Taloyhtiölainat kasvattaneet velkaantumisen riskejä

Kiinan päättäjien mielissä valtionyhtiöt tiiviine yhteyksineen puolueeseen ja hallintoon muodostavat edelleen talouden tukirangan, jonka avulla talouspolitiikkaa voidaan toteuttaa ja sen vaikutusta vahvistaa.

Voiko tekoäly oppia tekemään eettisiä valintoja?

Stressitesteillä valvojat arvioivat pankkien tappionkantokykyä vaikeiden talousolojen ympäristössä.

Kuluva vuosi on ollut Argentiinalle surkea. Maan saaminen jaloilleen vaatii kansainvälisen yhteisön tukea ja kotimaisten viranomaisten sitoutumisen tarvittaviin toimiin.

Viime viikolla Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) ja Ukraina ilmoittivat saavuttaneensa alustavan sovun uudesta lainaohjelmasta.

Suomen talous jatkaa korkeasuhdanteessa. Merkkejä suhdanteen taittumisesta on kuitenkin erityisesti rakennusalalla, joka on käynyt kuumana jo useamman vuoden.

Maailmantalouden kasvu on yhä vahvaa, mutta poliittinen epävarmuus jäytää tulevia näkymiä. Kasvua uhkaavat riskit kauppapolitiikassa ja nousevissa talouksissa ovat voimistuneet. Näin voidaan tiivistää IMF:n ja Maailmanpankin vuosikokousten saldo.

Yksi pankkien keskeisistä tehtävistä on pitkäaikaisten lainojen rahoittaminen lyhytaikaisilla talletuksilla ja markkinavarainhankinnalla. Varainhankinnan kääntöpuoli on siitä aiheutuva likviditeettiriski eli riski pankin kyvyttömyydestä rahoittaa toiminta ja selvitä maksuvelvoitteistaan ilman tappioita.

Eonia-korko tarvitsee korvaajan – ja pian. ESTER on vahvoilla sen seuraajaksi.

Epävarmuuden oloissa on perusteltua toteuttaa rahapolitiikan normalisointi asteittain ja pikku hiljaa.

Protektionistiset toimet voivat pahimmillaan vaimentaa merkittävästi maailmantalouden kasvua. Vaikutukset ovat suuria, jos luottamus heikkenee ja investoinnit lykkääntyvät.

Rahapolitiikan normalisointiin liittyy enemmän avoimia kysymyksiä kuin tavalliseen rahapolitiikan kiristämiseen.