Ennuste: Talous ampaisee vauhtiin, kun pandemia hellittää

IMF:llä on ollut merkittävä rooli kriisin globaalien vaikutusten analysoinnissa sekä kriisin hoidossa.

Digitalisaatio, uudet teknologiat, uusiutuva sääntely ja lisääntyvä kansainvälistyminen avaavat mahdollisuuksia uusille toimijoille ja toimintamalleille niin luotonannossa kuin rahoituspalveluissa yleisemminkin.

Sata vuotta sitten maailman velkaongelmat ja talouskeskustelu olivat toisentyyppisiä kuin 2020-luvun alussa.

Euroopan keskuspankki (EKP) julkistaa piakkoin uudistetun strategiansa. Keskeinen osa uudistusta on inflaatiotavoitteen määritelmän tarkentaminen.

Suomen talouden pitkän aikavälin näkymiä vaimentavat heikko tuottavuus, matala työllisyysaste ja väestön ikääntyminen. Nämä rajoittavat julkisen talouden velanhoitokykyä.

Jos kotitaloudet kuluttavat niille korona-aikana kertyneitä säästöjään nopeasti, voi talouskasvu olla merkittävästi vahvempaa kuin Suomen talousennusteessa vuosille 2021-2023 arvioidaan.

Rokotukset helpottavat tautitilannetta ja samalla vauhdittavat talouskasvua. Kotitaloudet voivat kuluttaa vapaammin, kun pandemia hellittää. Myös muualla maailmassa talous kasvaa ja sen seurauksena Suomen vienti piristyy.

Kotitalouksien ja yritysten taloustilanne on kriisin aikana pysynyt keskimäärin hyvänä, lukuun ottamatta koronasta suoraan kärsineitä palvelualoja. Tukitoimet ovat heikentäneet julkista taloutta.

Suomen talous kasvaa 2,9 % tänä vuonna ja 3,0 % vuonna 2022. Nopea talouskasvu jää kuitenkin väliaikaiseksi, ja kasvu hidastuu 1,3 prosenttiin jo vuonna 2023.