Viimeisimmät artikkelit ja blogit
-
Korkea velkaantuneisuus ja globaalit kriisit hankaloittavat Afrikan maiden ilmastopolitiikkaa
2000-luvusta piti tulla Afrikan vuosisata. Vaikka viime vuosina kriisejä on kuitenkin ilmestynyt yksi toisensa jälkeen, eivät haasteet saa estää näkemästä Afrikan potentiaalia pidemmällä aikavälillä.
-
Alhaisen tulotason maiden rahoitustarpeet kasvaneet voimakkaasti koronapandemian seurauksena
Monissa alhaisen tulotason maissa rahoitusolot ovat yhä koronapandemiaa edeltävää tasoa tiukemmat.
-
IMF varautuu velkajärjestelyaaltoon köyhimmissä maissa
Julkinen velka on globaalisti historiansa korkeimmalla tasolla koronakriisin myötä. Myös köyhimpien maiden velkaantuneisuus on kasvanut.
-
Ilmastonmuutos pahentaa pankkienkin tulvariskejä
Ilmastonmuutoksen seurauksena sään ääri-ilmiöt yleistyvät, mistä seuraa aineellisia vahinkoja kiinteistöille ja muulle infrastruktuurille. Suomessa tämä näkyy esimerkiksi meritulvariskin todennäköisenä pahenemisena.
-
Afrikan talouteen jopa kymmenen vuoden takapakki koronakriisin vuoksi
Koronakriisillä on mittavat vaikutukset Afrikan valtioihin. Alueen pitkä talouskasvun kausi on päättynyt ja Afrikka päätyy ensimmäiseen taantumaan 25 vuoteen.
-
Voisiko vihreällä kannustimella tukea ilmastonmuutoksen hillintää?
Kestävän rahoituksen tarve on kasvanut ilmastonmuutoksen hillitsemisen kiireellisyyden takia.
-
Pankkien kyettävä koronapandemiassa luotottamaan yrityksiä ja kestämään luottotappioita
Uudistunut sääntely on tehnyt pankeista kestävämpiä kuin ne olivat edellisen kriisin aikaan. Vahvaa luotonantokykyä tarvitaan nyt suomalaisten yritysten auttamiseksi kriisin yli.
-
Päästöintensiivisillä toimialoilla vahvat kytkökset Suomen rahoitusjärjestelmään
Ilmastonmuutoksella on laaja-alaisia vaikutuksia ja sen hillitseminen vaatii kattavaa yhteistyötä tiede-, yritys- sekä sääntelymaailmalta.
-
Rahoitusvakautta edistävää makrovakauspolitiikkaa harjoitetaan aktiivisesti Euroopassa
Makrovakauspolitiikan tavoitteena on varmistaa vakaat ja toimivat rahoitusmarkkinat. Suomella on tällä hetkellä käytössä viisi makrovakausvälinettä, mikä on vähemmän kuin EU:ssa keskimäärin.