiristäminen on hillinnyt hintapaineita ja hidastanut talouskasvua euroalueella. Tässä kirjoituksessa esitettyjen arvioiden mukaan rahapolitiikan suurin vaikutus talouteen ajoittuu vuoden 2023 puolivälistä vuoteen 2025 saakka. Rahapolitiikan kiristyminen ei kuitenkaan yksin selitä euroalueen tämänhetkistä hidasta talouskasvua.
EKP:n rahapolitiikan kiristystoimet välittyivät merkittävissä määrin markkinakorkoihin vuoden 2023 kevääseen mennessä.
Euroopan keskuspankki hillitsee inflaatiota koronnostojen lisäksi supistamalla tasettaan. Käytännössä erääntyviä arvopapereita ei enää sijoiteta kaikilta osin uudelleen.
Inflaation nopea kiihtyminen on saanut keskuspankit normalisoimaan rahapolitiikkaansa. Tällä tarkoitetaan sitä, että keskuspankki kiristää rahoitusoloja nostamalla ohjauskorkojaan.
Korona-aikana on ostettu arvopapereita markkinoilta ja myönnetty pankeille ehdoiltaan edullisia luottoja. Nämä toimenpiteet ovat auttaneet välttämään syvän laman ja deflaation euroalueella.