Kotitalouksien luottamus ja uutiset

2020‑luvulle on ajoittunut useita toisiaan seuranneita kriisejä, jotka ovat hallinneet julkista keskustelua ja uutisointia. Koronapandemia, sota Ukrainassa, hintojen ja korkojen nousu sekä julkisen talouden kestävyydestä käyty keskustelu ovat varjostaneet suomalaisten kotitalouksien tulevaisuudennäkymiä, joissa tosin nyt on näkyvissä käänne parempaan (ks. kesäkuun talousennuste). 

Kun kotitaloudet ovat pitäneet tulevaisuuttaan epävarmana, ne ovat lykänneet asunnon ostoa, auton vaihtoa tai muuta lykättävissä olevaa kulutusta. Yksityinen kulutus muodostaa noin puolet talouden kokonaiskysynnästä, joten luottamusilmapiirin käänteillä on suuri merkitys suhdannekehityksen kannalta. 

Siitäkin riippumatta, muuttuvatko riskit ja uhkakuvat koskaan todeksi, jo pelkästään jatkuva uutisointi niistä voi synkentää kotitalouksien tunnelmia. Tässä artikkelissa tarkastellaankin, onko negatiivisten uutisten määrä ollut yhteydessä suomalaisten kotitalouksien luottamukseen.¹ 

Seuraavissa tarkasteluissa uutisvirran voimakkuutta mitataan tarkoitukseen kehitetyillä uutisindekseillä. Luottamusta puolestaan mitataan Tilastokeskuksen kuukausittain julkaisemalla kuluttajien luottamusindikaattorilla. Uutisindeksien ja luottamuslukujen keskinäisen vertailun mukaan uutisointi kotimaan tapahtumista on selvemmin yhteydessä kuluttajaluottamuksen käänteisiin kuin ulkomaan uutiset. Päätelmiä uutisoinnin ja luottamuksen välisistä varsinaisista syy-seuraussuhteista ei kuitenkaan voi pelkän kuvailevan tarkastelun perusteella tehdä.²

Kotitalouksien luottamusindikaattori mittaa luottamusta sekä omaan että Suomen talouteen

Tilastokeskuksen julkaisema kuluttajien luottamustutkimus perustuu kuukausittaiseen kotitalouskyselyyn. Vastaajat kertovat arvionsa omasta ja Suomen taloustilanteesta, yleensä suhteessa johonkin vertailuajankohtaan. Kuluttajien luottamustutkimus sisältää useita alakohtia, ja näistä neljän perusteella lasketaan kotitalouksien luottamusindikaattori.³ Luottamusindikaattorin osatekijät ovat

• oma talous nyt
• oma talous 12 kk:n kuluttua
• Suomen talous 12 kk:n kuluttua
• rahankäyttö kestokulutustavaroihin (seuraavat 12 kk verrattuna edellisiin 12 kk:een).

Luottamus heikkoa sekä meillä että muualla

Suomen talouteen kohdistuneet sokit ovat heikentäneet kotitalouksien luottamusta miltei koko 2020-luvun ajan (kuvio 1). Koronapandemian jälkeen luottamusindikaattorin saldo nousi hetkellisesti positiivisen puolelle, mutta Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen jälkeen luottamus romahti heikommaksi kuin koskaan 2000-luvun aikana. Luottamuksen palautuminen sodan aiheuttamasta romahduksesta on ollut hidasta, ja uudet sokit ovat hidastaneet sitä edelleen. Vielä toukokuussa 2026 luottamusindikaattorin saldoluku oli selvästi pitkän aikavälin keskiarvonsa alapuolella. 

