Artikkelihaku

Euroopan keskuspankin neuvosto oli eilen hyvässä paikassa päättämässä rahapolitiikasta – Firenzessä, jolla on ollut iso rooli Euroopan historiassa, niin valtiollisen ajattelun kehityksessä kuin modernin pankkitoiminnan synnyssäkin. Pidimme siellä neuvoston vuosittaisen Frankfurtin ulkopuolinen kokouksen, Machiavellin ja Medicien maisemissa.

Suomen Pankki kertoi 28.10., että maksuneuvosto siirtää suomalaisen pikamaksamisen kehittämiseen tähtäävän hankkeen Siirto Brandin toteutettavaksi. Mistä tässä oikeastaan on kyse?

Euroopan keskuspankin pääjohtaja Christine Lagarde on usein todennut, että tulevat rahapoliittiset päätökset ovat datariippuvaisia. Mitä se tarkoittaa? Sitä, että EKP:n neuvosto seuraa ja arvioi tarkasti uusimpia talous- ja rahoitustilastoja. Rahapoliittiset päätökset tehdään sen perusteella, miltä hintojen tuleva kehitys näyttää talouden ja rahoitusmarkkinoiden toteutuneen kehityksen perusteella.

Tänään on ollut merkittävä päivä Suomen talouden palauttamiseksi kestävälle pohjalle. Eduskuntaryhmät kertoivat saavuttaneensa laajan parlamentaarisen yhteisymmärryksen siitä, miten Suomen julkisen talouden velkakestävyys varmistetaan.

IMF (International Monetary Fund, Kansainvälinen valuuttarahasto) julkaisi syksyn ennusteensa World Economic Outlook -raportissa 14. lokakuuta. IMF:n ennusteen mukaan maailmantalouden näkymät eivät olekaan niin synkät kuin keväällä pelättiin.

Komission talousosaamisen strategian tavoitteena on parantaa kansalaisten talousosaamista ja helpottaa sijoittamista, jotta säästöjä kohdennettaisiin tehokkaammin pääomamarkkinoille. Tavoitteena on auttaa kansalaisia tekemään parempia taloudellisia päätöksiä sekä sen myötä lisätä heidän hyvinvointiaan ja taloudellista itsenäisyyttään. Tavoite on, että kansalaisten parempi talousosaaminen edistää talouskasvua Euroopassa.

Venäjän hallituksen hyväksymä uusi alustava budjettikehikko viittaa aiempaa tiukempaan finanssipolitiikkaan. Valtiontalouden tilanne on vaikeutunut alijäämäisten sotavuosien myötä. Koko taloutta valjastetaan entistä enemmän sotamenojen rahoittamiseen.

Suomen Pankki toteuttaa rahapolitiikkaa lainaamalla Suomessa toimiville pankeille rahaa vakuudellisten luotto-operaatioiden avulla. Eurojärjestelmä hyväksyy luottojensa vakuutena laajan joukon omaisuuseriä. Näihin sisältyy sekä jälkimarkkinakelpoisia arvopapereita että pankkien yrityksille tai julkisyhteisöille myöntämiä lainoja, eli lainasaamisia.

USA pyrkii maailman digitaalisen rahoituksen ja kryptomarkkinan keskukseksi. Sen tavoitteena on edistää innovaatioita, houkutella investointeja ja vahvistaa dollarin kansainvälistä asemaa sekä USA:n valtionvelan kysyntää.

Kun suurvallat vetävät kauppasodan rintamalinjoja, pienemmät taloudet jäävät herkästi sivustaseuraajiksi. Afrikan maat eivät ole tässä poikkeus.

Euroalueen talous on sinnitellyt tänä vuonna merkittävien kauppa- ja geopoliittisten epävarmuuksien keskellä. EU:n saavuttama tullisopu Yhdysvaltojen kanssa vähensi yritysten ja kuluttajien epätietoisuutta, mutta tullikorotukset heikentävät talouden kasvua.

Euroalueen talous on kestänyt tullirytinän ensi arvioihin verrattuna yllättävän hyvin. Silti kasvu on kituliasta. Se saa kuitenkin vauhtia reaalipalkkojen ja ostovoiman kehityksestä. Inflaatio on saatu palautettua 2 prosentin tuntumaan.

Puolustusmenojen odotetaan kasvavan merkittävästi euroalueella lähivuosina. Tähän mennessä puolustusmenot ovat olleet luonteeltaan kulutusmenoja. Jos nyt tehtävät menolisäykset ovat samankaltaisia, niiden kasvuvaikutukset jäänevät väliaikaisiksi ja yksittäisiä teollisuuden toimialoja tukeviksi.

Korkojen noustua vuonna 2022 vaihtuvia korkoja suosineet yritykset vähensivät lainanottoaan suhteessa muihin yrityksiin. Vaikutus oli erityisen voimakas pienissä yrityksissä.

Palkkainflaatio on yksi merkittävimmistä inflaatioon vaikuttavista tekijöistä, ja voimakkaimmin sen vaikutus kuluttajahintoihin näkyy palvelutoimialalla. Tarkastelimme euroalueen keskeisimpiä palkkaindikaattoreita ja selvitimme, miten hyvin ne ennakoivat palveluinflaatiota euroalueella.

Suomen talous matelee edelleen, mutta talouden kasvu on hiljalleen piristymässä. Heikon alkuvuoden kehityksen vuoksi talouskasvu jää tänä vuonna 0,3 prosenttiin. Vuonna 2026 kasvu kuitenkin kiihtyy 1,3 prosenttiin ja vuonna 2027 edelleen 1,7 prosenttiin.

Suomen Pankin yhtenä tehtävänä on valvoa maksu- ja selvitysjärjestelmien luotettavaa ja tehokasta toimintaa. Johdonmukaisuuden ja ennakoitavuuden vuoksi Suomen Pankki on julkaissut linjaukset, joiden mukaisesti se vaikuttaa maksu- ja selvitysjärjestelmien sekä maksupalveluiden kehitykseen.

Eurooppa on maailman nopeimmin lämpenevä maanosa ja viime vuosina Etelä-Euroopassa on koettu voimakkaita hellejaksoja. Lämpöaalloilla on inflaatiota kiihdyttävä vaikutus, joka tulee pääosin ruoan kallistumisesta. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja äärisääilmiöihin varautuminen on tärkeää myös hintavakauden näkökulmasta. Maataloudessa joudutaan arvioimaan eri viljelylajikkeiden kuumuudensietoa, kastelujärjestelmiä ja veden riittävyyttä sekä energiasektorilla sähköverkkojen kestävyyttä ja aurinkoenergian varastointia. Heikoin lenkki saattaakin olla ihminen, jonka sopeutuminen äärisäihin on vielä arvoitus.

Finanssipolitiikan sääntöjen perimmäisenä tavoitteena on turvata julkisen talouden kestävyys. Hyvä finanssipolitiikan sääntö on yksinkertainen, joustava ja toimeenpantava.

Suomen taloudella ja työmarkkinoilla on edessään isoja rakenteellisia mullistuksia. Jos onnistumme yhteiskuntana sopeutumaan tekoälymurrokseen, nopea teknologinen kehitys voi antaa Suomen talouden pitkän aikavälin laahaavalle kasvulle vauhtia. Avainasemassa rakennemuutokseen sopeutumisessa on koulutus.