lokakuun 2018 talouskatsaus
Suomen talous on suhdanteen huipulla
Suomen talous jatkaa korkeasuhdanteessa. Kansantalouden tuotannon kasvu jatkui vakaana kesän aikana, mutta inflaatio pysyi maltillisena. Matala inflaatio yhdistettynä työllisyyden nopeaan paranemiseen on kasvattanut kotitalouksien ostovoimaa ja tukenut yksityisen kulutuksen kasvua. Merkkejä suhdanteen taittumisesta on kuitenkin erityisesti rakennusalalla, joka on käynyt kuumana jo useamman vuoden. Maailmantalouden vaimentuneet kasvunäkymät puolestaan painavat erityisesti vientiä ja tehdasteollisuutta.
Tässä artikkelissa käsitellään Suomen kokonaistalouden kehitystä tuoreimpien tunnuslukujen valossa.
Maailmantalouden kasvu jatkuu, mutta näkymät ovat vaimentuneet
Maailmantalouden kasvunäkymät ovat syksyn aikana hidastuneet erityisesti kauppapoliittisten jännitteiden voimistumisen myötä. Esimerkiksi IMF arvioi maailmantalouden kasvun kuitenkin jatkuvan vajaan 4 prosentin vuosivauhtia myös tänä ja ensi vuonna. Suomen talouskasvun kannalta suurimman riskin muodostaa mahdollinen vientikysynnän lasku, jos protektionististen toimien aiheuttama epävarmuus lykkää investointeja Suomen vientimarkkinoilla.
EKP laski hieman euroalueen BKT:n kasvuennustettaan syyskuussa, ja ennakoi nyt 2,0 prosentin kasvua vuonna 2018 aiemman 2,1 prosentin sijaan. Ensi vuonna euroalueen BKT:n kasvu hidastuu EKP:n syyskuussa julkaistun ennusteen mukaan 1,8 prosenttiin. Euroalueen inflaatio oli syyskuussa 2,1 %.
Kuluttajien ja yritysten odotukset ovat yhä korkealla tasolla
Kotimaassa sekä yritysten että kotitalouksien luottamus on yhä pysytellyt korkealla tasolla. Palvelualoilla ja teollisuudessa luottamuksen nousu on kuitenkin taittunut kesän ja syksyn aikana, mutta rakentamisessa ja vähittäiskaupassa luottamus on edelleen vahvistunut (kuvio 1). Työllisyysodotukset sen sijaan jatkoivat vahvistumistaan kaikilla päätoimialoilla. Kuluttajien luottamus puolestaan on edelleen korkealla tasolla vaikka onkin jatkanut kesällä alkanutta laskuaan (kuvio 2). Luottamusindikaattorin saldoluku oli syyskuussa 20,2, mikä on 8,1 pistettä pitkän ajan keskiarvon yläpuolella.
Tuotanto kasvoi elokuussa, inflaatio pysyi maltillisena
Kansantalouden kokonaistuotanto kasvoi elokuussa 2,3 % ja teollisuuden tuotanto 1,8 % vuodentakaisesta (kuviot 3 ja 4). Teollisuusaloilla tuotanto kasvoi kemian-, metsä- sekä sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa, kun taas metalliteollisuuden tuotanto (pl. sähkö- ja elektroniikkateollisuus) supistui. Teollisuustuotannon kasvuvauhti hidastui kesän aikana ripeän alkuvuoden jälkeen, mutta koko kansantalouden tuotannon kasvussa vastaavaa hidastumista ei toistaiseksi ole nähtävissä. Lyhyen aikavälin ennustemallit ennakoivat vahvana jatkuvaa kasvua myös vuoden kahdella viimeisellä neljänneksellä (taulukko 1).
Taulukko 1.
|
Lyhyen aikavälin ennusteet ja BKT:n toteutunut neljännesvuosikasvu |
||||
|
BKT:n neljännesvuosikasvu |
2018N1 | 2018N2 | 2018N3 | 2018N4 |
| BVAR-malli (nowcast) | 0,87 % | 0,76 % | ||
| Faktorimalli | 0,85 % | 0,85 % | ||
| Toteutunut | 1,2 % | 0,3 % | ||
Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi nousi syyskuussa 1,4 % vuodentakaiseen nähden (kuvio 5). Kuluttajahintainflaatio pysytteli siten samoissa lukemissa kuin elokuussa, ja Suomen inflaatio oli edelleen muuta euroaluetta vaimeampaa. Eniten kuluttajahintoja nosti bensiinin, sähkön ja savukkeiden kallistuminen. Pohjainflaatio oli syyskuussa vain 0,7 %. Öljyn koko alkuvuoden jatkunut kallistuminen taittui heinä-elokuussa, mikä laski vienti- ja tuontihintoja sekä teollisuuden tuottajahintoja hieman. Suurin osa pohjainflaation kehityksestä selittyykin palvelujen hintojen nousulla, vaikka myös palveluhintainflaatio on ollut vaimeaa. Erityisesti majoitus- ja ravintolapalveluiden sekä koulutuspalveluiden hinnat nousivat. Teollisuustuotteiden halpeneminen sen sijaan jatkui.
