Artikkelihaku

Kauppapolitiikka ja epävarmuus hidastavat Suomen talouskasvua. Suhdanteen selvempää vahvistumista saadaan odottaa ensi vuoteen. Työllisyys vahvistuu vähitellen. Inflaatio pysyy hitaana.

Suomen talous virkoaa vähitellen, mutta kauppasota hidastaa talouden toipumista. Kotitaloudet ja yritykset ovat vielä varuillaan epävarman maailmantilanteen vuoksi. Maailmantalouden kasvu vahvistuu vähitellen, ja se piristää Suomenkin vientiä.

Suomen vienti ja talouskasvu heikkenevät selvästi, jos kauppasotaa kärjistyy. Kauppapoliittisten jännitteiden lieventyminen sen sijaan piristäisi Suomen vientiä ja talouden kasvua.

Työvoimaan on viime aikoina virrannut enemmän ihmisiä kuin sieltä on poistunut. Se on näkynyt erityisesti työllisyyden kasvuna, mutta viime vuosina myös samanaikaisesti korkeana työttömyysasteena.

Suomi ja monet muut Euroopan maat aikovat lisätä puolustusmenojaan. Niiden lisääminen kasvattaa julkisia menoja ja piristää samalla talouden kasvua. Myönteinen vaikutus on sitä suurempi, mitä suurempi osuus puolustushankinnoista on euroalueelta.

Tänä vuonna talouden kasvu jää 0,5 prosenttiin ja seuraavina vuosina talous kasvaa 1,5 % ja 1,6 %. Inflaatio pysyy alle 2 prosentissa lähivuosina. Työttömyyden väheneminen on hidasta. Julkinen talous säilyy syvästi alijäämäisenä, ja velkaantuminen jatkuu.

EKP:n neuvosto päätti eilen laskea ohjauskorkojaan 0,25 prosenttiyksikköä. Tämä oli kahdeksas koronlasku sen jälkeen, kun aloimme keventää rahapolitiikkaa vuosi sitten kesäkuussa.

Palveluviennin reippaasta kasvusta huolimatta Suomen vienti on yhä valtaosin tavaravientiä, jossa perinteiset vientialat, eli metsä- metalli- ja kemian teollisuus, ovat kasvattaneet osuuttaan.

Runsaspäästöistä toimintaa voidaan syrjäyttää investoimalla vähäpäästöisiin teknologioihin. Päästötön energia edellyttää suuria investointeja, joten rahoituksen varmistaminen on tärkeää. EU:ssa toimiva säästö- ja investointiunioni tukee hankkeita, jotka edellyttävät suuria investointeja.

Kvanttilaskenta tuo mukanaan uhkia ja mahdollisuuksia. On tärkeää, että molemmat ulottuvuudet tunnistetaan, jotta uhkiin voidaan varautua ja mahdollisuuksiin tarttua.

Suomen Pankki toteutti tänä vuonna kyselytutkimuksen rahoitustoimialalle kvanttiteknologian näkymistä. Kvanttiteknologiassa nähdään potentiaalisia hyötyjä ja se voi muuttaa liiketoimintaa pitkällä aikavälillä, mutta käytännön toteutuksia on tehty vasta vähän.

Vaikeasti ennakoitavat kansainväliset riskit ovat kasvaneet. Viranomaisten tulisi voida kerryttää pankeille puskureita arvaamattomien riskien varalle. Euroopassa tulee panostaa siihen, että yritykset saavat nykyistä monipuolisemmin rahoitusta investointeihinsa.

Kansainvälinen voimapolitiikka kasvattaa riskejä rahoitusvakaudelle. Rahoitusjärjestelmämme on osoittanut hyvää kriisinkestävyyttä, ja siitä on myös jatkossa pidettävä kiinni.

Suomen maariski on pysynyt pienenä, eikä heikentynyt turvallisuustilanne ole näkynyt sijoittajien käyttäytymisessä. Vakaat instituutiot ja pyrkimykset vähentää valtionvelkaa auttavat siinä, että maariski pysyy kurissa.

Kauppasota koettelisi erityisesti vientiyrityksiä. Yritysten lainanhoitokyky on kuitenkin enimmäkseen hyvä. Hankalinta on ollut pienillä yrityksillä ja esimerkiksi rakentamisen alalla.

Suomalaisille pankeille tarvitaan arvaamattomien kriisien varalle vapautettavia pääomavaatimuksia, mikä voitaisiin saavuttaa sallimalla muuttuvan lisäpääomavaatimuksen nykyistä joustavampi käyttö.

Suomalaiset asuntovelalliset suoriutuivat lainanhoitomenoistaan korkojen äkillisen nousun aikana. Lainanottajien on varauduttava erilaisiin talouden riskeihin myös vastaisuudessa.

Suomen Pankilla on tärkeä rooli taloudellisen vakauden ja kansallisen varautumisen turvaamisessa. Hinta- ja rahoitusvakaudesta huolehtimisen ohella ulkomaanvaluutoissa pidetyistä varoista koostuva valuuttavaranto ja sen hoito ovat osa tätä kokonaisuutta. Mutta mitä valuuttavaranto tarkalleen ottaen on, miksi sitä tarvitaan ja miten sen koko määritellään?

Yhdysvaltojen aggressiivinen kauppa- ja ulkopolitiikka on lisännyt epävarmuutta rahoitusmarkkinoilla ja heikentänyt maailmantalouden kasvunäkymiä. Uhka Yhdysvaltojen talouden heikkenemisestä, dollarin kansainvälisen roolin rapautumisesta ja kansainvälisen sääntelyn pirstaloitumisesta kasvattavat rahoitusvakauden riskejä. Kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden vakaus voidaan varmistaa vain yhteistyöllä.

Eurooppa tarvitsee oman vähittäismaksutavan ja lisää kilpailua. Euroopassa kansallisia maksamisen ratkaisuja on syntynyt, mutta Suomessa maksaminen perustuu yhä lähes täysin kansainvälisiin korttimaksuihin.