Pikamaksaminen hyödyttämään koko yhteiskuntaa

Pikamaksulla tarkoitetaan reaaliaikaista tilisiirtoa, joka on mahdollista tehdä päivästä ja kellonajasta riippumatta myös öisin, viikonloppuisin ja arkipyhinä. Se on aina saatavilla oleva vähittäismaksu, jossa maksu on sekunneissa kirjattu veloitetuksi maksajalta maksajan pankissa ja hyvitetyksi maksunsaajalle saajan pankissa, jolloin maksussa siirretyt varat ovat saajan käytettävissä. Perinteisen tilisiirron tapaan myös pikamaksu on lopullinen, eli toteuduttuaan sitä ei voida peruuttaa. Lähimaksut kortilla tai mobiililaitteilla eivät ole pikamaksuja, vaikka ovatkin maksajan näkökulmasta (lähes) reaaliaikaisia. 

Euroopan komission julkaiseman analyysinEuropean Commission (2021) Instant Payments Current and foreseeable benefits. mukaan pikamaksamisesta on useita merkittäviä hyötyjä kuluttajille, yrityksille, julkiselle hallinnolle ja maksupalveluntarjoajille. Pikasiirtoina suoritetut maksut näkyvät reaaliaikaisena saldotiedoissa, mikä auttaa hallitsemaan budjettia. Myös maksutapahtuman välitön lopullisuus tuo maksutapahtuman molemmille osapuolille varmuuden maksun toteutumisesta, mikä parantaa asiakaskokemusta. Näin myös kaupankäynnin turvallisuus paranee erityisesti tilanteissa, joissa maksamisen kohteena oleva hyödyke toimitetaan samaan aikaan maksun toteutumisen kanssa. 

Pankkipäivistä riippumaton maksaminen mahdollistaa liiketoimia myös viikonloppuisin, esimerkiksi autokaupan ja vuokravakuuden maksamisen. Maksunsaajana kuluttaja hyötyy myös siitä, että varat ovat välittömästi hänen käytettävissään. Tällä voi olla erityinen merkitys esimerkiksi vakuutuskorvauksissa tai hätätilanteissa, kun varat ovat tärkeää saada käyttöön välittömästi. 

Pikamaksaminen voi parantaa myös yritysten likviditeetin ja kassavirran hallintaa, mikä voi olla merkittävää pienyrittäjille. Pikamaksujen mahdollistaminen kivijalka- ja verkkomaksamisessa lisää kilpailua maksutapojen välille tuomalla vaihtoehdon käteiselle ja korttimaksuille, minkä uskotaan pienentävän kauppiaiden käteisenkäsittelykuluja ja korttimaksupalkkioita. Maksupalveluntarjoajille pikamaksaminen antaa mahdollisuuden kehittää uusia rahoituspalveluita ja -tuotteita ja tehostaa toimintaa. Pikasiirtojen arvioidaan edistävän talouskasvua vapauttamalla rahoitusjärjestelmään lukittuja varoja, jotka ovat siten välittömästi kansalaisten ja yritysten saatavilla käytettäväksi kulutukseen ja investointeihin. 

Maksamisen tavat muuttuvat ja reaaliaikaistuvat

Maksamisen markkinoilla kaksi voimakkaimmin vaikuttavaa teemaa ovat jo pitkään olleet digitalisaation hyödyntäminen ja reaaliaikaistuminen. Samat teemat koskettavat yhteiskuntaa laajemminkin, joten on luontevaa, että myös maksamisen odotetaan olevan tehokasta, helppokäyttöistä ja reaaliaikaista. Erilaiset sähköiset ja kuluttajan näkökulmasta reaaliaikaiset maksuratkaisut, kuten mobiilimaksaminen, yleistyvät, mutta aidosti reaaliaikaiseen kuluttajamaksamiseen löytyy Suomessa vain muutamia vaihtoehtoja. Toistaiseksi ainut kaikki kuluttajat yhtäläisesti tavoittava ja kaikkien hyväksymä reaaliaikainen maksutapa on käteinen. 