Työllisyys kasvoi ja työttömyys väheni edelleen
Työvoimatutkimuksen mukaan elokuussa työttömiä työnhakijoita oli 16 000 vähemmän ja työllisiä 64 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Suurin osa työllisyyden lisäyksestä syntyi palvelualoilla ja rakentamisessa (kuvio 6). Työttömyysasteen trendi oli elokuussa 7,5 %, ja työllisyysasteen trendi 71,8 %. Molemmat trendiluvut pysyttelivät samoissa lukemissa heinäkuuhun nähden.
Yritysten työllisyysodotukset ovat yhä kasvussa kaikilla päätoimialoilla. Ansiotason ja yksikkötyökustannusten kehitys on toisaalta pysynyt työllisyyden nopeasta parantumisesta huolimatta maltillisena, mikä on tukenut erityisesti Suomen kustannuskilpailukyvyn paranemista ja vientisektoria. Tämä viittaa siihen, että työvoiman saatavuus ei useimmilla toimialoilla toistaiseksi ole merkittävä kasvun este. Samaan aikaan kuitenkin avoimien työpaikkojen määrä suhteessa työttömien työnhakijoiden määrään on kasvanut nopeasti koko alkuvuoden. Tämä kertoo osaltaan yritysten kasvavista haasteista löytää sopivaa työvoimaa ja ennakoi työllisyysasteen nousuvauhdin ennen pitkää hidastuvan. Poikkeuksen työvoiman saatavuudessa muodostaa rakennusala, jossa peräti 60 % yrityksistä raportoi heinäkuussa rekrytointivaikeuksista.
Yksityiset investoinnit kasvoivat ennakoitua vähemmän, hyvä tulokehitys tuki yksityistä kulutusta
Rakentaminen jatkui kesällä yhä vilkkaana. Asuntojen uudisrakentamisen volyymi kasvoi heinäkuussa 6,6 % vuodentakaisesta, kun koko uudisrakentamisen volyymi kasvoi samaan aikaan 4,8 % (kuvio 7). Asuinrakentamisen suhdannehuippu on kuitenkin todennäköisesti jo ohitettu, sillä asuinrakentamisen volyymi on supistunut jo usean kuukauden ajan. Samalla asuinrakentamiseen myönnettyjen rakennuslupien kuutiomäärä väheni 19 % vuodentakaiseen verrattuna. Tämä heijastuu loppuvuoden aikana aloitettujen rakennushankkeiden määrään. Teollisuusrakentaminen puolestaan pysyi heinäkuussa ennallaan kesäkuuhun nähden, eikä siinä toistaiseksi ole nähtävissä trendin kääntymistä.
Teollisuuden uudet tilaukset kasvoivat elokuussa erityisesti kemian- ja metalliteollisuudessa, ja kapasiteetin käyttöaste on korkealla tasolla. Tuotannolliset investoinnit ovat hyvästä suhdannetilanteesta huolimatta kehittyneet ennakoitua vaimeammin alkuvuonna. Yritysten voitot sen sijaan kasvoivat, ja voittoaste (yritysten toimintaylijäämä suhteessa yrityssektorin tuottamaan arvonlisään) vahvistui vuoden toisella neljänneksellä 31 prosenttiin. Yksityisten investointien vaisu kehitys kuitenkin näkyi yritysten investointiasteessa, joka pysyi ennallaan 25 prosentissa. Tiedot investoinneista kuitenkin tyypillisesti tarkentuvat paljonkin uusien tilastojulkistusten myötä, ja alkuvuoden investointien todellinen taso on yhä epävarma.
Yksityinen kulutus puolestaan tukee yhä talouskasvua. Vähittäiskauppa on kasvanut kesän ja syksyn aikana, mikä ennakoi yksityisen kulutuksen kasvun jatkuvan edelleen (kuvio 8). Yksityistä kulutusta tukee erityisesti käytettävissä olevien tulojen suotuista kehitys. Kotitalouksien käytettävissä olevat nimellistulot kasvoivat toisella neljänneksellä 4,4 % vuodentakaisesta. Yli puolet hyvästä tulokehityksestä selittyy työllisyyden parantumisella, sillä palkansaajien nimellisansiot kasvoivat vuoden toisella ja kolmannella neljänneksellä noin 2 % vuodentakaisesta. Koska inflaatio pysyi maltillisena, reaaliansiot kasvoivat lähes prosentin vuosivauhtia ja palkansaajien ostovoima parani.