Vaikka Suomessa kuluttajien luottamus on jäänyt heikoksi, se on viime vuosina silti ylittänyt euroalueen maiden kuluttajien keskimääräisen luottamuksen. Luottamuksen romahdus keväällä Ukrainan sodan alkamisen ja sitä seuranneen energiakriisin myötä oli Suomessa kuitenkin kutakuinkin yhtä suuri kuin euroalueella keskimäärin.⁴

Uutisoinnin voimakkuutta voi mitata tekstianalyysillä

Talouden luottamusilmapiiriä ovat viime vuosina heikentäneet sekä kotimaiset että ulkomaiset sokit ja uutisointi niistä. Geopolitiikkaa ja turvallisuustilannetta koskevat uutiset voivat kuitenkin vaikuttaa luottamusilmapiiriin eri tavalla kuin uutiset kotimaan taloustilanteesta. Geopolitiikkaa koskevat uutiset kertovat riskeistä, joiden todennäköisyyttä ja mahdollisia vaikutuksia kansalaisten voi olla vaikea hahmottaa (sota, hybridivaikuttaminen). Huonot uutiset kotimaan taloustilanteesta kertovat sen sijaan konkreettisemmista asioista, kuten kuluttajahintojen ja korkojen noususta, työttömyyden kasvusta, sosiaaliturvan leikkauksista tai SOTE-palveluiden heikkenemisestä. Suurimmat riskit uhkaavat usein pienituloisia kotitalouksia, joiden taloudellinen asema on muutenkin heikoin. 

Sekä koti- että ulkomaisen uutisvirran voimakkuutta voidaan mitata tekstianalyysillä, joka perustuu sopivien avainsanojen esiintymistiheyteen uutisvirrassa (taulukko 1). Seuraavissa tarkasteluissa uutisvirran voimakkuutta mitataan Caldaran ja Iaciovellon (2024) sekä Bakerin ym. (2016) esittämien lähestymistapojen pohjalta.

Kotimaisen, Suomen taloustilannetta koskevan uutisoinnin voimakkuutta mitataan puhtaasti avainsanapohjaisella indeksillä.⁵ Tässä menetelmässä indeksin päivä- ja kuukausikohtaiset arvot saadaan jakamalla niiden artikkelien määrä, jotka sisältävät jonkin etukäteen valituista avainsanoista, kaikkien artikkeleiden kokonaismäärällä. Kotimaisen uutisindeksin laskemiseen käytetään kahta vaihtoehtoista avainsanojen joukkoa. Näistä ensimmäinen painottuu taloudellista epävarmuutta kuvastaviin sanoihin ja toinen sanoihin, jotka kuvaavat taloudellista ahdinkoa laajemmin. 

Ulkomaisen, lähinnä geopolitiikkaa koskevan uutisoinnin jäljittämiseen käytetään menetelmän uudempaa versiota.⁶ Menetelmä perustuu kielimalliin, joka on koulutettu ihmisten tekemien luokitusten pohjalta (kuvio 2). Geopoliittinenkin indeksi muodostetaan suhteuttamalla kielimallin geopoliittisiksi luokittelemien artikkelien määrä kaikkien artikkelien kokonaismäärään. Kielimalli ottaa kuitenkin huomioon koko artikkelin sisällön ja tarkoituksen, ei vain yksittäisten sanojen esiintymistä. 

Sekä koti-, että ulkomaisten indeksilukujen uutisaineistoina käytetään Yleisradion suomenkielistä uutisvirtaa vuosina 2011–2024. Koska riski-indeksit perustuvat pelkästään kotimaiseen uutisointiin, ne kertovat, miten uutistapahtumia tulkitaan nimenomaan suomalaisen median ja yleisön keskuudessa.