Eurooppalainen ja myös suomalainen kivijalkakaupassa tapahtuva sähköinen maksaminen on jo pitkään nojannut lähes täysin korttimaksamiseen (kuvio 1), jonka hallinnosta, datasta ja datan käytöstä vastaavat suurilta osin Euroopan ulkopuoliset tahot. Kortti- ja käteismaksamiselle vaihtoehdon tarjoaisivat tilipohjaiseen pikamaksamiseen pohjautuvat maksuratkaisut, jotka samalla lisäisivät kilpailua vähittäismaksumarkkinoilla. Nämä kaikki vähittäismaksamisen tavat ovat erilaisia toimintaperiaatteiltaan, mahdollisuuksiltaan ja myös riskeiltään.

Kuvio 1.

Suomessa pikamaksamiseen nojaavien ratkaisujen kehittäminen on edennyt hyvin verkkaisesti. Suomessa on olemassa maksajan näkökulmasta reaaliaikaisia maksutapoja, mutta laajasti tunnettua pikamaksamisen ratkaisua ei kuitenkaan ole syntynyt. Kuluttajan ei ole useinkaan mahdollista valita pikamaksua maksutavakseen kivijalkakaupoissa eikä kaikissa tilanteissa henkilöiden välisessä maksamisessa. Verkkokaupoissa pikamaksu on useammin tarjolla. Kuluttajan on myös vaikea tunnistaa, onko maksutapa tilisiirtopohjainen pikamaksu vai korttimaksu. Suomalaisista pankeista useimmat voivat vastaanottaa pikamaksuja, mutta niiden lähettämisvalmiutta ei ole vielä kaikissa pankeissa. Pikamaksujen saatavuus maksutapana on riippuvainen maksajan omasta pankista. 

Erilaisiin maksamisen ratkaisuihin liittyy myös erilaisia riskitekijöitä maksun lopullisuuden tuomasta turvallisuudesta huolimatta. Nopeampi maksujenvälitys saattaa esimerkiksi vaikeuttaa petosten ja terrorismin rahoittamisen estämistä. Tilisiirtopohjaisessa maksamisessa kuluttaja ei saa korttimaksamiseen kuuluvaa turvaa myyjän sopimusrikkomuksia tai konkurssia vastaan, mikä voi heikentää ostajan asemaa, jos ostettu hyödyke tai palvelu toimitetaan vasta myöhemmin. Lisäksi verkkokauppaympäristössä suoritukset eivät ole samanaikaisia, jolloin maksajalla ei ole oikeutta pidättäytyä maksusta virhe- ja viivästystilanteissa. Maksajan ja yhtä lailla maksunsaajan on hyvä tunnistaa erityyppiset riskit eri maksutapoja käytettäessä. Nämä tekijät luovat mahdollisuuksia uusille rahoitusalan toimijoille. Pikamaksamisen palveluihin voisi liittää erillisiä palveluntarjoajien tuottamia lisäpalveluita, kuten riskiä pienentäviä turvatekijöitä, joita perinteisesti ei tilisiirtopohjaisessa maksamisessa ole tarjolla. 

Suomalainen pikamaksuratkaisu osana yhteiseurooppalaisia tavoitteita

Euroopassa euromääräisten vähittäismaksujen integraatiota, innovointia ja kilpailukykyä Euroopan unionin alueella edistää euromaksualueen vähittäismaksuneuvosto (Euro Retail Payments Board, ERPB). Tämä korkean tason elin on perustamisensa jälkeen tuottanut useita harmonisointiin tähtääviä aloitteita, joista yksi on vuonna 2017 julkaistu SEPA-pikasiirron sääntökirjaKs. https://www.europeanpaymentscouncil.eu/what-we-do/sepa-instant-credit-transfer.. Sitä käyttää usea eurooppalainen pikamaksamisen järjestelmä. 

