Rahoitusvakaus

Pankkisektorin ulkopuoliset rahoituksen välittäjät täydentävät ja tarjoavat vaihtoehdon perinteisille rahoituskanaville ja ovat siksi tärkeä osa rahoitusjärjestelmää.

Makrovakauspolitiikan tavoitteena on varmistaa vakaat ja toimivat rahoitusmarkkinat. Suomella on tällä hetkellä käytössä viisi makrovakausvälinettä, mikä on vähemmän kuin EU:ssa keskimäärin.

Pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on suuri merkitys Suomen taloudelle. Pk-sektori on kooltaan suuri, ja etenkin voimakkaasti kasvuhakuiset pk-yritykset luovat uusia työpaikkoja.

Yhdysvaltojen julkisen sektorin takausvastuut kiinteistörahoituksessa sekä kotitalouksien että yritysten lainoissa ovat kasvaneet huomattavasti finanssikriisin jälkeisinä vuosina.

Yhdysvaltojen merkittävimmät rahoitusvakauden haavoittuvuudet kohdistuvat yritysten velkaantumiseen ja yritysrahoituksen hinnoitteluun.

Mitä enemmän kotitaloudet velkaantuvat noususuhdanteessa, sitä alttiimpia ne ovat vähentämään kulutusta, kun talouden kasvu alkaa hidastua.

Suomalaisten velkaantuneisuus suhteessa tuloihin on 2000-luvulla kasvanut merkittävästi. Osalla uusista asuntovelallisista on tuloihinsa nähden paljon velkaa.

Kulutusluotot voivat ajaa kotitalouksia talousahdinkoon. Lisääntyvien velkaongelmien ehkäisyyn tarvitaan uusia keinoja.

Suomalaiset pankit ovat myöntäneet suhteellisen vähän luottoja kaikkein konkurssiherkimmille toimialoille. Se pienentää osaltaan pankkien yritysluottotappioiden riskiä.

Ulkomaiset sijoitukset Suomen ja muiden Pohjoismaiden kiinteistömarkkinoille ovat kasvaneet. Samalla markkinat ovat entistä haavoittuvampia Suomen ulkopuolelta tuleville riskeille.

IT-investoinnit parantavat pankkien kannattavuutta pitkällä aikavälillä, mutta heikentävät sitä lyhyellä tähtäimellä.

Helppolukuinen yhteenveto kiteyttää Suomen Pankin vakausarviossa esitellyt ratkaisut, joilla voidaan suitsia kotitalouksien liiallista velkaantumista.

Makrovakausvälineitä tulee kehittää niin, että ne ovat sidoksissa lainanhakijan maksukykyyn ja hillitsevät kotitalouden velkaantumista kokonaisuutena.

Yksi pankkien keskeisistä tehtävistä on pitkäaikaisten lainojen rahoittaminen lyhytaikaisilla talletuksilla ja markkinavarainhankinnalla. Varainhankinnan kääntöpuoli on siitä aiheutuva likviditeettiriski eli riski pankin kyvyttömyydestä rahoittaa toiminta ja selvitä maksuvelvoitteistaan ilman tappioita.

Lainakaton alentaminen hillitsee kotitalouksien velkaantumista ja vahvistaa asuntovelallisten riskinkantokykyä. Se ei kuitenkaan poista ennätyksellisen suureen velkaantuneisuuteen liittyviä riskejä.

Asuntovelat ovat kasvaneet sekä euromääräisesti että suhteessa tuloihin etenkin kasvukeskuksissa, missä asunnot ovat kalliimpia ja kysytympiä kuin muualla.