Uutisindeksi jäljittää melko hyvin geopolitiikan käänteet

Kuvioon 2 on ensin piirretty kielimalliin perustuvan geopoliittisen uutisindeksin kuukausihavainnot ja kuluttajien luottamusindikaattori vuosille 2011–2024. Uutisindeksi tavoittaa uutistapahtumia melko hyvin. Kuluttajien luottamuksen kehitys ei kuvion perusteella kuitenkaan näytä olleen kovin tiiviisti yhteydessä uutisvirtaan geopoliittisesta tilanteesta. Uutisindeksin ja luottamusindikaattorin välillä ei juurikaan ole korrelaatiota (korrelaatiokerroin -0,05).⁷

Sekä luottamusindikaattorissa että uutisindeksissä on vuorollaan nähty voimakkaita käänteitä ilman että toisessa indikaattorissa olisi tapahtunut suurta muutosta. Terrori-iskujen sarja Pariisissa, Nizzassa ja Tukholmassa vuosina 2015–2017 sai aikaan piikkejä uutisvirrassa, mutta kansainvälisen terroriuhan kasvusta huolimatta kuluttajien luottamus kasvoi trendinomaisesti syksyn 2015 aallonpohjasta vuoden 2017 loppuun asti. Terrori-iskujen jälkeen seurasi uutisoinnilla mitaten rauhallisempi kausi, joka kesti vuosikymmenen loppuun saakka. Geopoliittisten riskien lientymisestä huolimatta kuluttajien luottamus kuitenkin heikkeni tällöin voimakkaasti. 

Paremmin yhteen luottamusindeksin käänteiden kanssa osui sen sijaan Ukrainan sodan aiheuttama uutisvyöry. Venäjän hyökkäys Ukrainaan kasvatti uutisvirtaa helmi-maalikuussa 2022, ja samaan aikaan myös kuluttajien luottamus sukelsi. Suurin uutisvyöry jäi kuitenkin lyhytaikaiseksi ja aiheutti uutisindeksissä vain väliaikaisen piikin. Kesällä 2022 uutisindeksin arvo oli jo palannut suunnilleen hyökkäystä edeltäneelle tasolle. Uutisoinnin rauhoittumisesta huolimatta kuluttajien luottamus heikkeni edelleen aina saman vuoden joulukuulle asti.

Synkkiä uutisia Suomesta – ”tämä voi osua myös meihin”

Kotimaisen uutisoinnin voimakkuutta mitataan kahdella toisiaan täydentävällä indeksillä (kuvio 3). Niillä jäljitetään huonoja uutisia Suomen taloustilanteesta hiukan eri näkökulmista. Ensimmäinen kotimaisista indekseistä perustuu avainsanoihin, jotka painottuvat taloustilanteen epävarmuudesta kertoviin uutisiin.⁸ Epävarmuusindeksinkin avainsanoissa on mukana myös yleisestä taloustilanteen heikkoudesta kertovia sanoja, mutta laajemmin taloudellista ahdinkoa jäljittää toinen kotimaan indekseistä. 

Taloudellisen ahdingon indeksin jäljittämät uutiset kertovat mm. työmarkkinaongelmista, erilaisista kriiseistä, rakenteellisista ongelmista ja kotitalouksien vaikeuksista. Geopoliittisen uutisindeksin tavoin molemmat kotimaiset indeksit perustuvat Yleisradion uutisarkiston uutisiin vuosilta 2011–2024.

Molemmat kotimaiset uutisindeksit kehittyivät  melko vakaasti aina 2020-luvun vaihteeseen saakka. Uutisointi euroalueen velkakriisistä näkyy kuitenkin piikkeinä molemmissa indekseissä 2010-luvun alkuvuosina. Talousahdinko-indeksi tavoittaa lisäksi epävarmuusindeksiä paremmin Suomen pitkittynyttä taantumaa koskevan keskustelun syksyllä 2013.⁹ Myös kevään 2020 koronakriisi aiheutti suuremman piikin talousahdinkoa kuvaavissa indekseissä.