Sekä eurojärjestelmä että Euroopan komissio tukevat vahvasti pikamaksamisen yleistymistä ja kaikkialla Euroopassa tunnetun yhteisen pikamaksamiseen nojautuvan eurooppalaisen maksutavan luomista niin kivijalkakauppaan kuin verkkomaksamiseenkin. Eurooppalaisten vähittäismaksamisen strategioidenEuroopan keskuspankin vähittäismaksustrategia (EN): https://www.ecb.europa.eu/paym/integration/retail/retail_payments_strategy/html/index.en.html,
Euroopan komissio: Euroopan unionin vähittäismaksustrategia (FI): https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:52020DC0592&from=EN. lisäksi Euroopan komissio antoi 26.10.2022 asetusehdotuksenProposal for a regulation of the European Parliament and of the Council amending regulations (EU) no 26012012 and (EU) 2021fi230 as regards instant credit transfers in euro. pikamaksamisen edistämiseksi. Asetusehdotuksen mukaisesti pankkien tulee tarjota asiakkailleen mahdollisuus paitsi vastaanottaa myös lähettää SEPA-pikasiirtoja. Aloite asettaa pikamaksuille myös hintakaton, joka vastaa ns. perinteisestä SEPA-tilisiirrosta perittävää palkkiota. 

Euroopassa on myös valmisteilla sähköisen identiteetin lainsäädännön uudistus ja siihen liittyvä identiteettilompakko. Hankkeen toteutuessa kansalaiset voisivat käyttää identiteettilompakkoa eri palveluihin tunnistautumiseen, varmennettujen tietojen ja todisteiden esittämiseen sekä sähköisiin allekirjoituksiin. Identiteettilompakon yhdeksi käyttötavaksi on ehdotettu myös maksamista. Identiteettilompakko saattaa siten tarjota uusia toteutusmahdollisuuksia myös pikamaksamisen kehittämiseen. 

Maailmalla ja Euroopassa on useita kansallisesti toimivia pikasiirtoihin perustuvia maksuratkaisuja, jotka ovat omissa maissaan nousseet nopeastikin käyttäjien suosioon (kuvio 2)Kuviossa 2 kuvatut vuodet pikamaksuratkaisuittain: Swish vuodet 2012–2022, Tanska vuodet 2014–2022, Bizum vuodet 2016–2022, Vipps vuodet 2017–2021, Viro vuodet 2018–2022, Alankomaat vuodet 2019–2021. Vuosi 0 on pikamaksuratkaisun käyttöönottovuosi.. Suomessa tällaista kehitystä ei ole toistaiseksi nähty.

Kuvio 2.

Suomessa pikamaksamisen yleistymistä on edistetty usein eri tavoin ja monien toimijoiden avulla. Suomen Pankin vetämä, kansallinen maksamisen alueen toimijoiden yhteistyöelin maksuneuvostoMaksuneuvosto Suomen Pankin verkkosivulla: https://www.suomenpankki.fi/fi/raha-ja-maksaminen/maksujarjestelmat/suomen-pankki-katalystina-maksuneuvosto/. selvitti pikamaksamisen käyttöönoton esteitä Suomessa vuonna 2019Maksuneuvoston työryhmä (2019) Maksamisen reaaliaikaistuminen Suomessa – pikamaksaminen.. Pikamaksamisen laajemmalle käyttöönotolle todettiin olevan haasteina mm. koordinaation puute, riittävän kattavuuden aikaansaaminen, yhteensopivien järjestelmien ja sovelluksien puuttuminen sekä vaikeus luoda kaikkien tunnistama ja käytettävyydeltään erilaisia asiakasryhmiä palveleva tuote. Tällöin kuitenkin nähtiin, että pikamaksamisen markkinat ovat kehittymässä ja pikamaksamisen maksuratkaisuja syntyy markkinoiden kehittymisen myötä mahdollisesti nopeallakin aikataululla. 

