Viimeisimmät artikkelit ja blogit
-
Vaihtoehtoislaskelma energian hintojen nousun vaikutuksista Suomen talouteen
Energian hintojen ennustettua suurempi nousu kiihdyttäisi kuluttajahintojen kasvua ja hidastaisi talouskasvua. Hintojen lasku puolestaan johtaisi talouden ripeämpään kohenemiseen.
-
Suomen työmarkkinatilanne euroaluetta heikompi
Suomen työmarkkinoiden tilanne on viime vuosina ollut huomattavasti heikompi kuin euroalueella kokonaisuutena: työllisyys on vähentynyt ja työttömyys on kasvanut. Mitkä suhdanne- ja rakennetekijät selittävät Suomen ja euroalueen viimeaikaista työmarkkinakehitystä.
-
Kiihdyttävätkö lisääntyvät puolustusmenot euroalueen kasvua?
Puolustusmenojen odotetaan kasvavan merkittävästi euroalueella lähivuosina. Tähän mennessä puolustusmenot ovat olleet luonteeltaan kulutusmenoja. Jos nyt tehtävät menolisäykset ovat samankaltaisia, niiden kasvuvaikutukset jäänevät väliaikaisiksi ja yksittäisiä teollisuuden toimialoja tukeviksi.
-
Investoidaanko euroalueella liian vähän?
Investoinnit ovat kasvaneet euroalueella finanssikriisin jälkeen hitaammin kuin Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa. Säästöjä euroalueella on, mutta riittävän houkuttelevat investointikohteet puuttuvat.
-
Jatkuuko euroalueen hyvä työllisyyskehitys?
Euroalueen työllisyys on kasvanut vahvasti vuodesta 2020. Työn tarjonta on lisääntynyt, ja samaan aikaan työttömyys on alentunut sekä suhdanteen ansiosta että rakenteellisesti. Lähitulevaisuudessa euroalueen työn tarjontaa vähentää väestön ikääntyminen.
-
Kuinka paljon EKP:n rahapolitiikan kiristäminen vaikuttaa euroalueen talouskehitykseen?
Rahapolitiikan kiristäminen on hillinnyt hintapaineita ja hidastanut talouskasvua euroalueella. Tässä kirjoituksessa esitettyjen arvioiden mukaan rahapolitiikan suurin vaikutus talouteen ajoittuu vuoden 2023 puolivälistä vuoteen 2025 saakka. Rahapolitiikan kiristyminen ei kuitenkaan yksin selitä euroalueen tämänhetkistä hidasta talouskasvua.
-
Rahapolitiikan kiristäminen on hillinnyt hintojen nousua
EKP:n rahapolitiikan kiristystoimet välittyivät merkittävissä määrin markkinakorkoihin vuoden 2023 kevääseen mennessä.
-
Määrällinen kiristäminen hillitsee hintapaineita
Euroopan keskuspankki hillitsee inflaatiota koronnostojen lisäksi supistamalla tasettaan. Käytännössä erääntyviä arvopapereita ei enää sijoiteta kaikilta osin uudelleen.
-
Mitä on rahapolitiikan normalisointi?
Inflaation nopea kiihtyminen on saanut keskuspankit normalisoimaan rahapolitiikkaansa. Tällä tarkoitetaan sitä, että keskuspankki kiristää rahoitusoloja nostamalla ohjauskorkojaan.
-
Pandemian aikaiset rahapoliittiset toimet ovat elvyttäneet euroalueen taloutta
Korona-aikana on ostettu arvopapereita markkinoilta ja myönnetty pankeille ehdoiltaan edullisia luottoja. Nämä toimenpiteet ovat auttaneet välttämään syvän laman ja deflaation euroalueella.