Uutisointi taloustilanteen epävarmuudesta seurailee luottamuksen käänteitä varsin satunnaisesti

Kotimaiset uutisindeksit seurailevat kuluttajien luottamuksen käänteitä jonkin verran geopoliittista indeksiä paremmin. Epävarmuudesta kertovien uutisten määrän nousut ja laskut osuvat silti varsin satunnaisesti yhteen kuluttajien luottamuksen käänteiden kanssa. Epävarmuusindeksin ja luottamusindikaattorin välinen negatiivinen korrelaatio (−0,17) on  selvästi voimakkaampi kuin luottamuksen ja geopolitiikkaa koskevien uutisten (−0,05), mutta jää silti hyvin heikoksi.¹⁰

Tarkastelujakson alkupuolella, alkusyksystä 2011, sekä vuosina 2012 ja 2013, epävarmuusindeksi jäljittää varsinkin euroalueen velkakriisiä käsitelleen uutisoinnin (kuvio 4).¹¹ Epävarmuutta koskevan uutisoinnin lisääntyminen varsinkin vuonna 2011 ajoittuu melko hyvin yksiin kuluttajaluottamuksen notkahduksen kanssa. Velkakriisin ohella luottamuksen romahdukseen vuonna 2011 saattoivat vaikuttaa mm. inflaation kiihtyminen ja ensimmäiset merkit talouskasvun hiipumisesta. Myös vuosina 2012 ja 2013 piikit ja notkahdukset uutisvirran voimakkuudessa ja kuluttajien luottamuksessa näyttävät kuviossa jossain määrin toistensa peilikuvilta.

Taloustilanteen epävarmuudesta kertova uutisointi kasvoi tasaisesti syksystä 2016 alkaen, ja se huipentui keväällä 2020 koronakriisin aikaansaamaan huonojen uutisten vyöryyn. Indeksi näyttää kehittyneen näinä vuosina osin eritahtisesti suhteessa sekä kuluttajaluottamukseen että talouskasvuun.  Kuluttajien luottamus parani tasaisesti vuosien 2016 ja 2018 välillä siitä huolimatta, että huonot uutiset samaan aikaan lisääntyivät. Luottamuksen paraneminen on luultavasti yhteydessä Suomen talouskasvun väliaikaiseen piristymiseen vuosina 2016–2017. Suhdannetilanne alkoi heiketä jo vuonna 2018, ja samaan aikaan myös kuluttajien luottamus alkoi vajota. 

Koronakriisin aikana uutisointi epävarmuudesta oli jälleen läheisemmin yhteydessä luottamuksen käänteisiin. Taloustilanteen epävarmuudesta kertovien uutisten määrä kasvoi rajusti, keväällä 2020, kun pandemia puhkesi. Samaan aikaan kuluttajien luottamus notkahti. Sekä uutisoinnin että luottamuksen voimakkaimmat reaktiot koronapandemiaan jäivät kuitenkin lyhytaikaisiksi. 

Taloustilanteen epävarmuutta ja heikkoutta koskevien uutisten määrä on ollut 2020-luvulla selvästi suurempi kuin edellisellä vuosikymmenellä. Sitä ovat lisänneet varsinkin uutisointi Ukrainan sodan talousvaikutuksista ja Suomen taloustilanteen yleinen heikkous. Ukrainan sodan syttymistä seurasi kuluttajaluottamuksen romahdus, josta ehdittiin osin toipua. Viime kuukausina luottamus on kuitenkin jälleen enimmäkseen heikentynyt. 

Korona lisäsi uutisointia talousahdingosta

Myös yleiseen talousahdinkoon painottuva uutisindeksi jäljittää euroalueen velkakriisin uutisoinnin, mutta uutispiikit jäävät jonkin verran pienemmiksi kuin epävarmuusindeksin tapauksessa (kuvio 5). Talousahdingosta kertovien uutisten määrässä ei 2010-luvulla loppupuolellakaan ollut yhtä paljon vaihtelua kuin epävarmuusindeksin jäljittämissä uutisissa. 

