Suomen talouden hyvä vire jatkuu

Suomen Pankin väliennuste perustuu 10.9.2026 saatavilla olleisiin tilastotietoihin ja 20.8.2026 päivitettyihin oletuksiin Suomen ulkoisen toimintaympäristön ja keskeisten rahoitusmarkkinamuuttujien kehityksestä lähivuosina.^1, 2

Ennuste lyhyesti

Suomen Pankin väliennusteen antama kuva suhdannekehityksestä on positiivisempi kuin kesäkuun ennusteessa. Suomen talouskasvu on tänä vuonna piristynyt ja laaja-alaistunut. Kysyntäeristä etenkin vienti on kiihdyttänyt kasvua. Myös yksityiset tuotannolliset investoinnit ovat kasvaneet, ja yksityinen kulutus on hieman toipunut viime vuoden pohjalukemista.

Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan tänä ja ensi vuonna nopeammin kuin kesäkuussa arvioitiin. BKT kasvaa ennusteen mukaan 1,7 % vuonna 2026 ja 1,6 % vuonna 2027. Vuonna 2028 kasvu hidastuu 1,3 prosenttiin.

Voimistunut talouskasvu parantaa työllisyyttä asteittain. Tänä vuonna työttömyysasteen trendin (15–74-vuotiaat) ennustetaan pysyvän lähes nykytasollaan 10,4 prosentissa (taulukko 1). Selkeämpi käänne työmarkkinoilla nähdään vuonna 2027, kun työttömyysaste laskee 9,8 prosenttiin. Vuonna 2028 työttömyysaste on 9,0 %.

Lähi-idän konflikti nostaa tilapäisesti energian hintoja, mikä välittyy viiveellä muiden hyödykkeiden hintoihin. Inflaation ennustetaan nousevan vuonna 2026 2,4 prosenttiin. Vuonna 2027 energian hinnat laskevat ja inflaatio hidastuu 1,4 prosenttiin. Vuonna 2028 inflaatio on 1,8 %.

Ennusteen ylä- ja alasuuntaiset riskit ovat kokonaisuutena tasapainossa. Tuotannollisten investointien ennakoitua parempi kehitys kotimaassa ja kulutuksen ripeämpi vahvistuminen voisivat vauhdittaa Suomen kasvua ennustettua nopeammaksi. Ennusteen keskeinen epävarmuus liittyy Iranin konfliktin aiheuttamaan energiasokkiin, joka pitkittyessään heikentäisi talouden kasvunäkymiä laaja-alaisesti.

Tuotanto kasvoi viennin ja investointien vauhdittamana

Suomen talous lähti tähän vuoteen aiemmin arvioitua vahvemmista lähtökohdista, kun vuosien 2024 ja 2025 BKT:n kasvuluvut tarkentuivat kesäkuussa ylöspäin. Talouskasvu piristyi entisestään tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Tilastokeskuksen viimeisimpien tietojen mukaan BKT kasvoi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 0,8 % ja toisella neljänneksellä 0,4 % edellisestä neljänneksestä.

Tänä vuonna kasvua on vauhdittanut etenkin vienti (Kuvio 2). Myös yksityiset investoinnit ovat kasvaneet. Sen sijaan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä kohentunut yksityinen kulutus kasvoi toisella neljänneksellä vain 0,1 %.

Yritysten näkymät ovat aiempaa myönteisemmät. Liikevaihto ja tuotannon volyymi ovat kasvaneet kevään ja kesän aikana kaikilla päätoimialoilla vuoden takaisesta. Teollisuuden uusien tilausten määrä on lisääntynyt selvästi etenkin metalliteollisuudessa. Samaan aikaan elinkeinoelämän ja erityisesti teollisuuden luottamus on vahvistunut merkittävästi.

Viennin kasvua on tänä vuonna tukenut ennen kaikkea tavaravienti. Erityisen ripeästi on kasvanut kemiallisten tuotteiden, kuten lääkkeiden, sekä polttoaineiden viennin arvo. Lisäksi toisen neljänneksen vientilukuja kasvatti suuren risteilyaluksen toimitus.

