Kansainvälisen talouden hauras elpyminen koronakriisistä on käynnistynyt

Pandemian hallinta ja sen aiheuttamien taloudellisten vaurioiden vaimentaminen ovat yhä keskeistä, eikä politiikkatoimien kriittisen tärkeää tukea kotitalouksille ja yrityksille tule ennenaikaisesti lakkauttaa.

European Banking Authorityn virtuaalitapahtumassa käsiteltiin eurooppalaisten kotitalouksien taloudellista haavoittuvuutta koronapandemian aikana. Esitykseen sisältyi kiinnostavaa tietoa myös Suomesta.

Digitalisaatio, fintech-innovaatiot sekä big tech- ja somepalveluyritysten hankkeet sekä kulutus- ja maksukäytäntöjen muutokset myllertävät maksupalveluita ja -tapoja.

Pitäisikö digitaalisella keskuspankkirahalla – digitaalisilla euroilla – tarjota eurooppalaisille turvallinen ja helppo vaihtoehto maksaa digitaalisessa maailmassa?

Käteisen kuljetukset vaativat energiaa ja aiheuttavat päästöjä Suomen kaltaisessa pitkien etäisyyksien maassa. Suomen ammattimaisessa käteisen käsittelyssä on viime vuosina tehty merkittäviä rakenteellisia muutoksia. Miten muutokset ovat näkyneet ympäristövaikutuksissa?

Vuonna 2008 alkanut finanssikriisi paljasti tarpeen yhä yksityiskohtaisemmalle tiedolle. Syntyi ajatus yhteisestä eurooppalaisesta luottotiedonkeruusta, jossa keskittymiä ja riskejä voidaan analysoida yli maiden rajojen.

Koko kansantaloutta koettelevien laajojen velkakriisien vaikutukset ovat yhteiskunnalle ja taloudelle erittäin vakavat. Siksi niiden kehittymistä on syytä ehkäistä tehokkaasti.

Koronakriisi on poikkeuksellinen shokki maailmantaloudelle ja sen torjumiseen tarvitaan poikkeuksellisia toimia.

Venäjän talous sukelsi vuoden 2020 toisella neljänneksellä. Talouden supistumisen takia julkinen talous on nyt viritetty elvytykseen.

Elvyttävän rahapolitiikan luoma tila muulle talouspolitiikalle tulee hyödyntää tehokkaasti talouden uudistamiseksi koko euroalueella. Tuottavuuden ja työllisyyden kasvu nojaavat lopulta kykyymme uudistua.

Koronapandemia on heikentänyt merkittävästi euroalueen taloutta ja näkymät ovat yhä epävarmat. Elpymiseen vaikuttaa mm. kuinka hyvin tasapainoilu viruksen ja talouden välillä onnistuu, ja miten nopeasti luottamus kohenee.

Onko euroalue ajautumassa hitaan talouskasvun ja vaimean inflaation loukkuun koronakriisin seurauksena? Riski on kohonnut, mutta politiikkatoimilla ehkäistään negatiivisia kehityskulkuja.

Kotitalouksien lainavelan määrä on kasvanut käytettävissä olevia tuloja nopeammin, minkä seurauksena kotitalouksien velkaantumisaste on noussut 2000-luvun alkupuolelta alkaen.

BKT supistuu Suomen Pankin arvion mukaan kuluvana vuonna 4,7 prosenttia. Vaikka taantuma näyttää jäävän keväällä pelättyä pienemmäksi, se on silti syvä ja toipuminen on hidasta.

Talouden jyrkässä suhdannekäänteessä, kuten koronan aiheuttamassa taantumassa, edes talouden nykytilan arviointi ei ole helppoa.