Samalla osa käytettävissä olevien tulojen kasvusta kanavoitui lisääntyneeseen säästämiseen, sillä kotitalouksien nettosäästämisaste oli vuoden toisella neljänneksellä -0,2 %. Viime vuonna vastaavana ajankohtana säästämisaste oli -1,2 %. Kotitalouksien velkaantuminen kuitenkin jatkui, ja velkaantumisaste oli vuoden toisella neljänneksellä 128,7 %.
Palveluvienti kasvaa, tavaravienti vaisumpaa
Suomen viennin kasvu on toistaiseksi jatkunut kauppapoliittisista jännitteistä huolimatta. Erityisesti on kasvanut palveluvienti, jonka määrä kasvoi vuoden toisella neljänneksellä 4,9 % vuodentakaisesta. Se muodostaa noin kolmanneksen koko viennin arvosta. Eniten kasvoivat rakentamisen ja projektitoimitusten sekä muiden liike-elämän palveluiden vienti. Jälkimmäinen koostuu mm. liikehallinnon konsulttipalveluista. Palvelutuonnin määrä puolestaan kasvoi 6,0 % vuodentakaisesta.
Tavaravienti on kehittynyt heikommin. Tavaraviennin määrä supistui elokuussa 2,3 % vuodentakaisesta (kuvio 9). Tammi-elokuussa tavaraviennin määrä kasvoi keskimäärin vain noin prosentin vuosivauhtia. Tavaratuonnin määrä puolestaan kasvoi elokuussa 1,3 % vuodentakaisesta. Tavaraviennin arvo on kuitenkin kasvanut kaikilla tärkeimmillä päätoimialoilla metalli,- metsä- ja kemianteollisuudessa, ja maksutaseen mukainen kauppatase oli tammi-elokuussa miljardi euroa ylijäämäinen. Vaihtotase puolestaan oli tammi-elokuussa 2,8 mrd. euroa alijäämäinen. Sitä painoivat erityisesti vuoden toisella neljänneksellä ulkomaille maksetut sijoitusmenot, pääosin osingot.
Tavarakaupan arvon kasvu on alkuvuonna johtunut pääosin öljyn hinnannoususta, joka on kasvattanut sekä vienti- että tuontihintoja. Tavaraviennin arvo EU-maihin säilyi tullin tilastojen mukaan elokuussa ennallaan, mutta viennin arvo EU:n ulkopuolelle kasvoi 14 %. Tärkeimmistä vientimaista vienti supistui Saksaan ja Venäjälle. Samalla tavaratuonnin arvo koko EU:sta kasvoi prosentin ja EU:n ulkopuolelta 20 %.
Talouskasvu jatkuu, mutta merkkejä hidastumisesta on
Suomen talous kasvaa edelleen, ja kasvu on laaja-alaista. Tänä vuonna ylletään tuoreimpien tilastotietojen ja lyhyen aikavälin ennusteiden perusteella hieman alle 3 % vuosikasvuun, mikä on linjassa Suomen Pankin kesäkuun ennusteen kanssa.
Myös työllisyys jatkaa yhä parantumistaan, vaikka onkin odotettavissa, että työllisyyskehitys hieman hidastuu. Samalla kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen nopea kasvu tukee yksityistä kulutusta ja vähentää velkaantumispaineita.
Merkkejä suhdanteen tasaantumisesta on kuitenkin näkyvissä etenkin rakennusalalla. Maailmantalouden kasvun hidastuminen ja kauppapoliittinen epävarmuus puolestaan painavat viennin näkymiä, mikä heijastuu osaltaan teollisuuden suhdannenäkymiin. Teollisuustuotannon kasvuvauhti onkin kesän aikana hidastunut, vaikka tuotannon kasvu edelleen jatkuukin. Kuluttajien ja yritysten odotukset ovat epävarmuuden kasvaessa taittuneet.
Kuluttajahintainflaatio puolestaan on edelleen pysynyt maltillisena. Suurin osa kuluttajahintojen noususta selittyy energiahintojen nousulla. Yksikkötyökustannusten nousu alkuvuoden aikana ei toistaiseksi ole näkynyt palveluhintainflaation kiihtymisenä, mikä pitää edelleen pohjainflaation vaimeana.