Kaikille kuluttajille yhtäläisesti saatavilla olevia pikamaksamisen ratkaisuja ei Suomessa kuitenkaan ole edelleenkään syntynyt. Tämän vuoksi maksuneuvosto perusti syyskuussa 2022 työryhmän pikamaksuratkaisun aikaansaamiseksi Suomeen. Maksuneuvoston pikamaksamisen edistämisen työryhmän tehtävänä oli luoda ratkaisumalli, jolla eurojärjestelmän ja Euroopan komission pikamaksamiselle asetetut tavoitteet voitaisiin toteuttaa Suomessa, siten että otettaisiin käyttöön eurooppalaisittain yhteensopiva, kaikille käyttäjille yhdenmukaisin ehdoin toimiva pikamaksamisen ratkaisu. Työryhmä kokosi työssään ne keskeiset tekijät, joita tarvitaan pikamaksuratkaisun toteuttamiseksi SuomessaKs. https://www.suomenpankki.fi/globalassets/fi/raha-ja-maksaminen/maksujarjestelmat/suomen-pankki-katalystina-maksuneuvosto/ratkaisumalli-loppukayttajille-tarjottavalle-pikamaksamisen-palvelulle-suomessa_raportti_2023.pdf.. Ratkaisun toteuttamiseksi tarvitaan suomalaisen pikamaksuratkaisun sääntökirjan luominen sekä sen ylläpitoon ja hallinnointiin soveltuva organisaatiomalli. Lisäksi maksunsaajan tunnistetietojen yhdistäminen tilinumeroon vaatii ylläpidettävän rekisterin. 

Suomalaisen pikamaksuratkaisun rakennuspalikat ovat koossa

Keskeinen edellytys pikamaksuratkaisun toteuttamiselle ja sen käyttöönoton leviämiselle on ratkaisun suunnittelu siten, että se vastaa loppukäyttäjien tarpeita. Ensi vaiheessa ratkaisu olisi tärkeää saada kuluttajien kivijalkakauppamaksamiseen ja henkilöiden väliseen maksamiseen sekä pian sen jälkeen verkkokauppamaksamiseen. Muut käyttötapaukset voitaisiin toteuttaa myöhemmin. Ratkaisulla tulisi myös olla valmius palvella kaikkia käyttäjäryhmiä. Suunnittelussa erityisryhmät olisi pidettävä mielessä, jotta pikamaksuratkaisusta tulisi koko yhteiskunnalle mahdollinen maksamisen vaihtoehto. 

Yhtenäinen käyttökokemus on suomalaisen pikamaksuratkaisun keskiössä. Pikamaksutavan kiinnostavuus ja yleistyminen edellyttävät, että maksutapa on käyttäjilleen vähintään yhtä luotettava, helppokäyttöinen ja sujuva kuin olemassa olevat maksamisen ratkaisut. Esimerkiksi kuluttajasovelluksen osalta suomalaisen pikamaksuratkaisun toteutustavaksi voisi tulla kyseeseen mikä tahansa suomalaisen pikamaksamisen sääntökirjanmukainen mobiilisovellus. Sovelluksen toiminnallisuudesta ja ulkonäöstä vastaisivat palveluntarjoajat itsenäisesti. Kaikkia palvelevan, yhden yhteisen pikamaksuratkaisua toteuttavan mobiilisovelluksen toteuttamista ei pidetty tarpeellisena, koska nähtiin, että nykyiset käytössä olevat maksusovellukset voitaisiin päivittää pikamaksuratkaisua toteuttavaksi. Näin tarjottaisiin mahdollisuus kilpailuun ja uusiin innovaatioihin. Pikamaksuratkaisua toteuttavilta maksupalveluntarjoajilta edellytettäisiin kuitenkin sääntökirjan mukaisten vähimmäisvaatimusten täyttämistä ja yhteneväistä käyttökokemusta omissa palveluissaan. 

