Vakausarvio: Velkakatto ja asuntolainojen pituusrajoitus tarvitaan patoamaan rahoitusvakausriskejä

Voisiko Neuvostoliiton-kaupan romahtaminen olla tärkein syy Suomen 1990-luvun alun suureen lamaan?

Rahoituksen helppo saatavuus on helpottanut kotitalouksia korona-aikana, mutta samalla se kiihdyttää velkaantuneisuuden kasvua. Velkaantuneisuutta tulee hillitä velkakatolla ja asuntolainojen pituusrajoituksilla.

Pankit ovat pärjänneet hyvin ja ne ovat voineet myöntää lainoja korona-aikanakin yrityksille ja kotitalouksille. Erittäin pitkät laina-ajat huolestuttavat. Velkaantumisen hillitsemiseen tarvitaan uusia välineitä.

Sijoitusasuntolainoja otetaan enemmän kuin aikaisemmin ja niiden osuus uusista asuntolainoista on viimeisimpien tietojen mukaan 10 prosenttia. Suurimman osan vapaarahoitteisista vuokra-asunnoista omistavat yksityiset vuokranantajat.

Aiempaa suurempi osa uusista asuntolainoista on myönnetty runsaasti velkaantuneille kotitalouksille. Suuria velkamääriä on etenkin kasvukeskuksien kotitalouksilla. Velkakatto hillitsisi liiallista velkaantumista.

Suomen Pankin analyysin perusteella velkakaton käyttöönoton vaikutukset pitkän aikavälin talouskasvuun olisivat maltilliset. Velkakatto saattaisi vaimentaa suhdannevaihteluita nykyiseen lainakattoon verrattuna.

Taloyhtiölainat lisäävät kotitalouksien velkaantumista ja muuttavat velkarakennetta. Enimmäisluotto-osuuden rajaaminen 60 prosenttiin vähentäisi asunnon ostajien runsasta velkaantumista yhtiölainojen kautta.

Talouskriisissä uhkana voi olla luottolama, jossa luottotappiot heikentäisivät pankkien kykyä myöntää lainoja. Korona-aikana yritysten luottojen riskit ovat kasvaneet, mutta merkittäviltä luottotappioilta on vältytty.

Asunto- ja kiinteistökauppa on käynyt talouden epävarmuudesta huolimatta. Hintojen nopea nousu ja lainanannon kasvu lisäävät pohjoismaisten pankkien haavoittuvuuksia.

Korona on kurittanut pankkeja pelättyä vähemmän. Järjestämättömien lainojen kasvu heikentäisi pankkien luototuskykyä. Järjestämättömien lainojen vähentämiseksi on ehdotettu useita erilaisia keinoja.

Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan uudella stressitestimenetelmällä voidaan arvioida suomalaisten pankkien selviytymistä poikkeuksellisen vakavista kotimaisista tai pohjoismaisista talouskriiseistä.