Viimeisimmät artikkelit ja blogit
-
Fossiilienergian hintashokki paljastaa vihreän siirtymän roolin hintavakauttajana
Euroalueen viime vuosien energiakriisit osoittavat, että fossiilinen riippuvuus on kustannus- että hintavakausriski. Vihreän siirtymän merkitys on laajasta näkökulmasta muutakin kuin ilmastopolitiikkaa: se on myös keino pienentää öljyn ja kaasun hintasokkien vaikutusta inflaatioon ja talouden toimintakykyyn.
-
Euroalueen kilpailukyvyn kipupisteet ovat tuottavuudessa ja energian hinnassa
Euroalueen talouskehitystä hidastaa erityisesti kilpailukyvyn heikkeneminen suhteessa Yhdysvaltoihin ja Kiinaan. Talouskasvun tulppana ovat ennen kaikkea vaimea tuottavuuskasvu ja kilpailijoita korkeammat energiahinnat. Geopoliittiset jännitteet jarruttavat kasvua entisestään.
-
Luontokato tuli keskuspankkeihin ja rahapolitiikan analyysiin
Ymmärrys luonnon merkityksestä talouden perustana on viime vuosina syventynyt. Luontokato, ilmastonmuutos ja äärisääilmiöt muodostavat toisiinsa kietoutuvan kokonaisuuden, joka lisää tarjontapuolen häiriöitä ja potentiaalisesti lisää inflaation vaihteluita. Kun luontopääoma ja siten myös luonnon puskurikyky heikkenevät, sääshokeista tulee aiempaa kalliimpia ja pitkäkestoisempia.
-
Euroopan helleaallot kärventävät hintavakautta
Eurooppa on maailman nopeimmin lämpenevä maanosa ja viime vuosina Etelä-Euroopassa on koettu voimakkaita hellejaksoja. Lämpöaalloilla on inflaatiota kiihdyttävä vaikutus, joka tulee pääosin ruoan kallistumisesta. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja äärisääilmiöihin varautuminen on tärkeää myös hintavakauden näkökulmasta. Maataloudessa joudutaan arvioimaan eri viljelylajikkeiden kuumuudensietoa, kastelujärjestelmiä ja veden riittävyyttä sekä energiasektorilla sähköverkkojen kestävyyttä ja aurinkoenergian varastointia. Heikoin lenkki saattaakin olla ihminen, jonka sopeutuminen äärisäihin on vielä arvoitus.
-
Tekoälyn kehitys vaikuttaa työmarkkinoihin ja tuottavuuteen
Tekoälyn nopea kehitys ja generatiivisen tekoälyn läpimurto tuovat muutoksia talouteen. Työmarkkinoilla tekoäly tulee korvaamaan tai tukemaan ihmistyötä monissa tehtävissä ja ammateissa.
-
Mikä Saksan teollisuutta vaivaa?
Saksassa teollisuustuotanto on kehittynyt viime vuosina hyvin heikosti. Syyt ovat osin rakenteellisia, osin suhdanneluonteisia. Tuotantoa ovat rajoittaneet esimerkiksi tuotantoketjuihin, energiaan, työvoimaan ja kysyntään liittyvät tekijät. Vihreä siirtymä, digitalisaatio, geopolitiikka ja demografinen kehitys ovat taustalla vaikuttavia suurempia ilmiöitä.
-
Sota näkyy euroalueella jo luottamusilmapiirissä ja energiahinnoissa – uhkaako hidas kasvu ja nopea inflaatio?
Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset heikentävät koronakriisistä toipuvan euroalueen talouskasvua ja kiihdyttävät inflaatiota. Energian hinnat ovat nousseet ja tarjonnan pullonkaulat uhkaavat kärjistyä sekä reaalitulot laskea. Näkymien heikentymisestä huolimatta stagflaation riski on pienempi kuin 1970-luvulla mm. joustavampien reaalipalkkojen ja rahapolitiikan inflaatiotavoitteeseen sitoutumisen ansiosta.
-
Keskuspankit antavat panoksensa ilmastotyöhön
EKP:n tuoreessa strategiauudistuksessa hintavakaus pysyi edelleen EKP:n tärkeimpänä tavoitteena, mutta myös ilmastokysymykset otetaan huomioon niin rahapolitiikan suunnittelussa kuin käytännön toteutuksessakin.
-
Kiinan uudet ilmastotavoitteet vaativat tehokkaita keinoja ja talouden monipuolista rakennemuutosta
Kiinan suhtautuminen ilmastokysymyksiin on muuttunut merkittävästi. Vielä kymmenisen vuotta sitten ilmansaasteita savusumuineen pidettiin usein vain hintana talouskasvusta ja elintason noususta.
-
Kiina kilpailee globaaleista uuden teknologian automarkkinoista
Kiina on maailman suurin autojen valmistus- ja markkina-alue.
-
Saksan autoteollisuuden vaikeudet haastavat Euroopan talouskehitystä
Koska autot ovat keskeinen osa Saksan teollisuutta ja Saksan talous näyttää usein suuntaa koko Euroopan talouskehitykselle, Saksan autoteollisuuden menestys tai ongelmat heijastuvat koko maanosan talouskehitykseen.
-
Blogi: Brasilian talouskriisi olympialaisten alla
Brasilia nousi kehittyvien talouksien kärkijoukkoon 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Nousun vuosina miljoonat brasilialaiset pääsivät pois köyhyydestä. Onni kääntyi vuoden 2014 aikana ja Brasilian talous koki vakavan romahduksen.