Rahapolitiikka

Euroopan keskuspankki ja 19 euroalueen kansallista keskuspankkia ottavat jatkossa systemaattisesti huomioon ilmastoriskit yhdenmukaisten periaatteiden avulla.

Julkinen velka on globaalisti historiansa korkeimmalla tasolla koronakriisin myötä. Myös köyhimpien maiden velkaantuneisuus on kasvanut.

Globaali pandemia on voimistanut jo koholla olleita velkaantumisen riskejä etenkin köyhimmissä maissa.

On perusteltua antaa nuorille ja nuorille aikuisille opastusta taloudelliseen itsenäistymiseen, samoin kuin tukea syrjäytymisvaarassa olevia.

Mitä kustannuskilpailukyvyn kehityksestä voidaan sanoa nyt, kun koronakriisi heiluttelee voimakkaasti työn hintaa ja tuottavuutta koskevia tilastoja ja kun ennusteita koskeva epävarmuus on suurta?

Ilmastonmuutoksen seurauksena sään ääri-ilmiöt yleistyvät, mistä seuraa aineellisia vahinkoja kiinteistöille ja muulle infrastruktuurille. Suomessa tämä näkyy esimerkiksi meritulvariskin todennäköisenä pahenemisena.

Venäjän talouden elpymisen odotetaan tänä vuonna vauhdittuvan vähitellen pandemiatilanteen helpottaessa sekä Venäjällä että globaalisti.

Erityisesti palvelualoilla elpyminen on takkuillut vuoden loppua kohti ja luottamus talouteen on tavallista heikompaa.

Suomen Pankki on sitoutunut vastuulliseen toimintaan sekä sosiaalisesti ja ekologisesti kestävän yhteiskunnan kehittämiseen. Tähän sisältyy myös tekoälyn käyttäminen eettisesti.

Digipankit, eli ensisijaisesti digitaalisissa kanavissa toimivat pankit, ovat vielä suhteessa koko Suomen pankkisektoriin pieniä toimijoita, on niiden kasvuvauhti nopea.

Venäjällä hiilivetyriippuvuus on huomattava. Perittyjen rakenteiden lisäksi energianvienti on merkittävä tulonlähde sekä valtiontaloudelle että yrityselämälle.

Kotimaan päätöksenteossa on kyettävä elämään kahta aikaa rinnakkain. Samalla kun torjutaan akuuttia kriisiä, on ajatukset suunnattava vahvasti kriisin jälkeisiin talouden haasteisiin.

Suomen Pankin ennusteessa koronakriisin ei odoteta olevan yhtä syvä kuin finanssikriisin ja palautuminen on nopeampaa. Korona voi kuitenkin jättää pitkäkestoisia arpia mm. työllisyyteen, pääomakantaan ja tuottavuuteen.

Velkaantuminen ei taitu, vaikka talous kääntyy kasvuun. Myös kestävyysvaje on entistä suurempi. Julkisen talouden suunnanmuutos on tarpeen kriisin jälkeen.

Suomen talouden ennuste vuosille 2020–2023 joulukuussa 2020. Koronaviruspandemia väistyy rokotusten myötä vuoden 2021 aikana, ja yksityinen kulutus kääntää Suomen talouden 2,2 %:n kasvuun. Kasvu vahvistuu 2,5 %:iin vuonna 2022.

Rokotteet tuovat toivoa koronakriisin päättymisestä, mutta toipuminen on hidasta. Lähivuosina etenkin kotitalouksien kulutus vauhdittaa taloutta, mutta vienti ja investoinnit jäävät vaimeiksi.