Meri Obstbaum

Sillä, miten palkoista sovitaan, on rahaliiton jäsenvaltiossa erityinen merkitys työllisyydelle ja talouskasvulle. Hyvin toimiva palkanmuodostus määrittää kilpailukyvyn kehityksen.

Työttömyys voi alentua jatkossakin nopeasti, jos rakenteellista työttömyyttä onnistutaan pienentämään eli päästään kiinni "työttömyyden kovaan ytimeen".

Tuoreimmat työllisyysluvut ovat yllättäneet positiivisesti. Näinkään nopea työllisyyden kasvu ja työttömyyden aleneminen ei silti tarkoita sitä, että hallituksen työllisyystavoite olisi vielä täyttynyt tai että kehitys jatkuisi näin myönteisenä.

Talous on toipunut finanssikriisin jälkeisestä taantumasta, mutta kasvu jää kriisiä edeltänyttä ajanjaksoa hitaammaksi, keskimäärin 1 ½ prosenttiin vuosina 2026–2040.

Suomen Pankin uuden työmarkkinavirtoihin perustuvan rakennetyöttömyysmittarin mukaan työttömyys on Suomessa jo lähellä rakenteellista tasoaan.

Sekä Yhdysvalloissa että euroalueella talouskasvun kiihtyminen ja työmarkkinoiden vahvistuminen ovat tapahtuneet ilman merkittäviä hinta- ja palkkapaineita. Kuinka kaukana talous on tuotantopotentiaalistaan?

Suomen kustannuskilpailukyky on heikentynyt 2000-luvulla. Vuoden 2017 alussa solmittu kilpailukykysopimus auttaa palauttamaan kadotettua kustannuskilpailukykyä.

Kansainvälisen kaupan ja teknologian kehityksen globaalit trendit muokkaavat tuotanto- ja työpaikkarakenteita. Kiihtyvä automatisointi nostaa huolia, että pitkällä aikavälillä työ vähenee, palkkatulot supistuvat ja eriarvoisuus kasvaa.

Tässä artikkelissa käsitellään työmarkkinoiden polarisaatiota Suomessa. Artikkelissa läpikäydyn tutkimuskirjallisuuden mukaan Suomen työmarkkinat ovat polarisoituneet etenkin 2000-luvulla.

Suomen väestörakenne ja työvoiman ikärakenne muuttuvat, kun suuret ikäluokat eläköityvät. Nuorempien heikkoa työllisyyttä on paikannut vanhempien ikäluokkien korkeampi työllisyysaste.