Viimeisimmät artikkelit ja blogit
-
Vaihtoehtoislaskelma energian hintojen nousun vaikutuksista Suomen talouteen
Energian hintojen ennustettua suurempi nousu kiihdyttäisi kuluttajahintojen kasvua ja hidastaisi talouskasvua. Hintojen lasku puolestaan johtaisi talouden ripeämpään kohenemiseen.
-
Komissio ennustaa maltillista parantumista kustannuskilpailukykyyn
Komission ennusteen mukaan työn hinta kasvaa Suomessa edelleen hieman vertailumaita hitaammin lähivuosina. Toisaalta tuottavuuskehityksen ei ennusteta merkittävästi poikkeavan vertailumaista. Näiden tekijöiden yhteisvaikutuksena Suomen kustannuskilpailukyky paranee hieman komission ennusteen perusteella vuosina 2026 ja 2027.
-
Euroalueen kilpailukyvyn kipupisteet ovat tuottavuudessa ja energian hinnassa
Euroalueen talouskehitystä hidastaa erityisesti kilpailukyvyn heikkeneminen suhteessa Yhdysvaltoihin ja Kiinaan. Talouskasvun tulppana ovat ennen kaikkea vaimea tuottavuuskasvu ja kilpailijoita korkeammat energiahinnat. Geopoliittiset jännitteet jarruttavat kasvua entisestään.
-
Miten puolustusmenojen lisäys vaikuttaisi Suomen talouskasvuun?
Suomi ja monet muut Euroopan maat aikovat lisätä puolustusmenojaan. Niiden lisääminen kasvattaa julkisia menoja ja piristää samalla talouden kasvua. Myönteinen vaikutus on sitä suurempi, mitä suurempi osuus puolustushankinnoista on euroalueelta.
-
Suomen inflaatio vaihtelee lähikuukausina – taustalla muutokset sähkön hintaindeksissä sekä arvonlisäverotuksessa
Kotimaisessa keskustelussa on esitetty huolia, että Suomi olisi jo deflaation partaalla. Tilanne ei kuitenkaan ole niin dramaattinen kuin mitä inflaatiolukujen perusteella voisi päätellä. Viime aikoina nähty inflaation hidastuminen maltillisiin lukemiin on kuluttajille hyvä asia ja on tukenut ostovoiman palautumista viime vuosien kriiseistä.
-
Suomalaisten reaalipalkat ja ostovoima toipuvat viime vuosien kriiseistä
Viime vuosien kriisit ja poikkeuksellisen nopea inflaatio tekivät loven sekä palkansaajien reaaliansioihin että kotitalouksien ostovoimaan. Inflaatio on kuitenkin ollut Suomessa hitaampaa kuin euroalueella keskimäärin, mikä on tukenut suomalaisten reaalipalkkojen kehitystä suhteessa muuhun euroalueeseen.
-
Talous elpyy nopeammin, jos vienti ja kulutus piristyvät
Suhdannekäänteissä talous on usein elpynyt vauhdikkaammin kuin etukäteen on arvioitu. Talouskasvua voisi kiihdyttää se, jos kuluttajien luottamus omaan ja Suomen talouskehitykseen vahvistuu odotettua paremmin ja vienti kasvaa ennakoitua nopeammin.
-
Kustannuskilpailukyvyn kestävä kohentuminen edellyttäisi työn tuottavuuden kasvua
Finanssikriisin jälkeen työn tuottavuuden kehitys Suomessa on ollut heikkoa kilpailijamaihin verrattuna.
-
Reaalipalkat ja ostovoima kohenevat Suomessa vähitellen
Suomen Pankin ennusteen mukaan kotitalouksien ostovoima vahvistuu lähivuosina ja palauttaa talouden kasvuun. Useimmilla mittareilla reaaliansiot ja ostovoima palautuvat sotaa edeltävälle tasolle jo lähivuosien aikana.
-
Vaihtoehtoislaskelma: Pohjainflaatio voi olla lähivuosina ennakoitua nopeampaa
Hintoja nostava ja lopulta myös kasvua hidastava kierre voi syntyä, jos alamme nähdä kilpajuoksua hintojen ja palkkojen välillä.
-
Yritysten voitoissa ei viitteitä hinnoittelun muuttumisesta
Yritykset eivät näytä pyrkineen siihen, että ne hyötyisivät nopeasta inflaatiosta nostamalla hintojaan ja kasvattamalla omia voittojaan.
-
Kustannuskilpailukyky tärkeä Venäjän kaupan korvaamisessa
Kustannuskilpailukyky on vahvistunut viime vuosina, mutta ei ole vieläkään toipunut finanssikriisiä edeltävälle tasolle. Kustannuskilpailukyvyn kehitys on erityisen tärkeää nyt, kun yritykset etsivät uusia markkinoita korvaamaan Venäjän kauppaa.