Rahoitusvakaus

Sääntelyuudistuksilla ja makrovakaustoimilla on parannettu EU:n pankkikeskeisen rahoitusjärjestelmän riskinsietokykyä. Seuraavaksi tartutaan pankkijärjestelmän ulkopuolella syntyviin vakausriskeihin.

Pääomamarkkinaunionin rakentaminen on ollut tähän mennessä suhteellisen nopeaa, mutta nyt edessä on vaikeita päätöksiä.

Maksuliikenne ja korttimaksaminen on toimittava esimerkiksi silloin, kun tietoliikenneyhteydet muihin maihin ovat poikki.

Maksamisen kolme keskeistä trendiä ovat markkinoiden pirstaloituminen, maksamisen reaaliaikaistuminen ja maksamisen muuttuminen huomaamattomaksi.

Sijoittajien optimismi rahoitusmarkkinoilla voi kääntyä nopeasti riskin kaihtamiseksi, jos taloudellinen tai poliittinen epävarmuus lisääntyy. Pidemmän aikavälin velkaantumiseen ja asuntomarkkinoihin liittyvät riskit ovat suuria etenkin nousevissa talouksissa, mutta myös Pohjoismaat ovat haavoittuvaisia.

Digitalisaatio on muuttamassa voimakkaasti varainhoitosektorin rakenteita.

Suomen pankkisektorin taseen rakenteessa on tapahtunut merkittävä muutos, jota voidaan nyt ensimmäistä kertaa havainnollistaa myös tilastojen valossa.

Finanssikriisi opetti sen, että pankki- ja rahoitusjärjestelmän vakaus on aivan keskeinen tekijä reaalitalouden kestävän kasvun ja työllisyyden kannalta.

Kansainvälisen järjestelypankin BIS:n mukaan rahoituslaitosten tekemien ei-listattujen eli OTC-johdannaissopimusten yhteenlaskettu nimellinen pääoma oli kesäkuun 2016 lopussa yli 544 000 miljardia Yhdysvaltain dollaria.

Talletukset, osakkeet ja pankkien tarjoamien rahastojen osuudet ovat likvidejä sijoituskohteita, mutta asuntokauppa on konkreettinen esimerkki epälikvidimmistä markkinoista.

Suomessa asuntovelalliset ovat hyötyneet alhaisista koroista vähentyneinä kuukausittaisina velanhoitomenoina tai asuntolainan lyhentyneenä takaisinmaksuaikana.

Markkinalikviditeetillä tarkoitetaan mahdollisuutta käydä kauppaa ilman, että markkinahinnat muuttuvat tehdyn kaupan seurauksena.

Suomessa otettiin heinäkuun 2016 alussa käyttöön asuntolainojen enimmäisluototussuhde eli lainakatto. Lainakatto toimisi tehokkaammin, jos se sidottaisiin pelkästään hankittavan asunnon arvoon.

Pankit ovat PK-yritysten ylivoimaisesti tärkein rahoituksen lähde ja pankkirahoituksen saatavuuden mahdollinen heikentyminen tai pankkilainojen ehtojen kiristyminen koskettaa välittömästi PK-yrityksiä.

Euroopan järjestelmäriskikomitea varoittaa Suomea kotitalouksien velkaantumiseen ja asuntoluotonantoon liittyvistä riskeistä. Suomen rahoitusjärjestelmän vakaus ei kuitenkaan lyhyellä aikavälillä ole uhattuna.

Yleisesti ottaen varjopankkitoiminnalla tarkoitetaan sellaista rahoituksen välitystä, jota harjoitetaan perinteisen pankkisektorin sääntelyn ulkopuolella.