Viimeisimmät artikkelit ja blogit
-
Käytännön opas valuuttakurssin muuttamiseen – devalvaatio 1967
Toisen maailmansodan jälkeen Suomi oli muitten Bretton Woods -järjestelmään kuuluneitten maitten kera sitoutunut kiinteän kurssin tavoitteeseen. Tästä tavoitteesta jouduttiin sekä Suomessa että muissa maissa luopumaan useita kertoja talouden rakenteellisten ongelmien takia. 1960-luvun puolivälissä Suomen suhdanteet heikkenivät eikä vienti enää kasvanut. Tarvittiin uusi devalvaatio palauttamaan kilpailukyky, edistämään Suomen integroitumista länteen ja turvaamaan uusien teollisuusalojen toiminta.
-
Risto Ryti aloitti Suomen Pankin pääjohtajana sata vuotta sitten
Risto Rytin Suomen Pankin arkisto on digitoitu kokonaisuudessaan ja julkaistu verkossa helmikuussa 2024, jolloin tulee kuluneeksi sata vuotta Rytin aloituksestaan Suomen Pankin pääjohtajana.
-
Saksan hyperinflaatio 1923 jätti jälkensä kansalliseen muistiin
Taloushistorian tunnetuimmasta hyperinflaatiosta tulee kuluneeksi sata vuotta. Saksan talous koki kovia ensimmäisessä maailmansodassa, jota valtio rahoitti painamalla lisää seteleitä. Kun valtio ei saanut tilannetta rauhoittumaan, tilanne kärjistyi kesällä 1923.
-
Eliel Saarisen suunnittelema setelisarja kohahdutti syksyllä 1922
Ensimmäisen maailmansodan ja sisällissodan aiheuttama setelikaaos jatkui vuosia sotien päättymisen jälkeen. Luottamus rahan arvoon ja setelien aitouteen vaati uuden setelisarjan liikkeeseen laskemista.
-
Genovan konferenssi 1922 epäonnistui tavoitteessaan selvittää kansainväliset taloussuhteet
Ensimmäisen maailmansodan jälkeen kansainväliset taloussuhteet olivat monimutkaisessa solmussa. Ongelmia pyrittiin ratkomaan Genovassa vuonna 1922 järjestetyssä kansainvälisessä talouskonferenssissa.
-
Epäonninen yritys valuuttakaupan säännöstelyyn elokuussa 1921
Ulkomaankaupan säännöstely lakkasi 15.2.1921. Valuuttakaupan ja ulkomaankaupan vapauttamisen jälkeenkin Suomen Pankki pyrki ohjailemaan ja hillitsemään ulkomaisen valuutan käyttöä.
-
Saksan sotakorvaukset ja voittajavaltioiden velat Yhdysvalloille määrittivät 1920-luvun talouskeskustelua
Sata vuotta sitten maailman velkaongelmat ja talouskeskustelu olivat toisentyyppisiä kuin 2020-luvun alussa.
-
Tarton rauha ja Suomen Pankki
Sata vuotta sitten Suomi ja Neuvosto-Venäjä kävivät rauhanneuvotteluja Tartossa.
-
Toisen maailmansodan vaikutukset Suomen Pankin toimintaan
”Lähin pommi räjähti vajaa 40 metriä pankista. Talon ikkunat menivät silloin aivan säpäleiksi ja sirpaleitakin tunkeutui aukoista sisään onneksi ilman vakavampia seurauksia.”
-
Suomen Pankin taloustieteellinen tutkimus alkoi sata vuotta sitten
Suomen Pankin taloustieteellisen tutkimuksen voidaan katsoa alkaneen maaliskuussa 1919, kun pankkivaltuusmiehet nimittivät Kaarlo J. Kallialan pankin tilastotutkijaksi.
-
Sisällissodan perintö Suomen Pankissa
Suomen Pankin vakinainen henkilökunta pääsi palaamaan pääkonttoriin huhtikuun toisella viikolla Helsingin valtauksen jälkeen. Virkamiehillä riittikin aika paljon selvitettävää sisällissodan aikaisissa tapahtumissa.
-
Sisällissotaa seurasi vuosien maksuvälinekaaos
Sisällissodan jälkeen punaisten painamat setelit julistettiin laittomiksi ja setelipaino laski nopeasti liikkeeseen useita korvaavia setelisarjoja.