Blogi
IMF ennustaa hidasta, mutta vakaata talouskasvua
IMF:n kevään ennuste kertoo vakaammista maailmantalouden näkymistä. Maailmantalouden resilienssi on yllättänyt. Riskinäkymä on tasapainottunut ja epävarmuus vähentynyt. IMF:n arvion mukaan inflaatio ja talouskasvu hidastuvat, mutta maailmantalous välttää taantuman. Talouskasvun odotetaan kuitenkin jäävän selvästi pitkän aikavälin keskiarvoa hitaammaksi.
IMF (International Monetary Fund, Kansainvälinen valuuttarahasto) julkaisi kevään ennusteensa World Economic Outlook -raportissa 16. huhtikuuta. IMF ennustaa maailmantalouden kasvavan 3,2 prosenttia vuosina 2024 ja 2025 (kuvio 1). Maailmantalouden resilienssi on yllättänyt ja IMF on korjannut ennustettaan niin maailmantalouden kuin useiden maiden osalta ylöspäin viime syksyltä. Maailmantalouden kasvu vakautuu, mutta hidastuu. IMF ei odota kasvun elpyvän COVID-19-pandemiaa edeltäneeseen vauhtiin vielä vuosiin, vaan ennustaa keskipitkälle aikavälille noin 3,1 prosentin talouskasvua, mikä on reilusti viime vuosikymmenten 3,8 prosentin keskiarvoa hitaampaa.
Talouskehityksen merkittävimmäksi ajuriksi lyhyellä aikavälillä IMF nostaa talouspolitiikan. Hidastuva inflaatio sallii keskuspankkien keventää rahapolitiikkaa ja toisaalta supistuneet puskurit pakottavat finanssipolitiikan kiristämiseen. Keskipitkällä aikavälillä näkymiä painavat edelleen viime vuosien kriisien – COVID-19-pandemian ja Venäjän hyökkäyssodan – vaikutukset, heikko tuottavuuskehitys ja geotaloudellinen fragmentaatio.
Erot maiden talousnäkymissä kärjistyvät
Talousnäkymien eriytyminen maaryhmien ja talouksien välillä jatkuu. IMF arvioi matalan tulotason maiden ja nousevien talouksien sekä kehittyneiden talouksien elintason välisen kuilun kasvavan entisestään. Kehittyvien ja nousevien talouksien kasvu ei ole riittävän nopeaa kuroakseen pandemian myötä suuremmaksi revenneen elintasokuilun umpeen. Myös maaryhmien sisällä talousnäkymät ovat eriytyneet.
Kehittyneiden talouksien kasvuvauhtia pitää yllä Yhdysvallat. Maan talouskasvu on ylittänyt selvästi odotukset vahvan kulutuskysynnän myötä, mutta pandemian aikaisten säästöjen, työmarkkinoiden ja finanssipolitiikan tuen ennakoidaan kuitenkin heikkenevän vuonna 2025. Euroalueella kasvu on sen sijaan jäänyt alle odotusten ja ennustetta on korjattu alaspäin syksystä. Kasvua painanut energiahintojen nousu kuitenkin väistyy ja kulutuskysynnän odotetaan tukevan kasvua tulevina vuosina, kun elinkustannusshokin vaikutus vähenee. Euroalueen sisälläkin näkymät eroavat: erityisen vaisut talousnäkymät ovat Saksassa, Espanjassa taas huomattavasti valoisammat. Iso-Britannian kasvun odotetaan olevan suunnilleen yhtä heikkoa kuin euroalueen. Japanissa kasvua tukeneiden tekijöiden, kuten turismin kasvun, vaikutus vähenee ja talouskasvu hidastuu.
