Viimeisimmät artikkelit ja blogit
-
Euroalueen kilpailukyvyn kipupisteet ovat tuottavuudessa ja energian hinnassa
Euroalueen talouskehitystä hidastaa erityisesti kilpailukyvyn heikkeneminen suhteessa Yhdysvaltoihin ja Kiinaan. Talouskasvun tulppana ovat ennen kaikkea vaimea tuottavuuskasvu ja kilpailijoita korkeammat energiahinnat. Geopoliittiset jännitteet jarruttavat kasvua entisestään.
-
Miten kauppasodan varjot iskevät talouteen?
Yhdysvaltojen asettamat tuontitullit heikentäisivät kasvua kaikkialla eikä taloudellisia hyötyjiä näytä olevan. Kaupan esteiden vaikutukset inflaatioon jäävät puolestaan vaatimattomiksi.
-
Finanssipolitiikka ja velkakestävyys euroalueella koronapandemian ja energiakriisin jälkeen
Uudistetuilla finanssipolitiikan EU-säännöillä pyritään parantamaan EU-jäsenmaiden velkakestävyyttä. Velkatasojen kestävyyteen vaikuttaa olennaisesti koron ja kasvuvauhdin erotus, joka taas riippuu monesta talouden rakenteellisesta tekijästä.
-
Finanssipolitiikan viritys ja energian tukitoimien vaikutus hintapaineisiin euroalueella
Keskuspankin rahapolitiikan ja eri maiden hallitusten finanssipolitiikan olisi hyvä vaikuttaa taloudessa samaan suuntaan.
-
Sota näkyy euroalueella jo luottamusilmapiirissä ja energiahinnoissa – uhkaako hidas kasvu ja nopea inflaatio?
Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset heikentävät koronakriisistä toipuvan euroalueen talouskasvua ja kiihdyttävät inflaatiota. Energian hinnat ovat nousseet ja tarjonnan pullonkaulat uhkaavat kärjistyä sekä reaalitulot laskea. Näkymien heikentymisestä huolimatta stagflaation riski on pienempi kuin 1970-luvulla mm. joustavampien reaalipalkkojen ja rahapolitiikan inflaatiotavoitteeseen sitoutumisen ansiosta.
-
Keskuspankkien järeät toimet palauttivat vakauden kansainvälisillä dollarimarkkinoilla koronan iskiessä
Globaali talous- ja rahoitusjärjestelmä on hyvin riippuvainen lyhytaikaisen rahoituksen häiriöttömästä välittymisestä etenkin dollarirahoituksen osalta.
-
Euroalueen stagnaation riski kasvanut koronakriisin myötä
Onko euroalue ajautumassa hitaan talouskasvun ja vaimean inflaation loukkuun koronakriisin seurauksena? Riski on kohonnut, mutta politiikkatoimilla ehkäistään negatiivisia kehityskulkuja.
-
Koronakriisiin vastaavia talouspolitiikan toimia eri maissa
Talouspolitiikalla vastataan yritysten ja kotitalouksien välittömään ahdinkoon. Suomen toimia on hyödyllistä verrata muissa maissa toteutettuihin toimiin.
-
Kauppasota heikentänyt merkittävästi maailmantaloutta
Suomen Pankin mallilaskelmien mukaan jo voimassa olevilla tullikorotuksilla on maailman BKT:n kasvuun noin 0,7 prosenttiyksikön kasvua hidastava vaikutus.
-
Vaihtoehtoislaskelmia Yhdysvaltojen finanssi- ja kauppapolitiikan kärjistymisen globaaleista vaikutuksista
Suomen Pankissa on tehty laskelmia maailmantalouden riskien vaikutuksista. Laskelmissa maailmantalouden kasvu heikentyy jyrkemmin kuin tällä hetkellä on ennakoitu.
-
Onko julkinen velka vaikuttanut talouskasvuun Suomessa?
Julkisen velan vaikutus talouskasvuun on ollut vilkkaan taloustieteellisen tutkimuksen kohteena viime vuosina. Vaikka julkisen velan suhde on ollut kasvussa, pienet julkiset korkomenot ovat suojanneet Suomen taloutta epäsuotuisilta vaikutuksilta.
-
Blogi: Tuotantokuilun ennustaminen vaikeaa – haaste finanssipolitiikalle
Tuotantokuilun reaaliaikainen laskeminen on erittäin vaikeaa, sillä potentiaalista tuotantoa ei voida suoraan havaita.