Yksityisen kulutuksen elpyminen on vielä varovaista, mutta edellytykset kulutuksen kasvulle ovat aiempaa paremmat. Kuluttajien luottamus koheni kesällä korkeimmilleen yli neljään vuoteen ja on nyt lähellä pitkän ajan keskiarvoa. Odotukset sekä omasta että Suomen taloudesta ovat vahvistuneet, mutta arviot oman talouden nykytilasta ja aikeet tehdä suuria hankintoja ovat edelleen varovaisia.

Yksityisen kulutuksen elpymistä tukevat kotitalouksien runsaat säästöt ja ostovoiman koheneminen. Toisaalta heikko työmarkkinatilanne sekä hintojen ja korkojen nousu hillitsevät kulutuksen vahvistumista.

Investointeja kasvattavat etenkin yksityiset tuotannolliset investoinnit. Tuotannollisia investointeja vauhdittavat esimerkiksi teollisuuden kone- ja laiteinvestoinnit sekä datakeskuksiin liittyvät hankkeet. Julkisia investointeja lisäävät puolustushankinnat, mutta niiden vaikutus kotimaiseen tuotantoon jää tuontipainotteisuuden vuoksi rajalliseksi. Sen sijaan asuinrakennusinvestointien näkymät pysyttelevät vaisuina.

Lyhyen aikavälin suhdannenäkymää on arvioitu systemaattisesti Suomen Pankin nowcast-mallien avulla (taulukko 2). Mallien mukaan talouden kasvu jatkuisi loppuvuonna alkuvuoden mukaisesti ripeänä. Ennusteet eivät kuitenkaan huomioi esimerkiksi suurten yksittäisten tavaratoimitusten merkittävää vaikutusta yksittäisten vuosineljännesten kasvuun. Lyhyen aikavälin malliennusteet voivatkin antaa kasvun vauhdista liian myönteisen kuvan.

Ennusteen taustaoletukset muuttuneet melko vähän

Väliennusteen ulkoiset oletukset markkinakoroista, vientimarkkinoista, valuuttakursseista sekä raaka-aineiden hinnoista perustuvat EKP:n syyskuun ennusteen oletuksiin (taulukko 3). Oletukset ovat muuttuneet melko vähän verrattuna kesäkuun ennusteeseen.

Merkittävimmät muutokset oletuksissa kesäkuun ennusteeseen verrattuna kohdistuvat markkinakorkoihin. Oletukset koroista perustuvat markkinaodotuksiin, jotka ovat nyt hiukan korkeammat kuin vielä kesäkuussa. 3kk:n euribor-koron odotetaan hieman nousevan ennustejakson aikana.

Myös oletukset öljyn ja raaka-aineiden hinnoista perustuvat markkinaodotuksiin. Öljyn odotetaan kallistuvan hieman vähemmän kuin kesäkuun ennusteessa. Sen sijaan raaka-aineiden hintojen odotetaan nousevan enemmän kuin kesäkuussa. Iranin konfliktin ja laajemmin geopoliittisten riskien vuoksi öljyn, kaasun ja raaka-aineiden hintaan liittyy huomattavaa epävarmuutta.

Suomen vientimarkkinoiden odotetaan kasvavan hieman nopeammin läpi ennustejakson kuin kesäkuussa ennustettiin. Etenkin euroalueen kysynnän odotetaan kehittyvän suotuisammin kuin kesäkuun ennusteessa.

BKT:n kasvuhistoriaan, nowcast-malleihin sekä ulkoisiin oletuksiin tehtyjen päivitysten vaikutukset suhdannekuvaan ovat tällä hetkellä kokonaisuutena positiivisia. Suomen Pankin kasvuennustetta lähivuosille on nostettu vuosien 2026 ja 2027 osalta kesäkuun ennusteesta. Vuoden 2028 näkymä säilyy kesäkuun ennusteen mukaisena. BKT:n odotetaan kasvavan 1,7 % vuonna 2026, ja 1,6 % vuonna 2027. Vuonna 2028 talouskasvu hidastuu 1,3 prosenttiin.

Lähi-idän konflikti luo epävarmuutta energiahintoihin

Kuluttajahintojen nousuvauhti hidastui hieman kesällä. Elokuussa yhdenmukaistetulla kuluttajahintaindeksillä (YKHI) mitattu inflaatio laski alustavien tietojen mukaan 2,4 prosenttiin, kun se vielä toukokuussa oli 3,0 %. Myös energian ja elintarvikkeiden hintojen vaikutuksesta puhdistettu pohjainflaatio hidastui elokuussa 1,4 prosenttiin.

