Viimeisimmät artikkelit ja blogit
-
Euroalueen kilpailukyvyn kipupisteet ovat tuottavuudessa ja energian hinnassa
Euroalueen talouskehitystä hidastaa erityisesti kilpailukyvyn heikkeneminen suhteessa Yhdysvaltoihin ja Kiinaan. Talouskasvun tulppana ovat ennen kaikkea vaimea tuottavuuskasvu ja kilpailijoita korkeammat energiahinnat. Geopoliittiset jännitteet jarruttavat kasvua entisestään.
-
Työikäisen väestön supistuminen ja heikko tuottavuus painavat Suomen pitkän ajan kasvunäkymää
Suomen Pankin pitkän aikavälin ennuste vuosille 2024–2075 koostuu kolmesta skenaariosta inhimillisen pääoman, kiinteän pääoman ja bruttokansantuotteen kehitykselle.
-
Reaalipalkat ja ostovoima kohenevat Suomessa vähitellen
Suomen Pankin ennusteen mukaan kotitalouksien ostovoima vahvistuu lähivuosina ja palauttaa talouden kasvuun. Useimmilla mittareilla reaaliansiot ja ostovoima palautuvat sotaa edeltävälle tasolle jo lähivuosien aikana.
-
Yritysten voitoissa ei viitteitä hinnoittelun muuttumisesta
Yritykset eivät näytä pyrkineen siihen, että ne hyötyisivät nopeasta inflaatiosta nostamalla hintojaan ja kasvattamalla omia voittojaan.
-
Osaava työvoima, työllisyys ja työmarkkinoiden kireys
Väestön ikääntyminen vähentää työikäisen väestön ja työllisten määrää Suomessa. Osaavan työpanoksen saatavuuden varmistaminen edellyttää koulutustason nostamista ja työperäisen maahanmuuton lisäämistä.
-
Kustannuskilpailukyvyn säilyttäminen tärkeää, kun kansainvälisiä tuotantoketjuja järjestellään uusiksi
Kansainvälisiä tuotantoketjuja järjestellään nyt uudella tavalla energiaomavaraisuus ja toimitusvarmuus huomioiden. Suomen taloudellinen menestys riippuu siitä, kuinka suomalaiset yritykset onnistuvat uudelleen sijoittumaan globaaleilla markkinoilla.
-
Kustannuskilpailukyky tärkeä Venäjän kaupan korvaamisessa
Kustannuskilpailukyky on vahvistunut viime vuosina, mutta ei ole vieläkään toipunut finanssikriisiä edeltävälle tasolle. Kustannuskilpailukyvyn kehitys on erityisen tärkeää nyt, kun yritykset etsivät uusia markkinoita korvaamaan Venäjän kauppaa.
-
Lyhyen aikavälin talousnäkymät ovat heikentyneet rajusti Suomessa, Ruotsissa ja Saksassa
Suomen, Ruotsin ja Saksan taloudet heikentyivät lähes samanaikaisesti maaliskuussa. Uusimmissa indikaattoreissa näkyy piristymisen merkkejä, mutta epävarmuus jarruttaa toipumista.
-
Tuovatko palkat joustoa ja kilpailukykyä talouteen rahaliitossa?
Sillä, miten palkoista sovitaan, on rahaliiton jäsenvaltiossa erityinen merkitys työllisyydelle ja talouskasvulle. Hyvin toimiva palkanmuodostus määrittää kilpailukyvyn kehityksen.
-
Rakennetyöttömyyden pieneneminen laskisi työttömyyttä pysyvästi
Työttömyys voi alentua jatkossakin nopeasti, jos rakenteellista työttömyyttä onnistutaan pienentämään eli päästään kiinni "työttömyyden kovaan ytimeen".
-
Kesän työllisyyslukujen hyvät ja huonot uutiset
Tuoreimmat työllisyysluvut ovat yllättäneet positiivisesti. Näinkään nopea työllisyyden kasvu ja työttömyyden aleneminen ei silti tarkoita sitä, että hallituksen työllisyystavoite olisi vielä täyttynyt tai että kehitys jatkuisi näin myönteisenä.
-
Suomen pitkän aikavälin kasvunäkymät vaimeat
Talous on toipunut finanssikriisin jälkeisestä taantumasta, mutta kasvu jää kriisiä edeltänyttä ajanjaksoa hitaammaksi, keskimäärin 1 ½ prosenttiin vuosina 2026–2040.