Kansainvälisen talouden elpyminen koronakriisistä vauhdissa, mutta matka on vielä kesken

Suomen vaihtotase kääntyi ylijäämäiseksi vuonna 2020 oltuaan alijäämäinen jo lähes vuosikymmenen ajan. Vaihtotaseen ylijäämää ovat kuitenkin kasvattaneet pääosin tekijät, joiden vaikutus jäänee tilapäiseksi.

Suomalaisten velkaantuminen on jatkanut pandemiastakin huolimatta kasvuaan. Noin kuudella prosentilla suomalaisista kotitalouksista on henkilökohtaisia velkoja vähintään neljä kertaa tulojensa verran.

Käteinen on edelleen tärkeä maksutapa monelle suomalaiselle. Haluamme helpottaa setelien aitoustekijöiden tunnistamista julkaisemalla suomen- ja ruotsinkielisen seteliverkkokurssin.

Yritysten tukeminen julkisilla varoilla oli keskeinen osa talouspolitiikan vastausta koronakriisiin. Yritystukiin käytettyjen varojen suuruus, niiden jakaminen nopealla aikataululla ja tukiin liittyvät mahdolliset haitalliset sivuvaikutukset herättävät silti oikeutettujakin kysymyksiä tukien kohdistumisesta ja tehosta.

Käteisen käyttö on vähentynyt Suomessa vuosi vuodelta. Käteisellä on kuitenkin monia yhteiskuntamme toimivuuden kannalta kriittisiä tehtäviä, jonka vuoksi käteistä täytyy olla saatavilla ja sitä tulee pystyä käyttämään tarpeen mukaan.

Monissa alhaisen tulotason maissa rahoitusolot ovat yhä koronapandemiaa edeltävää tasoa tiukemmat.

Talous on toipunut nopeasti pandemian aikaisesta pudotuksesta, mutta alkuvuoden nopea talouskasvu osoittaa jo tasaantumisen merkkejä. Koronakriisikään ei ole vielä ohi, mikä lisää epävarmuutta varsinkin palvelualojen toipumisesta.

Käteisrahan suosio maksuvälineenä on vuosien mittaan laskenut, mutta seteleitä ja kolikoita tarvitaan vielä pitkään. Selvityksen perusteella suomalaisilla on keskimäärin kohtuullinen pääsy käteispalveluihin, mutta alueelliset erot ovat huomattavia.

Monilla mittareilla tarkasteltuna Turkin talous oli koronakriisin kynnyksellä haavoittuvammassa asemassa kuin vuosikymmentä aiemmin kansainvälisen finanssikriisin alla.

IMF:n tekee osansa globaaleista toimenpiteistä, joilla torjutaan terveys- ja talouskriisin aiheuttamaa maiden välistä eriytymistä ja tuetaan etenkin heikoimpia kehittyviä maita pandemian hallinnassa ja siitä toipumisessa.

Yhdysvaltain inflaatio selittyy pääosin väliaikaisilla tekijöillä kuten yksityisautojen polttoaineiden ja käytettyjen autojen voimakkaalla hinnannousulla vuoden takaisesta. Pandemiasta toipuminen ja talouden avautuminen on kuitenkin johtanut tarjontapullonkauloihin tavaroiden tuotannossa ja kuljetuksessa sekä työmarkkinoiden osittaiseen kiristymiseen.

Keskuspankkien viestintää on parjattu etäiseksi ja asiantuntijoille suunnatuksi koodikieleksi. Mutta voivatko keskuspankit muuttua?