Viimeisimmät artikkelit ja blogit
-
Makrovakauspolitiikkaa on uudistettava, ei purettava
Makrovakauspolitiikalla on suojauduttu keskittyneen pankkisektorin sekä kotitalouksien velkaantuneisuuden aiheuttamilta järjestelmäriskeiltä. Pankkien sääntelyssä on yksinkertaistamisen varaa. Makrovakausvälineitä tulisi käyttää EU-maissa nykyistä yhdenmukaisemmin.
-
Fossiilittoman tulevaisuuden rahoitus Euroopan unionissa
Runsaspäästöistä toimintaa voidaan syrjäyttää investoimalla vähäpäästöisiin teknologioihin. Päästötön energia edellyttää suuria investointeja, joten rahoituksen varmistaminen on tärkeää. EU:ssa toimiva säästö- ja investointiunioni tukee hankkeita, jotka edellyttävät suuria investointeja.
-
Ilmastonmuutos ja luontokato järjestelmätason vakausuhkina Suomessa
Ilmastonmuutos ja luontokato tuovat mukanaan uhkia rahoitusvakaudelle. Suomen rahoitussektorilla vaikuttaa olevan monia muita euroalueen maita vähemmän altistumia paljon kasvihuonekaasupäästöjä aiheuttaville yrityksille, mutta hiilineutraaliin siirtymään liittyviä riskejä voidaan tuskin täysin välttää Suomessakaan.
-
Suomen pankkisektori kestäisi ennustettua rajummankin taantuman
Suomen pankkisektorin vakavaraisuuden arvioidaan vahvistuvan lähivuosina, jos korot ja Suomen talous kehittyvät ennusteiden mukaisesti. Hyvin vakavassa talouskriisissä vakavaraisuus heikkenisi selvästi, mutta pysyisi silti riittävänä.
-
Ilmastonmuutoksesta kärsitään ja sitä torjutaan – mutta kuinka käy pankkien korkokatteelle?
Ilmastonmuutos ja sen torjunta vaikuttavat makrotalouteen monin tavoin. Pankkien korkotuotot kasvavat eniten, jos ilmastonmuutoksen torjunnassa ei viivytellä.
-
Asuntolainoja, korkoriskejä ja sähkökriisi – Kuinka Suomen kotitaloudet selviytyisivät iskuista?
Kotitalouksien velkaantuneisuus on kasvanut viime vuosina, ja valtaosa kotitalouslainoista Suomessa on vaihtuvakorkoisia. Kotitalouskohtaiset tiedot paljastavat, kuinka herkästi kotitaloudet joutuisivat taloudelliseen ahdinkoon korkojen nousun, sähkön kallistumisen tai työttömyyden pahenemisen seurauksena.
-
Ilmastonmuutosta on torjuttava – mitä PACTA kertoo pankkien siirtymäriskeistä?
Yritysasiakkaiden toteutuneet päästöt antavat puutteellisen kuvan pankin myöntämiin lainoihin liittyvästä siirtymäriskistä, mutta niiden objektiivinen mittaaminen on paljon helpompaa kuin muiden asiaan vaikuttavien tekijöiden.
-
Suuret rakenteelliset riskit edellyttävät pankeilta puskureita pahan päivän varalle
Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan yhteisen stressitestin perusteella suomalaisilla pankeilla olisi hyvät lähtökohdat kestää vakava pohjoismainen asuntomarkkinakriisi.
-
Suomalaiset vuokranantajina – pieni tilastotäräys
Vuokra-asuminen puhuttaa, vaikka useimmat meistä eivät vuokralla asukaan. Suomalaiset kotitaloudet omistivat vuonna 2019 ainakin 27 miljardilla eurolla huoneistoja ja taloja, joiden pääasiallinen käyttö oli kotitalouden ulkopuolisille vuokraaminen.
-
Kansallisina koronatukina myönnettiin kaikkiaan n. 1 300 miljardia euroa Euroopassa vuonna 2020
Koronapandemiasta ja sulkutoimista aiheutuneeseen reaalitalouden ja sosiaaliseen kriisiin vastaamiseksi EU:n jäsenmaat ryhtyivät tukemaan yrityksiä ja kotitalouksia kansallisilla koronatukitoimilla. Koko Euroopan unionin tasolla vuonna 2020 julkaistujen koronatukiohjelmien enimmäislaajuus oli 2 507 miljardia euroa, mikä on 17,5 % suhteessa EU:n bruttokansantuotteeseen.
-
Suomalaisten yritysten ongelmaluottojen määrä on kasvanut maltillisesti
Talouskriisissä uhkana voi olla luottolama, jossa luottotappiot heikentäisivät pankkien kykyä myöntää lainoja. Korona-aikana yritysten luottojen riskit ovat kasvaneet, mutta merkittäviltä luottotappioilta on vältytty.
-
Uusi stressitestikehikko suomalaisten pankkien vakavaraisuuden arviointiin
Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan uudella stressitestimenetelmällä voidaan arvioida suomalaisten pankkien selviytymistä poikkeuksellisen vakavista kotimaisista tai pohjoismaisista talouskriiseistä.