Hidastuvaa kasvua kansainvälisen epävarmuuden varjossa

Suomen talouskasvu oli selvästi odotettua hitaampaa viime vuonna. Vaatimattomia kasvunäkymiä varjostaa lisäksi maailmantalouden epävarmuus, joka kärjistyessään voi painaa haurasta kasvua entisestään.

Koska autot ovat keskeinen osa Saksan teollisuutta ja Saksan talous näyttää usein suuntaa koko Euroopan talouskehitykselle, Saksan autoteollisuuden menestys tai ongelmat heijastuvat koko maanosan talouskehitykseen.

Makrovakauspolitiikka on verrattain uusi talouspolitiikan osa-alue, joka muotoutui vasta finanssikriisin jälkeen. Uudet tietolähteet antavat aiempaa kokonaisvaltaisemman kuvan makrovakausvälineiden käytöstä.

Julkista taloutta tulee vahvistaa aktiivisesti silloin, kun talous ei ole matalasuhdanteessa.

Sillä, miten palkoista sovitaan, on rahaliiton jäsenvaltiossa erityinen merkitys työllisyydelle ja talouskasvulle. Hyvin toimiva palkanmuodostus määrittää kilpailukyvyn kehityksen.

Kuluttajahintojen suuri vaihtelu vaikeuttaa talouden hintapaineiden seurantaa. Pohjainflaatiomittareilla kuvataan hintakehitystä, johon tilapäiset tekijät eivät vaikuta.

Robottiekonomisti ennustaa tällä hetkellä kasvun selvää hidastumista. Ennuste on heikentynyt kevään aikana huomattavasti uusien tilastotietojen julkaisemisen myötä.

Runsas rakentaminen pääkaupunkiseudulla on jarruttanut asuntojen hintojen nousua.

Mikäli talouskasvu jää lähivuosina vajaan puolentoista prosentin tuntumaan, 75 prosentin työllisyystavoitteen toteutuminen on epätodennäköistä.

Suomen kustannuskilpailukyky on viime vuosina parantunut. Työllisyyden kannalta kustannuskilpailukyvyn olisi hyvä edelleen parantua.

Lue helppolukuisesta yhteenvedosta arvio Suomen talouden tilasta vuosina 2019–2021.

Suomen talouden ennuste vuosille 2019–2021 kesäkuussa 2019.