Viimeisimmät artikkelit ja blogit
-
Miksi euroalueen kotitaloudet säästävät tavallista enemmän?
Euroalueen kotitalouksien säästämisaste on pysytellyt poikkeuksellisen korkeana pandemian jälkeen. Sitä selittävät pitkäaikaiset tekijät, kuten kotitalouksien reaalivarallisuuden lasku, korkeammat korot ja julkisten alijäämien kasvu. Kulutusta hillitsee myös epävarmuus, joka on edelleen kasvanut Lähi-idän sodan ja energiahintojen nousun myötä.
-
Kiihdyttävätkö lisääntyvät puolustusmenot euroalueen kasvua?
Puolustusmenojen odotetaan kasvavan merkittävästi euroalueella lähivuosina. Tähän mennessä puolustusmenot ovat olleet luonteeltaan kulutusmenoja. Jos nyt tehtävät menolisäykset ovat samankaltaisia, niiden kasvuvaikutukset jäänevät väliaikaisiksi ja yksittäisiä teollisuuden toimialoja tukeviksi.
-
Miten kauppasodan varjot iskevät talouteen?
Yhdysvaltojen asettamat tuontitullit heikentäisivät kasvua kaikkialla eikä taloudellisia hyötyjiä näytä olevan. Kaupan esteiden vaikutukset inflaatioon jäävät puolestaan vaatimattomiksi.
-
Jatkuuko euroalueen hyvä työllisyyskehitys?
Euroalueen työllisyys on kasvanut vahvasti vuodesta 2020. Työn tarjonta on lisääntynyt, ja samaan aikaan työttömyys on alentunut sekä suhdanteen ansiosta että rakenteellisesti. Lähitulevaisuudessa euroalueen työn tarjontaa vähentää väestön ikääntyminen.
-
Mitkä tekijät ovat vaikuttaneet euroalueen hintojen ja palkkojen kehitykseen?
Odotusten ankkuroituminen sekä energia- ja ruokainflaation tasoittuminen ovat edesauttaneet inflaation hidastumista vuoden 2022 puolivälin jälkeen. Kireät työmarkkinat ja kallistuneita hintoja kompensoiva palkkojen nousu pitävät kuitenkin inflaatiovauhdin yhä yli 2 prosentin tavoitteen.
-
Rahapolitiikan kiristäminen on hillinnyt hintojen nousua
EKP:n rahapolitiikan kiristystoimet välittyivät merkittävissä määrin markkinakorkoihin vuoden 2023 kevääseen mennessä.
-
Rahapolitiikan toimilla vahvistettu inflaatio-odotusten ankkuroitumista
Inflaatio-odotuksilla on tärkeä merkitys hintakehitykselle. Odotukset tulevasta inflaatiovauhdista vaikuttavat sekä yritysten hinnoitteluun että palkansaajien palkkavaatimuksiin.
-
Mitä on rahapolitiikan normalisointi?
Inflaation nopea kiihtyminen on saanut keskuspankit normalisoimaan rahapolitiikkaansa. Tällä tarkoitetaan sitä, että keskuspankki kiristää rahoitusoloja nostamalla ohjauskorkojaan.
-
Venäjän hyökkäys Ukrainaan nostaa energian hintaa ja pitkittää nopean inflaation jaksoa
Venäjän hyökkäys Ukrainaan nosti jenergiahyödykkeiden hintoja ja kiihdytti siten kuluttajahintainflaatiota. Öljyn ja maakaasun hinnannousu on näkynyt erityisesti euroalueen energiainflaatiossa.
-
Inflaatio-odotukset auttavat tulkitsemaan euroalueen inflaatiokehitystä
Inflaatio-odotukset ovat keskeisessä roolissa, kun arvioidaan tulevaa inflaatiota. Eri odotusten mittarit osoittavat, että lähivuosina inflaatio pysyttelee EKP:n kahden prosentin tavoitteen alapuolella.
-
Euroalueen stagnaation riski kasvanut koronakriisin myötä
Onko euroalue ajautumassa hitaan talouskasvun ja vaimean inflaation loukkuun koronakriisin seurauksena? Riski on kohonnut, mutta politiikkatoimilla ehkäistään negatiivisia kehityskulkuja.
-
Koronakriisiin vastaavia talouspolitiikan toimia eri maissa
Talouspolitiikalla vastataan yritysten ja kotitalouksien välittömään ahdinkoon. Suomen toimia on hyödyllistä verrata muissa maissa toteutettuihin toimiin.