Artikkelihaku

Suomen talous on kääntymässä kasvuun. Kasvu vahvistui alkuvuonna ja monella toimialalla menee aiempaa paremmin. Lähi-idän konflikti kuitenkin kiihdyttää inflaatiota, lisää epävarmuutta ja kolhii kasvua.

Suomen talous piristyy, mutta Lähi-idän konflikti varjostaa talouden kasvua. Tänä vuonna kasvu vauhdittuu 0,7 prosenttiin, ja seuraavina vuosina talous kasvaa 1,2 % ja 1,4 %. Työttömyys vähenee hitaasti ja julkinen talous säilyy alijäämäisenä.

Energian hintojen ennustettua suurempi nousu kiihdyttäisi kuluttajahintojen kasvua ja hidastaisi talouskasvua. Hintojen lasku puolestaan johtaisi talouden ripeämpään kohenemiseen.

Taloutta ja turvallisuutta koskevat negatiiviset uutiset ovat viime aikoina olleet näkyvästi esillä. Analyysin perusteella huonot uutiset kotimaan taloustilanteesta ovat olleet hiukan selvemmin yhteydessä kuluttajaluottamuksen käänteisiin kuin geopolitiikkaa koskeva uutisointi.

Talouskasvun ennustetaan vähitellen voimistuvan ulkoisista haasteista huolimatta. Tänä vuonna kasvu vauhdittuu 0,7 prosenttiin, ja seuraavina vuosina talous kasvaa 1,2 % ja 1,4 %. Inflaatio nopeutuu vuonna 2026 energian hintojen nousun vuoksi 2,4 prosenttiin, josta se hidastuu noin 1,7 prosenttiin vuosina 2027–2028.

Digitalisaation myötä maksupetokset ovat siirtyneet uudelle tasolle, jossa huijausten tunnistaminen on entistä vaikeampaa. Maksamisesta pyritään tekemään vaivatonta, huomaamatonta ja reaaliaikaista, ja juuri nämä ominaisuudet luovat hedelmällisen toimintaympäristön petoksille.

Yritystodistukset ovat suurille ja keskisuurille kotimaisille yrityksille tärkeä tapa hankkia lyhytaikaista rahoitusta. Arvo-osuusmuotoisuuteen siirtyminen on edellytys sille, että suomalainen yritystodistusmarkkina pysyy kehityksessä mukana ja hyötyy laajemmasta sijoittajakysynnästä.

Komission ennusteen mukaan työn hinta kasvaa Suomessa edelleen hieman vertailumaita hitaammin lähivuosina. Toisaalta tuottavuuskehityksen ei ennusteta merkittävästi poikkeavan vertailumaista. Näiden tekijöiden yhteisvaikutuksena Suomen kustannuskilpailukyky paranee hieman komission ennusteen perusteella vuosina 2026 ja 2027.

Suomen rahoitusjärjestelmä on säilynyt vakaana geopoliittisista konflikteista ja korkojen noususta huolimatta. Pankkien ja lainanottajien riskinkestävyyttä on ylläpidettävä. Syvemmät eurooppalaiset pääomamarkkinat parantaisivat yritysten mahdollisuuksia saada rahoitusta.

Iranin sodan ja korkojen nousun vaikutukset rasittavat Suomen taloutta ja asuntomarkkinoita. Rahoitusjärjestelmä on kuitenkin pysynyt vakaana. Talouskasvua on vahvistettava pankkien, lainanottajien ja kyberturvan riskinkestävyydestä tinkimättä.

Julkisesti tuetun asuntotuotantoon liittyvät riskit on syytä tunnistaa. Asuntotuotantoon liittyy rahoitusrakenteita, joiden riskinsietokykyä ei ole koeteltu nykyisen kaltaisessa asuntomarkkinoiden laskusuhdanteessa.

Kiihtynyt inflaatio ja korkojen nousu kiristivät monien taloutta 2020-luvun alussa. Välttämättömät menot kasvoivat tuloja nopeammin, mikä rasitti etenkin velkaantuneita kotitalouksia. Lainoista on kuitenkin selvitty pääosin hyvin, ja riskinkestävyydestä tulee pitää huolta vastaisuudessakin.

Makrovakauspolitiikalla on suojauduttu keskittyneen pankkisektorin sekä kotitalouksien velkaantuneisuuden aiheuttamilta järjestelmäriskeiltä. Pankkien sääntelyssä on yksinkertaistamisen varaa. Makrovakausvälineitä tulisi käyttää EU-maissa nykyistä yhdenmukaisemmin.

Euroalueen viime vuosien energiakriisit osoittavat, että fossiilinen riippuvuus on kustannus- että hintavakausriski. Vihreän siirtymän merkitys on laajasta näkökulmasta muutakin kuin ilmastopolitiikkaa: se on myös keino pienentää öljyn ja kaasun hintasokkien vaikutusta inflaatioon ja talouden toimintakykyyn.

Eurojärjestelmä arvioi, että keskuspankkitalletusten määrä pankkijärjestelmässä laskee siten, että noin puolet euroalueen pankeista saavuttaa itse tavoittelemansa talletusten tason tämän vuoden lopussa. Keskuspankkitalletusten määrän vähentyessä keskuspankkiluottojen käytön odotetaan puolestaan nousevan nykyisestä.

Globaaleilla epätasapainoilla tarkoitetaan maailmanlaajuisia vaihtotaseiden yli- ja alijäämiä. Samalla kun toimintaympäristöä leimaavat toistuvat shokit, kohonnut epävarmuus ja heikentynyt kansainvälinen yhteistyö, epätasapainot kasvavat jälleen. Aihe on noussut kansainvälisiin talouskeskusteluihin, sillä kun geopoliittiset jakolinjat syventyvät ja kauppajännitteet kiristyvät, on tunnistettu tarve löytää yhteisymmärrys globaalien epätasapainojen taustatekijöistä, riskeistä ja tarvittavista politiikkatoimista. Kaupan rajoitteiden ja teollisuuspolitiikan lisääntynyt käyttö on osaltaan motivoinut näitä keskusteluja.

Palasin Washingtonista Kansainvälisen valuuttarahaston ja Maailmanpankin kevätkokouksista mietteliäänä. Tunnelma oli vakava, mutta ei toivoton. Maailmantalous on kestänyt viime vuosien kriisejä yllättävänkin hyvin – mutta nyt suuntaa varjostaa taas uusi epävarmuus.

Tekoälyn vaikutukset yritysten liiketoimintamalleihin ovat nousseet alkuvuonna 2026 yhdeksi kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden keskeiseksi epävarmuustekijäksi. Ongelmien tarttuminen koko korkean riskin velkamarkkinaan kasvattaisi riskejä rahoitusvakaudelle.

Euroalueen kotitalouksien säästämisaste on pysytellyt poikkeuksellisen korkeana pandemian jälkeen. Sitä selittävät pitkäaikaiset tekijät, kuten kotitalouksien reaalivarallisuuden lasku, korkeammat korot ja julkisten alijäämien kasvu. Kulutusta hillitsee myös epävarmuus, joka on edelleen kasvanut Lähi-idän sodan ja energiahintojen nousun myötä.

Euroalueen talouskehitystä hidastaa erityisesti kilpailukyvyn heikkeneminen suhteessa Yhdysvaltoihin ja Kiinaan. Talouskasvun tulppana ovat ennen kaikkea vaimea tuottavuuskasvu ja kilpailijoita korkeammat energiahinnat. Geopoliittiset jännitteet jarruttavat kasvua entisestään.