Blogi
IMF ennustaa kituliasta maailmantalouden kasvua
IMF:n syksyn ennuste maalaa vaisun kuvan maailmantalouden näkymistä. Talouskasvun elpyminen viivästyy, maiden väliset talousnäkymät ovat eriytymässä ja inflaatio on osoittautunut sitkeäksi.
IMF (International Monetary Fund, Kansainvälinen valuuttarahasto) julkaisi syksyn ennusteensa World Economic Outlook -raportissa 10. lokakuuta. IMF ennustaa maailmantalouden kasvun hidastuvan 3,0 prosenttiin vuonna 2023 ja 2,9 prosenttiin vuonna 2024 (kuvio 1). Vielä viime vuonna maailmantalous kasvoi 3,5 prosenttia talouksien toipuessa vauhdikkaasti COVID-19-pandemian aiheuttamasta talouskriisistä. Kasvun elpymistä pandemiaa edeltäneeseen vauhtiin saadaan kuitenkin vielä odottaa.
Merkittävimpinä kehityksen ajureina jatkavat sitkeäksi osoittautunut inflaatio, rahapolitiikan kiristyminen sekä finanssipoliittisen tuen vähentyminen. Näkymiä painavat lisäksi Kiinan odotuksia hitaampi talouskasvu, Venäjän hyökkäyssodan seuraukset, geotaloudellinen fragmentaatio ja äärimmäiset sääilmiöt. Keskipitkälle aikavälille IMF ennustaa noin 3,1 % talouskasvua, kun ennen pandemiaa keskipitkän aikavälin talouskasvuksi ennustettiin 3,5 %.
Maiden väliset erot talousnäkymissä korostuvat
IMF odottaa kaikkien maaryhmien talouskasvun hidastuvan, mutta näkymät ja niiden ajurit ovat selvästi eriytymässä. Kehittyneiden talouksien kasvuvauhtia painavat erityisesti sitkeä inflaatio ja rahapolitiikan kiristyminen. Vain Yhdysvaltojen talouden odotetaan saavuttavan pandemiaa edeltänyt kasvutrendi ennustejakson aikana vahvan kulutuskysynnän tukemana (kuvio 2). Euroalueen ja Iso-Britannian kasvua painavat energiahintojen jyrkkien vaihteluiden aiheuttamat kustannukset ja epävarmuus. Nousevien ja kehittyvien talouksien näkymiä heikentää Kiinan hidastuva talouskasvu, jota selittävät kiinteistösektorin ongelmat, velkaantuminen ja heikko ulkoinen kysyntä. Muissa nousevissa talouksissa kehityksen odotetaan olevan huomattavasti parempaa.
Inflaatio hidastuu, kansainvälisen kaupan näkymät heikot
Inflaation IMF odottaa hidastuvan, mutta vähittäin (kuvio 3). Globaalisti inflaatio hidastuu 6,9 prosenttiin vuonna 2023 ja 5,8 prosenttiin vuonna 2024. Energian ja raaka-aineiden hintojen lasku on tärkein ajuri hidastuneen inflaation taustalla, vaikka kiristynyt rahapolitiikkakin alkaa kantaa hedelmää. Pohjainflaatio on osoittautunut sitkeäksi erityisesti palveluiden inflaation vuoksi ja inflaatioennusteita vuodelle 2024 on korjattu ylöspäin keväältä. Keskuspankkien inflaatiotavoitteet saavutetaan useimmissa maissa vasta vuonna 2025. Työmarkkinoiden kireyden myötä palkkapaineiden kasvun riski on olemassa, mutta merkkejä palkka-inflaatio-kierteistä ei toistaiseksi ole.
Kansainvälisen kaupan näkymät ovat erittäin heikot (kuvio 4). Kaupan kasvun odotetaan romahtavan vain 0,9 prosenttiin vuonna 2023 ja toipuvan 3,5 prosenttiin 2024. Tämä on selvästi alle 4,9 prosentin keskipitkän aikavälin keskiarvon. Kaupan kasvun hidastumisen taustalla on globaalin kysynnän kasvun hidastuminen, kysynnän painon siirtyminen kotimaisiin palveluihin, dollarin vahvistuminen ja kaupan rajoitteiden erittäin nopea kasvu. Vaikka geotaloudellisesta fragmentaatiosta ei juuri vielä löydy empiiristä todistusaineistoa, kertoo protektionististen toimien lisääntyminen kansainvälisen kaupan tulevista haasteista.
Ennusteeseen kohdistuvat riskit ovat tasapainottuneet
Keskeisimmäksi negatiiviseksi riskiksi IMF nostaa Kiinan talouden kasvun odotuksia jyrkemmän hidastumisen, millä olisi laajoja vaikutuksia kauppakumppaneihin. Kiinan ongelmien taustaksi IMF arvioi lähinnä kiinteistömarkkinoiden suuret ongelmat, vaikka Kiinan talousmallin rajoitteet ansaitsisivat suuremman roolin. Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksen BOFIT:n vaihtoehtoisen BKT-estimaatin mukaan Kiinan talouden kasvu on mitä luultavimmin hidastunut jo vuonna 2022, ja siten hidastumisen vaikutuksetkin on jo jossain määrin nähty. Tehottoman ja kestämättömän kasvun tukeminen elvyttävällä talouspolitiikalla ei ole maailmantalouden näkymien kannalta yksiselitteisesti hyvä asia, vaikka IMF ei tätä alleviivaa analyysissaan.
Muut negatiiviset riskit ovat tuttuja. Inflaatiopaineiden pitkittyminen johtaisi ennakoitua kireämpään rahapolitiikkaan ja lisääntyneeseen epävakauteen rahoitusmarkkinoilla. Raaka-ainehintojen jyrkät vaihtelut lisäisivät epävarmuutta. Rahoitusmarkkinoiden vakaus ja velkaongelmat aiheuttavat edelleen huolta. Pidemmän aikavälin rakenteellisista riskeistä IMF korostaa geotaloudellista fragmentaatiota, joka vaikeuttaisi multilateraalista yhteistyötä esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Toisaalta IMF tunnistaa positiivisiakin riskejä: inflaatio voi hidastua ja kotimainen kysyntä toipua odotuksia nopeamminkin.
Politiikkasuosituksissaan IMF korostaa inflaation taltuttamista ja kestävän kasvun edellytysten turvaamista
Keskuspankkien on edelleen keskityttävä inflaation taltuttamiseen. Riittävän kireäksi mitoitettu rahapolitiikka, tehokas politiikkakehikko sekä selkeä viestintä ovat avainasemassa inflaatio-odotusten ankkuroinnin varmistamisessa. Rahoitusvakaudesta on huolehdittava makrovakauspolitiikalla. Finanssipolitiikan päättäjien tulisi keskittyä politiikan liikkumavaran rakentamiseen ja laajojen tukitoimien purkamiseen. Rakenteellisia uudistuksia tarvitaan tukemaan kestävän kasvun edellytyksiä. Pidemmän aikavälin politiikkaprioriteeteista IMF korostaa multilateralismin turvaamista, vihreän siirtymän vauhdittamista ja geotaloudellisen fragmentaation vastustamista.