Artikkelihaku

Ilmastonmuutokseen ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen liittyvät riskit ovat viime vuosina nousseet näkyvästi keskuspankkien työlistalle. Yksi tärkeä kokonaisuus tässä on eurojärjestelmän vakuuspolitiikka

Suomen talouden näkymät lähikuukausille ovat vaisut. Tammikuun talouskatsaus esittelee suhdannetilannetta tiiviin kuviopaketin muodossa.

IMF:n mukaan Suomen rahoitusjärjestelmä on vakaa, mutta siihen kohdistuvia riskejä aiheutuu suuresta ja keskittyneestä pankkisektorista.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja pakotteet painoivat Venäjän talouden viime vuonna taantumaan, mutta taantuma näyttää ainakin toistaiseksi jääneen selvästi odotettua lievemmäksi.

Rakennussektorilla on merkittävä rooli energiankulutuksessa ja energian käytöstä aiheutuvissa kasvihuonekaasupäästöissä. Tätä pyritään korjaamaan muun muassa rakennusten energiatehokkuutta parantamalla, mikä Suomessa kohdistuisi ennen kaikkea olemassa olevan rakennuskannan parannuksiin.

OECD:n talouskasvatusverkostossa kiinnostuttiin koronapandemian aikana taloudellisesta hyvinvoinnista, josta monet maat tekevät nyt tutkimusta. Useiden maiden mielestä talousosopetukselle on erityinen tarve nyt myös nopean inflaation aikana.

Viime vuodet suomalaisessa talouspoliittisessa keskustelussa on ykkösaiheena ollut työvoiman riittävyys. Useat työnantajille tehdyt kyselyt kielivät, että työvoiman saanti on yksi pahimmista pullonkauloista toiminnan jatkamisessa ja laajentamisessa.

Nousevat taloudet eivät ole välttyneet maailmantalouden viimeaikaisilta haasteilta. Talouden kasvunäkymät ovat monin paikoin heikentyneet, ja inflaatio on nopeutunut samalla, kun energia- ja ruoanhintojen myllerrys syventää elinkustannuskriisiä.

SPACE-tutkimus kartoittaa miten kuluttajat euroalueen eri maissa käyttävät käteistä ja muita maksuvälineitä. Käteisen käyttö maksupisteissä laski Suomessa koko euroalueen alhaisimmaksi vuosien 2019 ja 2022 välillä.

Vaihtoehtoislaskelmassa arvioidaan, millaisia vaikutuksia Suomen taloudelle voi olla sillä, että Venäjän hyökkäyssota pitkittyy, energian saatavuus heikkenee yhä ja taloudellinen epävarmuus lisääntyy. Syvenevä kriisi voisi pitkittää talouden taantumaa ja ylläpitää ennustettua suurempia hintapaineita vuonna 2023. Erityisen koville voivat joutua velkaantuneet kotitaloudet.

Suomen julkinen velkasuhde on kasvanut lähes yhtäjaksoisesti finanssikriisistä lähtien. Kehitys eroaa selvästi esimerkiksi muista Pohjoismaista. Ratkaisevaa on vahva poliittinen sitoutuminen julkisen talouden kestävyyteen ja sen edellyttämien toimien määrätietoiseen toteuttamiseen.

Talouskasvu pysähtyy väliaikaisesti sodan ja energiakriisin seurauksena. Nopea inflaatio heikentää kuluttajien ostovoimaa ja yleistä luottamusta talouteen. Julkisen talouden menot pysyvät tuloja suurempina.

Sota ja energiakriisi ylläpitävät epävarmuutta ja nopeuttavat inflaatiota. Heikentyvä ostovoima leikkaa yksityistä kulutusta, ja talous ajautuu lievään taantumaan. Vuonna 2023 BKT supistuu 0,5 %. Kasvu elpyy 1,1 prosenttiin vuonna 2024.

Suomen julkinen talous on viime vuosina ajautunut kriisistä kriisiin. Velkasuhde on kasvanut lähes yhtä jaksoisesti finanssikriisistä lähtien. Velan kasvu on syytä pysäyttää lähivuosina, jotta tulevissakin kriiseissä ja tulevilla sukupolvilla olisi riittävästi liikkumavaraa.

Julkisen talouden tulot ja menot ovat kroonisesti epätasapainossa. Väestön ikääntyminen lisää hoito- ja hoivakuluja ja samalla velan korkomenot kasvavat. Julkisen talouden korjausliike vaatii merkittäviä menoleikkauksia ja veronkorotuksia tulevina vaalikausina. Suomen Pankin arvio kestävyysvajeesta on n 4 % suhteessa BKT:hen.

Suomen talous kasvaa 1,9 % vuonna 2022. Vuonna 2023 ja BKT supistuu 0,5 %. Kasvu elpyy 1,1 prosenttiin vuonna 2024. Vuonna 2025 talouden kasvu on 1,5 %.

Kuluttajien odotukset eivät aina välttämättä ole rationaalisia vastoin tyypillisiä taloudellisten mallien oletuksia. Uusi tutkimus valottaa kognitiivisten kykyjen yhteyttä taloudelliseen päätöksentekoon.

Asuntosijoittamisen riskejä kasvattavat vaihtuvakorkoisten lainojen suuri määrä ja korkosuojausten vähäisyys etenkin taloyhtiöiden lainoissa.

Ilmastonmuutoksen torjunta on yksi keskeisimmistä globaaleista haasteista. Myös eurojärjestelmä hintavakausmandaattinsa raameissa ottaa toiminnassaan huomioon ilmastonäkökohdat ja -riskit.

Kansainvälisiä tuotantoketjuja järjestellään nyt uudella tavalla energiaomavaraisuus ja toimitusvarmuus huomioiden. Suomen taloudellinen menestys riippuu siitä, kuinka suomalaiset yritykset onnistuvat uudelleen sijoittumaan globaaleilla markkinoilla.