Artikkelihaku

Suomen tavaravienti on kautta historian rakentunut kotimaisten luonnonvarojen ja niiden jalostamisen varaan, mutta luonnonvaroihin perustuvan viennin ongelma on, että sen jalostusarvo jää tyypillisesti vähäiseksi. Maailmanmarkkinoiden kilpailu bulkkituotteissa on ankaraa, ja markkinat ovat alttiita suhdanteille ja maailmatalouden häiriöille. Jos Suomen vienti suuntautuisi raaka-aineiden ja välituotteiden sijaan enemmän korkean osaamisen tuotteisiin, sopeutuminen erilaisiin maailmantalouden häiriöihin tapahtuisi helpommin.

Suomen talous ei kasvanut vuoden 2025 alkupuoliskolla. Taloutta tuki erityisesti tavaraviennin kasvu ja sitä puolestaan heikensi valtiontalouden sopeutustoimien vähentämä julkinen kulutus. Luottamus talouden kehitykseen paranee hiljalleen.

Generatiivista tekoälyä pidetään merkittävänä teknologisena murroksena, jonka vaikutukset voivat vertautua höyrykoneen, sähkön, mikrotietokoneen tai internetin keksimiseen. Se, onko tekoäly todellinen teknologinen vallankumous, vai sittenkin vain ICT-teknologia muiden joukossa, ei riipu pelkästään teknologiasta itsestään vaan sitä ympäröivästä maailmasta.

Tekoälyn kehitys on herättänyt paljon keskustelua sen vaikutuksista talouteen ja työhön. Tekoälytyökaluilla on saatu aikaan suuria tuottavuus-parannuksia yksittäisiin työtehtäviin liittyvissä tutkimuksissa. Miten suuri vaikutus tekoälyllä on koko talouden kasvuun ja työmarkkinoihin on epävarmaa. Kasvun kiihtyminen edellyttää talouden sopeutumista teknologisen kehityksen aiheuttamaan rakennemuutokseen.

Heinäkuun puolivälissä EU-maat pääsivät viimein sopuun kahdeksannestatoista Venäjän-vastaisesta pakotepaketista. Pakotteiden tarkoituksena on edelleen heikentää Venäjän kykyä käydä hyökkäyssotaa Ukrainaa vastaan ja tukea EU:n tavoitetta hyökkäyssodan lopettamisesta.

Euroopan pankkiviranomainen (EBA) julkaisi kahden vuoden välein toteutettavan pankkien stressitestin tulokset perjantaina 1.8.2025. Stressitestissä pankkeja koetellaan kolme vuotta kestävällä epätodennäköisellä, mutta mahdollisella epäsuotuisalla skenaariolla. Testin tuloksena saadaan epäsuotuisan skenaarion arvioitu vaikutus pankkien luottotappioihin, vakavaraisuuteen ja kykyyn kantaa tappioita vuosien 2025–2027 aikana. Tulosten mukaan eurooppalaisten pankkien tappionkantokyky on parantunut viimeisten kahden vuoden aikana.

Maksamisen kenttä Euroopassa on edelleen murroksessa. Uudet sääntelykehykset, teknologiset innovaatiot ja geopoliittiset realiteetit muovaavat maksamisen tulevaisuutta tavalla, joka vaatii sekä nopeaa reagointia että pitkäjänteistä visiota. Erilaisten maksuratkaisujen yhteentoimivuus on keskiössä niiden kilpailukyvyn säilyttämisessä.

Yhdysvallat on lisännyt tulleja huomattavasti Trumpin edellisestä presidenttikaudesta alkaen, aiemmin erityisesti Kiinalle, mutta nyt selvästi laajemmin muillekin maille.

Päätimme EKP:n neuvoston kokouksessa tällä kertaa jättää ohjauskorkomme ennalleen tasan 2 prosenttiin. Myönteistä on se, että euroalueen inflaatio on nyt 2 prosentissa eli tasolla, jota tavoittelemme keskipitkällä aikavälillä. Tulevia hintapaineita kuvaa hyvin pohjainflaatio, josta on putsattu pois herkästi vaihtelevien energian ja ruoan hintojen muutokset.