Talousahdinkoindeksi jäljittää sen sijaan paremmin 2020-luvun uutistapahtumia kuin epävarmuusindeksi. Jo koronapandemian puhkeamiseen keväällä 2020 se reagoi selvästi voimakkaammin kuin epävarmuusindeksi (kuvio 5). Huippunsa indeksi saavuttaa kuitenkin vasta huhtikuussa 2020, eli noin kuukautta myöhemmin kuin kuluttajien luottamus jyrkimmin romahtaa. Pelkkä huonojen uutisten lisääntyminen ei siis sinällään näytä heikentäneen kuluttajien luottamusta entisestään. Ahdinkouutisten selvä väheneminen kevään 2020 jälkeen osuu kuitenkin hyvin yksiin kuluttajien luottamuksen elpymisen kanssa, joten uutisoinnin yhteyttä luottamuksen kehitykseen ei voi kokonaan sulkea pois.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan näkyy talousahdinkoindikaattorissa vasta syksyllä 2022. Indikaattorin avainsanat jäljittävät mm. inflaatio- ja energiakriisistä kertovia uutisia. Nämä sodan taloudelliset vaikutukset alkoivat toteutua ja näkyä uutisvirrassa vasta viiveellä. Vuosina 2022–2024 talousahdingosta kertovan uutisvirran voimistumiset ja heikentymiset osuvat ajallisesti melko hyvin yhteen luottamusindikaattorin käänteiden kanssa. 

Korrelaatiokertoimella (−0,32) mitattuna talousahdinkoindeksi on luottamukseen jonkin verran tiiviimmin yhteydessä kuin epävarmuusindikaattori. 

Talousuutiset vähän paremmin yhteydessä luottamukseen kuin uutiset geopolitiikasta

Toistuvat kriisit ja sokit ovat varjostaneet suomalaisten kuluttajien luottamusta koko 2020-luvun. Pelkällä jatkuvien negatiivisten uutisten virralla voi olla vaikutuksia kuluttajien tulevaisuudenuskoon, vaikka pahimmat pelot eivät koskaan toteutuisikaan. 

Kielteisen uutisoinnin voimakkuutta on mahdollista jäljittää ja mitata avainsanoihin ja kielimalleihin perustuvalla tekstianalyysillä. Uutisvirran mittaamisessa kotimaisiin ja ulkomaisiin uutisiin painottuvat mittarit täydentävät toisiaan. 

Suoraa syy-yhteyttä luottamuksen käänteiden ja uutisindeksien jäljittämien uutispiikkien väliltä on vaikeaa todentaa. Kotimaiset huonot talousuutiset näyttävät kuitenkin olevan hiukan läheisemmin yhteydessä kuluttajien luottamuksen vaihteluun kuin uutisointi geopolitiikan käänteistä. 

Lähteet 

Ambrocio, G. – Fungáčová, Z. – Heikkinen, J. – Kerola, E. – Korhonen, I. – Norring, A. (2025) Northern insights: Geopolitical risk from Finnish news media, Bank of Finland Research Discussion Papers 13. 

Avela, A. - Lehmus, M. (2023), Negative Economic Sentiment Index Based on Finnish News Titles,  Journal of the Finnish Economic Association Vol. 4 No. 1 (2023) 

Baker, S. R., Bloom, N. and Davis, S. J. (2016). Measuring Economic Policy Uncertainty. Quarterly Journal of Economics, 131(4), 1593–1636. 

Bondarenko, Y., Lewis, V., Rottner, M., and Schueler, Y. (2024). Geopolitical risk perceptions. Journal of International Economics, 152. 

Caldara, D. - Iacoviello, M. (2022). Measuring geopolitical risk. American Economic Review, 112(4):1194–1225. 

Kangassalo, P. (2025), Kuluttajien heikkoa uskoa Suomen talouteen selittävät eritoten maailman levottomuudet ja inflaatio, Tieto & trendit, 14.4.2025. Tilastokeskus. 

European Comission (2025), Standard Eurobarometer 103, Public Opinion in the European Union,

Eurobarometer Report March – April 2025. European Comission.