Energian hintojen nousun odotetaan jäävän väliaikaiseksi, ja se välittyy maltillisesti muihin hintoihin. Geopoliittinen tilanne lisää kuitenkin energian hintakehitykseen liittyvää epävarmuutta. Jos energian hinnat pysyvät pitkään korkeina esimerkiksi Lähi-idän konfliktin pitkittymisen vuoksi, myös niiden välilliset hintavaikutukset voimistuvat.

Ennusteessa inflaatio nopeutuu vuonna 2026 2,4 prosenttiin. Ensi vuonna energian hinnat kääntyvät laskuun ja inflaatio hidastuu 1,4 prosenttiin. Vuonna 2028 talouskasvu vahvistaa hintojen nousupaineita ja inflaatio kipuaa 1,8 prosenttiin.

Pohjainflaation ennustetaan hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2026. Energiasokin välilliset vaikutukset ja suhdanteen koheneminen kiihdyttävät pohjainflaation 1,7 prosenttiin ensi vuonna ja 1,8 prosenttiin vuonna 2028.

Työttömyys hellittää vähitellen

Talouden kasvu ei ole vielä tuonut helpotusta työmarkkinoille. Sekä työllisyysasteen lasku että työttömyysasteen kasvu näyttävät kuitenkin pysähtyneen. 20–64-vuotiaiden työllisyysasteen trendi ei ole enää heikentynyt maaliskuun jälkeen, ja heinäkuussa se oli 75,4 %. Työttömyysasteen trendi on pysytellyt lähes ennallaan vuoden alusta lähtien ja oli heinäkuussa 10,5 %.

Työmarkkinoiden tahmeaa elpymistä selittää ensisijaisesti työn heikko kysyntä. Avoimien työpaikkojen määrä on yhä alhainen, vaikka yritysten työllistämisodotukset ovat kasvaneet viime kuukausina etenkin teollisuudessa ja rakentamisessa. Avoimia työpaikkoja oli heinäkuussa 27 700, mikä on vain 400 enemmän kuin vuotta aiemmin.

Ennuste työttömyysasteen kehityksestä on varsin samankaltainen kuin kesäkuussa. Tänä vuonna työttömyysasteen ennustetaan pysyvän lähes ennallaan 10,4 prosentissa. Talouden piristyessä työn kysyntä kääntyy kasvuun, ja vuonna 2027 työttömyysasteen ennustetaan laskevan keskimäärin 9,8 prosenttiin. Vuonna 2028 työttömyysaste on 9,0 %

Ennusteen riskit tasapainossa

Suomen talouden kasvunäkymiin liittyy sekä ennustettua paremman että heikomman kehityksen mahdollisuus. Keskeinen alasuuntainen riski on Iranin konfliktin aiheuttaman energiasokin pitkittyminen. Energian hintojen nousu ja epävarmuuden lisääntyminen voisivat heikentää yksityistä kulutusta, vientiä ja investointeja. Myös Yhdysvaltojen kauppapolitiikkaan liittyvä epävarmuus ja jo viidettä vuotta jatkuva Ukrainan sota varjostavat talouden näkymiä.

Suomen ja euroalueen talous on viime kuukausina kehittynyt odotettua vahvemmin Lähi-idän konfliktin aiheuttamasta energiasokista huolimatta. Puolustukseen, teknologiseen muutokseen ja vihreään siirtymään liittyvät suuret investointihankkeet kotimaassa voisivat toteutuessaan vahvistaa kasvua ennustettua enemmän. Myös euroalueen ennakoitua parempana jatkuva talouskehitys tukisi Suomen vientiä ja nopeuttaisi talouskasvua.

Tulevien vuosien kasvun kannalta keskeistä on yksityisen kulutuksen kehitys, sillä se muodostaa suurimman osan Suomen talouden kokonaiskysynnästä. Työmarkkinoiden odotettua suotuisampi kehitys voisi vahvistaa kotitalouksien luottamusta ja kannustaa niitä lisäämään kulutustaan. Kulutuksen elpyminen voisi kuitenkin jäädä ennustettua hitaammaksi, jos kotitalouksien ostovoima ja luottamus kehittyisivät odotettua heikommin. Yksityinen kulutus voi siten joko vauhdittaa tai jarruttaa talouskasvua ennakoitua enemmän.