Moderni talouskasvu syntyy yrityksissä ja yritykset tarvitsevat kasvaakseen rahoitusta. Johtuvatko pienyritysten hankaluudet rahoituksen saannissa pankkisääntelystä vai onko Suomessa sittenkin liian vähän pankkikilpailua?

Euroopan keskuspankin tärkein tehtävä on pitää hinnat vakaina. Se ei ehkä kuulosta jännittävältä – mutta on yhteiskunnan kannalta aivan keskeistä. Kun inflaatio ei herätä huolta eikä sitä tarvitse miettiä arjessa, olemme onnistuneet. Hyvä mittari on, ettei tavallisten ihmisten ja yritysten tarvitse kantaa huolta inflaatiosta päivittäisissä päätöksissään.

Ilmastonmuutosnäkökohdat huomioidaan rahapolitiikan osto-ohjelmien yrityslainasalkussa. Eurojärjestelmän pitkän aikavälin tavoitteena on saavuttaa yrityslainasalkun hiilineutraalisuus vuoteen 2050 mennessä.

Taloudellinen päätöksenteko on usein kompleksisempaa kuin kuvittelemme. Päivittäiset ostokset ovat rutiininomaisia päätöksiä, mutta mitä isommista rahamääristä pitää päättää, sitä vaativammaksi päätöksenteko tulee. Tämä vaatii valmiuksia hakea ja käsitellä oleellista ja luotettavaa tietoa. Taloudellista päätöksentekoa voi harjoitella myös pelillisten työkalujen avulla.

Rahaa ja arvopapereita liikuttelevia järjestelmiä on viime vuosina uusittu vastaamaan nykypäivän vaatimuksia. Eurojärjestelmän rahoitusmarkkinoiden käyttöön tuottamat ns. TARGET-palvelut ovat olleet tämän muutoksen eturintamassa. TARGET-palveluiden joukkoon on lisätty eurojärjestelmän yhteinen vakuushallintajärjestelmä ECMS (Eurosystem Collateral Management System).

Kauppapolitiikka ja epävarmuus hidastavat Suomen talouskasvua. Suhdanteen selvempää vahvistumista saadaan odottaa ensi vuoteen. Työllisyys vahvistuu vähitellen. Inflaatio pysyy hitaana.

Suomen talous virkoaa vähitellen, mutta kauppasota hidastaa talouden toipumista. Kotitaloudet ja yritykset ovat vielä varuillaan epävarman maailmantilanteen vuoksi. Maailmantalouden kasvu vahvistuu vähitellen, ja se piristää Suomenkin vientiä.

Suomen vienti ja talouskasvu heikkenevät selvästi, jos kauppasotaa kärjistyy. Kauppapoliittisten jännitteiden lieventyminen sen sijaan piristäisi Suomen vientiä ja talouden kasvua.

Työvoimaan on viime aikoina virrannut enemmän ihmisiä kuin sieltä on poistunut. Se on näkynyt erityisesti työllisyyden kasvuna, mutta viime vuosina myös samanaikaisesti korkeana työttömyysasteena.

Suomi ja monet muut Euroopan maat aikovat lisätä puolustusmenojaan. Niiden lisääminen kasvattaa julkisia menoja ja piristää samalla talouden kasvua. Myönteinen vaikutus on sitä suurempi, mitä suurempi osuus puolustushankinnoista on euroalueelta.

Tänä vuonna talouden kasvu jää 0,5 prosenttiin ja seuraavina vuosina talous kasvaa 1,5 % ja 1,6 %. Inflaatio pysyy alle 2 prosentissa lähivuosina. Työttömyyden väheneminen on hidasta. Julkinen talous säilyy syvästi alijäämäisenä, ja velkaantuminen jatkuu.