Ennuste: Suomen talous toipuu pandemiasta, mutta kasvaa senkin jälkeen hitaasti

Venäjällä hiilivetyriippuvuus on huomattava. Perittyjen rakenteiden lisäksi energianvienti on merkittävä tulonlähde sekä valtiontaloudelle että yrityselämälle.

Kotimaan päätöksenteossa on kyettävä elämään kahta aikaa rinnakkain. Samalla kun torjutaan akuuttia kriisiä, on ajatukset suunnattava vahvasti kriisin jälkeisiin talouden haasteisiin.

Rokotteet tuovat toivoa koronakriisin päättymisestä, mutta toipuminen on hidasta. Lähivuosina etenkin kotitalouksien kulutus vauhdittaa taloutta, mutta vienti ja investoinnit jäävät vaimeiksi.

Suomen Pankin ennusteessa koronakriisin ei odoteta olevan yhtä syvä kuin finanssikriisin ja palautuminen on nopeampaa. Korona voi kuitenkin jättää pitkäkestoisia arpia mm. työllisyyteen, pääomakantaan ja tuottavuuteen.

Velkaantuminen ei taitu, vaikka talous kääntyy kasvuun. Myös kestävyysvaje on entistä suurempi. Julkisen talouden suunnanmuutos on tarpeen kriisin jälkeen.

Suomen talouden ennuste vuosille 2020–2023 joulukuussa 2020. Koronaviruspandemia väistyy rokotusten myötä vuoden 2021 aikana, ja yksityinen kulutus kääntää Suomen talouden 2,2 %:n kasvuun. Kasvu vahvistuu 2,5 %:iin vuonna 2022.