Käyttäjäkokemukseltaan sujuvan maksukokemuksen tarjoamiseen kivijalkakaupassa voisi tulla kyseeseen kaksi vaihtoehtoa, joista ensimmäinen on hyödyntää NFC-tiedonsiirtotekniikkaa kaupan maksupisteissä. Maksupäätteet, jotka mahdollistavat lähimaksun kortilla, voivat ottaa vastaan myös NFC-mobiilimaksutapoja. NFC-tekniikkaa hyödyntäviä maksusovelluksia ovat esimerkiksi ApplePay ja GooglePay, jotka kuitenkin pohjautuvat korttimaksuihin. Mobiililaitetarjoajista Apple ei ole avannut laitteissaan olevan NFC-sirun käyttöä ulkopuolisille sovelluksille, joten näillä tuotteilla pikamaksuratkaisun mukaista maksutapahtumaa ei voida ainakaan toistaiseksi käynnistää NFC:tä käyttäen. Toinen vaihtoehto on maksunsaajan lähettämä SEPA-maksupyyntö, joka esitettäisiin asiakkaalle maksupäätteen tai verkkokaupan QR-koodina. Maksutapahtuma voisi käynnistyä myös siten, että maksaja tunnistautuu aluksi näyttämällä omaa tunnistettaan, joka voisi myös olla esimerkiksi QR-koodi. Suomalaisen pikamaksuratkaisun toteutusvaihtoehto voisi olla QR-koodi ja sen rinnalle NFC-maksutapa niille laitetoimittajille, jotka sitä tukevatEuroopan komission sääntely, joka koskee verkkoalustapalvelujen käytön mahdollistamista kaikille palveluntarjoajille yhdenmukaisesti, astui voimaan toukokuussa 2023. Tämä saattaa tehdä myös Applen laitteiden NFC- toiminnallisuuden käyttämisen mahdolliseksi. Ks. https://commission.europa.eu/strategy-and-policy/priorities-2019-2024/europe-fit-digital-age/digital-markets-act-ensuring-fair-and-open-digital-markets_en.. Pikamaksutavan tuomaa lisäarvoa voisi nostaa, jos siihen saataisiin yhdistettyä esimerkiksi kauppojen kanta-asiakasohjelmat. 

Henkilöiden väliseen maksamiseen on tarjolla useampia vaihtoehtoisia tunnistetietoja, jotka voitaisiin yhdistää maksunsaajan tilinumeroon. Maksunsaajan tunnisteena suomalaisessa pikamaksuratkaisussa henkilöiden välisen maksamisen osalta on ensisijaisesti puhelinnumero. Tunniste voisi olla hyvä esittää myös QR-koodin muodossa tilanteissa, joissa omaa numeroa ei haluta kertoa. Pienyrittäjien, kuten torikauppiaiden liiketoimissa, myyjäisissä tai vastaavissa tilaisuuksissa toteutusvaihtoehtona voisi olla QR-koodi. 

Maksunsaajan tunnistetietojen yhdistäminen tilinumeroon vaatii ylläpidettävän rekisterin. Pikamaksuratkaisussa ajatuksena on perustaa keskitetty käyttäjärekisteri. Kukin maksupalveluntarjoaja ylläpitäisi omien asiakkaidensa tietoja ja keräisi tarvittavat luvat, joilla asiakkaiden tiedot voitaisiin pikamaksupalvelua varten luovuttaa ja ylläpitää niitä keskitetyssä käyttäjärekisterissä. Käyttäjäasiakkaan tulee luonnollisesti hyväksyä tietojensa käyttö rekisterissä. Pikamaksamisen palvelua tarjoavalla maksupalveluntarjoajalla säilyisi omien asiakkaidensa rekisteritietojen omistus. 

Lähtökohtana pidetään, että suomalaisen pikamaksuratkaisun tulisi olla yhteensopivaEurooppalainen pikamaksamisen sääntökirja SEPA Instant Credit Transfer (SCT Inst) otettiin käyttöön vuonna 2017. tai liitettävissä eurooppalaisiin standardeihin ja sen tulisi olla kaikkien Suomessa toimivien pankkien asiakkaiden käytettävissä ja tunnistettavissa. Ratkaisua suunniteltaessa on otettava huomioon meneillään olevat eurooppalaiset hankkeet ja kansalliset vaatimukset, kuten laki huoltovarmuuden turvaamisen järjestelyistä. Nykyinen päivittäismaksamisen turvaamiseksi rakennettu varautumisratkaisu ei mahdollista pikasiirtoja mm. niiden reaaliaikaisuuden vuoksi. Jos vakavissa häiriötilanteissa tai poikkeusoloissa haluttaisiin mahdollistaa pikasiirrot, edellyttäisi se merkittäviä muutoksia sekä Rahoitusvakausviraston huoltovarmuustilijärjestelmään että Suomen Pankin varamaksujärjestelmäänLaki eräistä huoltovarmuuden turvaamisen järjestelyistä rahoitusalalla.. Huoltovarmuustilijärjestelmää suunniteltaessa on lähdetty siitä, että pikasiirrot eivät olisi poikkeusolojen kriittisiä palveluja ja kanava suljettaisiin asiakkailta. On kuitenkin todettava, että uuden pikamaksuratkaisun luominen vahvistaisi itsessään markkinoiden toimintavarmuutta myös yllättävien tilanteiden varalta. 

