Kansainvälisen talouden elpyminen koronakriisistä vauhdissa, mutta matka on vielä kesken

Suuret summat ja vaikeaselkoiset omistusketjut ovat omiaan herättämään epäilyksiä rahan alkuperästä ja tarkoituksesta. Näiden ketjujen perkaaminen on hidasta ja työlästä, mutta erittäin arvokasta työtä.

OECD:n talouskasvatuksen kansainvälinen verkosto julkaisi uuden tutkimuksen digitaalisen talousosaamisen keinoista, joiden avulla voidaan parantaa taloudellista selviytymiskykyä. Tutkimus käynnistettiin koronapandemian aiheuttaman kansalaisten taloudellisen ahdingon siivittämänä. Blogissa esitellään tutkimuksen keskeisimpiä tuloksia.

Globalisaatio on monitahoinen prosessi. Ei ole yllättävää, että sen vaikutukset rahapolitiikkaan ovat moninaiset ja osittain toisilleen vastakkaiset.

Eurojärjestelmän vähittäismaksustrategia tähtää tasa-arvoisen toimintaympäristön luomiseen eurooppalaisille toimijoille tukemalla esimerkiksi kilpailukykyistä maksujenvälityksen infrastruktuuria.

Viime viikolla kiinalaisesta Evergrandesta kohistiin ympäri maailmaa. Huolet kiinteistörakentajan kaatumisesta kasvoivat, ja ongelmien pelättiin leviävän laajemmin Kiinan talouteen.

Suomeen rantautui keväällä 2020 koko yhteiskuntaa ja sen rakenteita ravisuttanut korona. Sen kaiken keskellä me Suomen Pankissa ja Finanssivalvonnassa jatkoimme työtämme mukauttamalla toimintatapojamme sekä tuottamalla tietoa pandemiaan liittyen ydintoiminnastamme tinkimättä.

Työn hintaa ja tuottavuutta koskevat ennusteet ovat tärkeitä, kun palkkaratkaisuja mitoitetaan Suomessa ja kustannuskilpailukyvyn taso halutaan ottaa huomioon.

Euroalueella talouskasvu on vahvaa, mutta näkymiä varjostavat tuotantokapeikot ja uusien virusmuunnosten mahdollisuus. Rahapolitiikka ylläpitää suotuisia rahoitusoloja riittävän pitkään, jotta talouden elpyminen voi jatkua.

Inflaatio, eli yleisen hintatason nousu, on nopeutunut raaka-aineiden hintojen nousun ja talouden elpymisen myötä. Inflaatio hidastuu ensi vuonna. Rahapolitiikalla varmistetaan, että inflaatio pysyy vakaana.

EKP:n uudessa rahapolitiikan strategiassa tähdätään 2 prosentin inflaatioon keskipitkällä aikavälillä. Tavoite on symmetrinen. Sitä hitaampaa ja nopeampaa inflaatiota pidetään yhtä kielteisinä.

Korona-aikana on ostettu arvopapereita markkinoilta ja myönnetty pankeille ehdoiltaan edullisia luottoja. Nämä toimenpiteet ovat auttaneet välttämään syvän laman ja deflaation euroalueella.