Suomen Pankin ajankohtaisia artikkeleita taloudesta
Odotusten ankkuroituminen sekä energia- ja ruokainflaation tasoittuminen ovat edesauttaneet inflaation hidastumista vuoden 2022 puolivälin jälkeen. Kireät työmarkkinat ja kallistuneita hintoja kompensoiva palkkojen nousu pitävät kuitenkin inflaatiovauhdin yhä yli 2 prosentin tavoitteen.
EKP:n rahapolitiikan kiristystoimet välittyivät merkittävissä määrin markkinakorkoihin vuoden 2023 kevääseen mennessä.
Inflaatio-odotuksilla on tärkeä merkitys hintakehitykselle. Odotukset tulevasta inflaatiovauhdista vaikuttavat sekä yritysten hinnoitteluun että palkansaajien palkkavaatimuksiin.
Inflaation nopea kiihtyminen on saanut keskuspankit normalisoimaan rahapolitiikkaansa. Tällä tarkoitetaan sitä, että keskuspankki kiristää rahoitusoloja nostamalla ohjauskorkojaan.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan nosti jenergiahyödykkeiden hintoja ja kiihdytti siten kuluttajahintainflaatiota. Öljyn ja maakaasun hinnannousu on näkynyt erityisesti euroalueen energiainflaatiossa.
Inflaatio-odotukset ovat keskeisessä roolissa, kun arvioidaan tulevaa inflaatiota. Eri odotusten mittarit osoittavat, että lähivuosina inflaatio pysyttelee EKP:n kahden prosentin tavoitteen alapuolella.
Onko euroalue ajautumassa hitaan talouskasvun ja vaimean inflaation loukkuun koronakriisin seurauksena? Riski on kohonnut, mutta politiikkatoimilla ehkäistään negatiivisia kehityskulkuja.
Talouspolitiikalla vastataan yritysten ja kotitalouksien välittömään ahdinkoon. Suomen toimia on hyödyllistä verrata muissa maissa toteutettuihin toimiin.
Suomen Pankin mallilaskelmien mukaan jo voimassa olevilla tullikorotuksilla on maailman BKT:n kasvuun noin 0,7 prosenttiyksikön kasvua hidastava vaikutus.
Suomen Pankissa on tehty laskelmia maailmantalouden riskien vaikutuksista. Laskelmissa maailmantalouden kasvu heikentyy jyrkemmin kuin tällä hetkellä on ennakoitu.
Useat keskuspankit laskivat ohjauskorkonsa finanssikriisin jälkeen lähelle nollaa ja ottivat käyttöön epätavanomaisia rahapoliittisia toimia. Uusi tilanne on haastanut myös rahapolitiikan mallintamisen.
Euroalueen inflaatio on ollut hidasta viime vuosina. Ennen kriisiä vallinnut tapa selittää hidasta inflaatiota on haastettu.
Suomen kustannuskilpailukyky on heikentynyt 2000-luvulla. Vuoden 2017 alussa solmittu kilpailukykysopimus auttaa palauttamaan kadotettua kustannuskilpailukykyä.
Tuloerot ovat viime vuosikymmeninä globaalisti pienentyneet kehittyvien talouksien tulojen voimakkaan kasvun ansiosta.
Viimeisen 10 vuoden aikana kehittyneiden talouksien luonnollisen koron arvioidaan laskeneen huomattavasti. Arviot koron tasosta ovat kuitenkin epävarmoja, mikä hankaloittaa koron käyttämistä rahapolitiikan ohjenuorana.
Työmarkkinoiden sopimusjärjestelmät vaihtelevat jonkin verran kehittyneissä talouksissa. Euroopassa työehdoista sopiminen on yleisesti melko keskittynyttä.
Vielä ennen taantumaa Suomi kuroi umpeen Euroopan vauraimpien pienten talouksien etumatkaa mutta on nyt jäämässä yhä enemmän jälkeen.