Rahoitusvakaus

Kun velkaantuneet kotitaloudet supistavat kulutustaan laskusuhdanteessa, lisääntyvät myös yritysten talousvaikeudet.

Lainakaton tavoitteena on kotitalouksien velkaantumisen hillitseminen ja asuntojen hintakuplien ehkäiseminen. Suomeen tarvitaan kipeästi muitakin velkaantumista rajoittavia välineitä.

Yhteinen eurooppalainen talletussuojajärjestelmä pienentäisi talletuspakojen uhkaa.

Suomalaiset ovat Euroopan kärkeä digitaalisten rahoituspalveluiden käyttäjinä. Pohjoismaiset pankit ovat panostaneet digitaalisiin palveluihin.

Järjestelmäriskipuskuri on lisäpääomavaatimus, jolla voidaan vahvistaa Suomen rakenteellisesti haavoittuvaa pankkisektoria.

Luotettavat maksu- ja selvitysjärjestelmät ovat edellytys rahoitusvakaudelle ja talouskasvulle. Finanssitoimijoiden tulee varmistaa hallussaan olevan tiedon ylläpito, säilyttäminen ja ongelmatilanteista palautuminen digitalisoituvassa toimintaympäristössä.

Pankkitoiminnan kaksi keskeistä palvelumuotoa ovat luotonanto ja maksuliikenteen hoito. Tammikuussa voimaan tullut maksuliikennettä sääntelevä uudistettu maksupalveludirektiivi voi mullistaa pankkien liiketoimintaympäristön.

Useimmilla EU:n jäsenvaltioilla oli vuonna 2017 aktiivisessa käytössä jokin makrovakausväline. Riskien syntyminen pankkisektorin ulkopuolisilla rahoitusmarkkinoilla luo uusia haasteita.

Ruotsin asuntomarkkinariskien laajamittaisella toteutumisella voisi olla tuntuvia vaikutuksia muissakin Pohjoismaissa.

Arvopaperimarkkinoiden matalat riskilisät ja korkeat arvostustasot altistavat kansainväliset markkinat äkilliselle korjausliikkeelle.

Yhteinen talletussuoja on tärkeä osa pankkiunionin viimeistelyä. Uskottavan talletussuojarahaston tulee olla riittävän suuri. Pankeilta kerättävät talletussuojamaksut tulisi mitoittaa riskien mukaan.

Suurin osa pankkien dollarirahoituksesta on edelleen lyhytaikaista ja kriisitilanteessa mahdollisesti hankalasti uudelleenrahoitettavissa.

Taloyhtiölainojen kasvua ovat viime vuosina vauhdittaneet sekä uusien kerrostaloasuntojen vilkas rakentaminen että korjausrakentamisen lisääntyminen asuntokannan ikääntymisen myötä.

Suomen rahoitusjärjestelmän vakauteen ei kohdistu välitöntä uhkaa. Nordean kotipaikkamuutoksen myötä pankkijärjestelmän rakenteelliset haavoittuvuudet kuitenkin kasvavat.

Pankkisektori on pienten ja keskisuurten yritysten tärkein rahoittaja Suomessa. Rahoituksen saatavuus ei olekaan pk-yritysten suurimpia ongelmia, mutta vakuusvaatimukset ovat kiristyneet.

Rahoitusmarkkinoiden hintojen vaihtelu on ollut varsin pientä sekä maantieteellisesti että eri markkinoiden välillä. Pitkään jatkuessaan matala volatiliteetti voi lisätä riskinottoa ja heikentää rahoitusvakautta.