Rahoitusvakaus

Koronapandemia saattaa kärjistää Pohjoismaiden asuntomarkkinoilla pitkään kehittyneitä haavoittuvuuksia. Asuntomarkkinoiden häiriöt voivat kasvattaa pankkien luottoriskejä ja vaikeuttaa niiden varainhankintaa.

Talouden huonot näkymät rasittavat pankkeja, kotitalouksia ja yrityksiä. Pankit ovat kerryttäneet pahan päivän puskureita ja niitä tarvitaan nyt, kun koronakriisi kurittaa taloutta.

Pörssinoteerattujen rahastojen, ns. ETF-rahastojen, nopeaa kasvua on kuvailtu varainhoitosektorin hiljaiseksi vallankumoukseksi. Ennen finanssikriisiä ETF-rahastojen markkinat olivat hyvin erilaiset kuin nykyään.

Data on neljänneksi teolliseksi vallankumoukseksi nimetyn teknologiavetoisen murroksen polttoainetta.

Yhtenä Euroopan talouskasvun hidasteena on nähty kehittymättömät pääomamarkkinat.

Pankkikriisit ovat vahingollisia taloudelle ja siten viranomaisten tulisi estää niiden syntyminen.

Ilmastonmuutoksella on laaja-alaisia vaikutuksia ja sen hillitseminen vaatii kattavaa yhteistyötä tiede-, yritys- sekä sääntelymaailmalta.

Pankkisektorin ulkopuoliset rahoituksen välittäjät täydentävät ja tarjoavat vaihtoehdon perinteisille rahoituskanaville ja ovat siksi tärkeä osa rahoitusjärjestelmää.

Makrovakauspolitiikan tavoitteena on varmistaa vakaat ja toimivat rahoitusmarkkinat. Suomella on tällä hetkellä käytössä viisi makrovakausvälinettä, mikä on vähemmän kuin EU:ssa keskimäärin.

Pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on suuri merkitys Suomen taloudelle. Pk-sektori on kooltaan suuri, ja etenkin voimakkaasti kasvuhakuiset pk-yritykset luovat uusia työpaikkoja.

Yhdysvaltojen julkisen sektorin takausvastuut kiinteistörahoituksessa sekä kotitalouksien että yritysten lainoissa ovat kasvaneet huomattavasti finanssikriisin jälkeisinä vuosina.

Yhdysvaltojen merkittävimmät rahoitusvakauden haavoittuvuudet kohdistuvat yritysten velkaantumiseen ja yritysrahoituksen hinnoitteluun.

Nykyisen asuntolainojen lainakaton rinnalle tarvittaisiin pikaisesti uusi, nykyistä kattavampi velkakatto. Se ottaisi huomioon lainanhakijan kaikki velat suhteessa tämän tuloihin.

Mitä enemmän kotitaloudet velkaantuvat noususuhdanteessa, sitä alttiimpia ne ovat vähentämään kulutusta, kun talouden kasvu alkaa hidastua.

Suomalaisten velkaantuneisuus suhteessa tuloihin on 2000-luvulla kasvanut merkittävästi. Osalla uusista asuntovelallisista on tuloihinsa nähden paljon velkaa.

Kulutusluotot voivat ajaa kotitalouksia talousahdinkoon. Lisääntyvien velkaongelmien ehkäisyyn tarvitaan uusia keinoja.