Kansainvälisen talouden elpyminen koronakriisistä vauhdissa, mutta matka on vielä kesken

Yritysten tukeminen julkisilla varoilla oli keskeinen osa talouspolitiikan vastausta koronakriisiin. Yritystukiin käytettyjen varojen suuruus, niiden jakaminen nopealla aikataululla ja tukiin liittyvät mahdolliset haitalliset sivuvaikutukset herättävät silti oikeutettujakin kysymyksiä tukien kohdistumisesta ja tehosta.

Käteisen käyttö on vähentynyt Suomessa vuosi vuodelta. Käteisellä on kuitenkin monia yhteiskuntamme toimivuuden kannalta kriittisiä tehtäviä, jonka vuoksi käteistä täytyy olla saatavilla ja sitä tulee pystyä käyttämään tarpeen mukaan.

Monissa alhaisen tulotason maissa rahoitusolot ovat yhä koronapandemiaa edeltävää tasoa tiukemmat.

Talous on toipunut nopeasti pandemian aikaisesta pudotuksesta, mutta alkuvuoden nopea talouskasvu osoittaa jo tasaantumisen merkkejä. Koronakriisikään ei ole vielä ohi, mikä lisää epävarmuutta varsinkin palvelualojen toipumisesta.

Käteisrahan suosio maksuvälineenä on vuosien mittaan laskenut, mutta seteleitä ja kolikoita tarvitaan vielä pitkään. Selvityksen perusteella suomalaisilla on keskimäärin kohtuullinen pääsy käteispalveluihin, mutta alueelliset erot ovat huomattavia.

Monilla mittareilla tarkasteltuna Turkin talous oli koronakriisin kynnyksellä haavoittuvammassa asemassa kuin vuosikymmentä aiemmin kansainvälisen finanssikriisin alla.

IMF:n tekee osansa globaaleista toimenpiteistä, joilla torjutaan terveys- ja talouskriisin aiheuttamaa maiden välistä eriytymistä ja tuetaan etenkin heikoimpia kehittyviä maita pandemian hallinnassa ja siitä toipumisessa.

Yhdysvaltain inflaatio selittyy pääosin väliaikaisilla tekijöillä kuten yksityisautojen polttoaineiden ja käytettyjen autojen voimakkaalla hinnannousulla vuoden takaisesta. Pandemiasta toipuminen ja talouden avautuminen on kuitenkin johtanut tarjontapullonkauloihin tavaroiden tuotannossa ja kuljetuksessa sekä työmarkkinoiden osittaiseen kiristymiseen.

Keskuspankkien viestintää on parjattu etäiseksi ja asiantuntijoille suunnatuksi koodikieleksi. Mutta voivatko keskuspankit muuttua?

Suuret summat ja vaikeaselkoiset omistusketjut ovat omiaan herättämään epäilyksiä rahan alkuperästä ja tarkoituksesta. Näiden ketjujen perkaaminen on hidasta ja työlästä, mutta erittäin arvokasta työtä.

OECD:n talouskasvatuksen kansainvälinen verkosto julkaisi uuden tutkimuksen digitaalisen talousosaamisen keinoista, joiden avulla voidaan parantaa taloudellista selviytymiskykyä. Tutkimus käynnistettiin koronapandemian aiheuttaman kansalaisten taloudellisen ahdingon siivittämänä. Blogissa esitellään tutkimuksen keskeisimpiä tuloksia.

Globalisaatio on monitahoinen prosessi. Ei ole yllättävää, että sen vaikutukset rahapolitiikkaan ovat moninaiset ja osittain toisilleen vastakkaiset.