Ennuste: Suomen talous toipuu pandemiasta, mutta kasvaa senkin jälkeen hitaasti

Kiinan suhtautuminen ilmastokysymyksiin on muuttunut merkittävästi. Vielä kymmenisen vuotta sitten ilmansaasteita savusumuineen pidettiin usein vain hintana talouskasvusta ja elintason noususta.

Euroopan keskuspankki ja 19 euroalueen kansallista keskuspankkia ottavat jatkossa systemaattisesti huomioon ilmastoriskit yhdenmukaisten periaatteiden avulla.

Globaali pandemia on voimistanut jo koholla olleita velkaantumisen riskejä etenkin köyhimmissä maissa.

Julkinen velka on globaalisti historiansa korkeimmalla tasolla koronakriisin myötä. Myös köyhimpien maiden velkaantuneisuus on kasvanut.

On perusteltua antaa nuorille ja nuorille aikuisille opastusta taloudelliseen itsenäistymiseen, samoin kuin tukea syrjäytymisvaarassa olevia.

Mitä kustannuskilpailukyvyn kehityksestä voidaan sanoa nyt, kun koronakriisi heiluttelee voimakkaasti työn hintaa ja tuottavuutta koskevia tilastoja ja kun ennusteita koskeva epävarmuus on suurta?

Ilmastonmuutoksen seurauksena sään ääri-ilmiöt yleistyvät, mistä seuraa aineellisia vahinkoja kiinteistöille ja muulle infrastruktuurille. Suomessa tämä näkyy esimerkiksi meritulvariskin todennäköisenä pahenemisena.

Venäjän talouden elpymisen odotetaan tänä vuonna vauhdittuvan vähitellen pandemiatilanteen helpottaessa sekä Venäjällä että globaalisti.

Erityisesti palvelualoilla elpyminen on takkuillut vuoden loppua kohti ja luottamus talouteen on tavallista heikompaa.

Suomen Pankki on sitoutunut vastuulliseen toimintaan sekä sosiaalisesti ja ekologisesti kestävän yhteiskunnan kehittämiseen. Tähän sisältyy myös tekoälyn käyttäminen eettisesti.

Digipankit, eli ensisijaisesti digitaalisissa kanavissa toimivat pankit, ovat vielä suhteessa koko Suomen pankkisektoriin pieniä toimijoita, on niiden kasvuvauhti nopea.

Venäjällä hiilivetyriippuvuus on huomattava. Perittyjen rakenteiden lisäksi energianvienti on merkittävä tulonlähde sekä valtiontaloudelle että yrityselämälle.