Suomen Pankin ajankohtaisia artikkeleita taloudesta
EKP julkaisi heinäkuussa 2024 tiedotteen eurojärjestelmän yhteisestä linjauksesta koskien maksulaitosten pääsyä keskuspankin ylläpitämiin maksujärjestelmiin. Tämän artikkelin tarkoitus on avata linjausten taustoja sekä pohtia millaisia vaikutuksia muutoksella voisi olla maksupalveluiden tarjontaan.
Maksamista koskevissa tuoreissa Euro ja talous -artikkeleissa keskustellaan digieuron kehittämisestä, käteisen jakelun haasteista, uuden pikamaksuratkaisun syntymisestä Suomeen ja nykypäivän kyberuhkien torjunnan tilasta.
Keskuspankki huolehtii maksujärjestelmien luotettavuudesta ja sen täytyy kyetä reagoimaan nopeasti kehittyviin maksamisen muotoihin. Samalla on turvattava käteisen saatavuus. Monimuotoiset palvelut hyödyttävät lopulta kaikkia.
Pikamaksaminen, eli maksun tietojen ja katteen siirtyminen maksajalta maksun saajan tilille sekunneissa, on globaali trendi maksujärjestelmien kehityksessä.
Digitalisaatio, fintech-innovaatiot sekä big tech- ja somepalveluyritysten hankkeet sekä kulutus- ja maksukäytäntöjen muutokset myllertävät maksupalveluita ja -tapoja.
Käteistä voi koronapandemian aikanakin käyttää normaaliin tapaan.
Lähimaksaminen on yleistynyt viime aikoina. Hyvin toimivassa yhteiskunnassa erilaisille kuluttajaryhmille tarjotaan kuitenkin heille soveltuvat maksutavat. Tämän varmistamiseksi myös käteisen käyttöä ja syitä on tarpeen edelleenkin tutkia.
Käteismaksu vaihtoehtona sähköiselle maksamiselle tarkoittaa erilaisten asiakkaiden ottamista huomioon, vaihtoehtojen tarjoamista ja samalla toimivaa vähittäismaksamisen markkinaa.
Pankkikonttorit ovat karsineet käteisnostopalveluitaan, mutta tiesitkö, että nykyään rahaa voi nostaa myös suoraan kaupan kassalta?
4.4.2017 on uuden 50 euron setelin virallinen liikkeeseenlaskupäivä. Liki 4,5 miljardia uuden Europa-sarjan seteliä varastoissa ympäri Eurooppaa on odottanut pääsyä päivän valoon tehdäkseen tehtävänsä.
Intian pääministerin ilmoitus lopettaa Intian yleisimmin käytettyjen, arvoltaan 500 ja 1000 rupian seteleiden voimassaolo laillisena maksuvälineenä on aiheuttanut hämmennystä Intiassa ja ulkomailla.
Kaikista euroseteleistä 50 euron seteli on yleisin. Se on käyttöseteleistä suurin, ja myös yleisin käteisautomaattiseteli. Suomalaisten käyttöönsä nostamista 50 euron seteleistä jopa puolet lähtee matkailijoiden mukana ulkomaille.
Viime viikolla uutisoitiin Helsingin kahviloista, joista jotkut ovat lopettamassa käteisen käyttöä. Aika ajoin myös Suomen Pankilta kysytään, onko oikein, että käteistä ei hyväksytä maksuvälineenä, ja voiko käteisen vastaanottamisesta kieltäytyä.
Bensa-automaatit päivitetään uutta 20 euron seteliä varten, minkä jälkeen osa niistä ei ota vastaan vanhaa viitosta. Sen käyttö on vähäistä, joten vanha viitonen ja hylkivä automaatti eivät kohtaa kovin usein.
Kevään aikana Helsingissä on keskusteltu paljon maksamisesta.