Nousevien ja kehittyvien talouksien ennusteita on myös korjattu ylöspäin syksystä. Aasiassa kasvu hidastuu Kiinan painamana, Lähi-Idässä ja Saharan eteläpuolisessa Afrikassa kasvu kiihtyy. Kiinan osalta IMF korostaa kiinteistömarkkinoiden jatkuvia ongelmia ja kulutuskysynnän heikentymistä. Intiassa kasvava työikäinen väestö ja kotimainen kysyntä kannattelevat nopeaa kasvua. Brasiliassa ja muualla Etelä-Amerikassa kasvu hidastuu finanssipolitiikan liikkumatilan supistuessa edelleen. Venäjän ennustetta vuodelle 2024 IMF on korjannut selvästi ylöspäin 3,2 prosenttiin sotamenojen ja yksityisen kulutuksen kannatellessa maan taloutta. IMF on huomattavasti optimistisempi kuin Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitos Bofit, joka odottaa Venäjälle vain noin 2 prosentin kasvua ja korostaa ennusteen epävarmuutta.
Inflaation hidastuminen jatkuu, kansainvälisen kaupan näkymät heikot
Inflaation IMF odottaa hidastuvan, mutta eri tahtia eri maissa (kuvio 3). Kehittyvissä maissa inflaatio hidastuu selvästi nopeammin kuin vielä viime syksynä odotettiin, mutta nousevissa ja kehittyvissä talouksissa inflaatioennusteita on korjattu selvästi ylöspäin vuodelle 2024. Kehittyneissä maissa keskuspankkien hintavakaustavoitteet saavutetaan jo tämän vuoden lopulla. Nousevissa ja kehittyvissä talouksissa samaa saadaan odottaa vuosi pidempään. Kireä rahapolitiikka, työmarkkinatilanteen heikkeneminen sekä energian ja raaka-aineiden tuntuva hintojen lasku hidastavat inflaatiota. IMF ei myöskään havaitse merkkejä palkka-inflaatio-kierteistä.
Kansainvälisen kaupan näkymät ovat parantuneet viime vuoden romahduksesta (kuvio 4). Kasvun odotetaan toipuvan vuoden 2024 aikana 3,1 prosenttiin ja 2025 aikana 3,5 prosenttiin. Silti kaupan kasvu jää merkittävästi alle 4,9 prosentin keskipitkän aikavälin keskiarvon. Kansainvälisen kaupan näkymiä painaa edelleen geotaloudellisen fragmentaation ja protektionistisen kauppapolitiikan kasvu.
Ennusteeseen kohdistuvat riskit ovat tasapainottuneet
Alasuuntaisista riskeistä IMF korostaa geopoliittisten kriisien ja jännitteiden vaikutuksia, inflaatiopaineiden jatkumista ja Kiinan talouden toipumisen hidastumista edelleen. Yläsuuntaisia riskejäkin tunnistetaan: finanssipoliittista elvytystä saatetaan lisätä poliittisista syistä, rahapolitiikka saattaa keventyä odotettua nopeammin, tekoäly saattaa lisätä tuottavuutta ja poliitikot voivat innostua tekemään kasvua tukevia rakenteellisia uudistuksia. Ainakaan kaksi viimeistä tuskin kuitenkaan vauhdittavat kasvua kovin lyhyellä aikavälillä.
IMF:n politiikkasuositukset keskittyvät vakauden turvaamiseen
Keskuspankkien on IMF:n mukaan edelleen huolehdittava siitä, että hintavakaustavoitteet saavutetaan ilman häiriöitä. Finanssipolitiikan osalta IMF on ryhtynyt pandemian jälkeisiä vuosia selvemmin painottamaan finanssipolitiikan tasapainottamista ja julkisen talouden kestävyyden turvaamista. Finanssipolitiikan liikkumatilaa on kasvatettava ja velkakestävyyttä vahvistettava. Rakenteellisia uudistuksia tarvitaan tukemaan kestävän kasvun edellytyksiä. Pidemmän aikavälin politiikkaprioriteeteista IMF korostaa multilateralismin turvaamista, jotta geotaloudellisen fragmentaation, ilmastokriisin ja velkaantumisen kustannuksia ja riskejä voitaisiin rajoittaa.