Pikamaksamisen ratkaisun toteuttaminen kivijalkakauppaan tuo kustannuksia yrittäjille ja kauppaliikkeille. Kustannuksia syntyy myös palveluntarjoajille olemassa olevien ratkaisujen päivittämisestä pikamaksuratkaisun mukaiseksi. Pankit velvoitetaan järjestämään pikamaksujen lähettämistoiminto tuloillaan olevan EU-sääntelyn myötä, mikä edellyttää niiltä joko nykyisten ratkaisujen päivittämistä tai uusien luomista. Palveluntarjoajat voivat kilpailla edistyksellisillä pikamaksuratkaisua tarjoavilla palveluilla. Tuotto-odotuksista ja kustannuksista huolimatta pikamaksamisen myötä avautuu myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia nykyisille ja tuleville toimijoille. 

Maksuneuvoston käynnistämä projekti valmistelee pikamaksuratkaisua Suomeen

Suomen Pankin koordinoiman projektin tavoitteena on tuottaa suomalainen, eurooppalaisittain yhteensopiva pikamaksuratkaisun konsepti, joka sisältää pikamaksuratkaisun edellyttämän sääntökirjan, jossa määritellään ne toimintatavat, käytänteet ja prosessit, joita jokainen pikamaksuratkaisussa mukana oleva toimija sitoutuu noudattamaan. Sääntökirjassa kuvataan ainakin käytettävät skeemat, osallistumiskriteerit, asiakkaiden tunnistautumisen periaatteet, yhtenäisen käyttäjäkokemuksen välttämättömät piirteet, toteutusvaihtoehdot käyttötapauskohtaisesti ja malli keskitetyn käyttäjärekisterin käytölle. Konsepti sisältää myös suomalaisen pikamaksamisen hallintomallin, jossa kuvataan, miten ja minkä tahon toimesta sääntökirjaa ylläpidetään. Hallintomallissa kuvataan projektin selvityksen mukaisesti sopivin organisaatiomalli suomalaisen pikamaksuratkaisun ylläpitoon. 

Toteutettavasta pikamaksuratkaisusta viestiminen on keskeisessä osassa palvelun käyttöönoton ja yleistymisen takaamiseksi. Viestinnän yksi keskeinen tavoite on auttaa kaikkia toimijoita ymmärtämään pikamaksuratkaisun tuoma lisäarvo maksamisen vaihtoehtona. Pikamaksuratkaisun viestinnästä loppukäyttäjille ja asiakastuesta, myös häiriötilanteissa, on viime kädessä vastuussa jokainen maksupalveluntarjoaja itse oman palvelun ja omien asiakkaiden osalta. Projekti tuottaa viestintäsuunnitelman, jossa määritellään reunaehdot siihen, millä ehdoin ratkaisusta viestivät eri organisaatiot. Keskustelussa on myös pikamaksuratkaisun tarvitsema kaikkien helposti tunnistama nimi ja logo, brändi. Eri kohderyhmille tarjotaan infotilaisuuksia, joissa pikamaksuratkaisun tuomista mahdollisuuksista voidaan keskustella. 

Projekti toteuttaa osaltaan yhtä Suomen Pankin strategista painopistettäStrategiset painopisteet suunnittelukaudelle 2024–2026: https://www.suomenpankki.fi/fi/suomen-pankki/tehtavat/visio-ja-strategia/.: eurooppalaisen vähittäismaksamisen toimintavarmuuden ja vaihtoehtojen edistäminen. Pikamaksamisen kehittäminen Suomessa eurooppalaisittain yhteensopivin tavoin lisää sekä kilpailua että vähittäismaksamisen toimintavarmuutta, tarjoaa uuden, kaikille yhtäläisin ehdoin ja periaattein toimivan maksutavan ja samalla toteuttaa eurooppalaisia vähittäismaksamisen strategioita, joihin Suomi on sitoutunut.