Artikkelihaku

Komission talousosaamisen strategian tavoitteena on parantaa kansalaisten talousosaamista ja helpottaa sijoittamista, jotta säästöjä kohdennettaisiin tehokkaammin pääomamarkkinoille. Tavoitteena on auttaa kansalaisia tekemään parempia taloudellisia päätöksiä sekä sen myötä lisätä heidän hyvinvointiaan ja taloudellista itsenäisyyttään. Tavoite on, että kansalaisten parempi talousosaaminen edistää talouskasvua Euroopassa.

Venäjän hallituksen hyväksymä uusi alustava budjettikehikko viittaa aiempaa tiukempaan finanssipolitiikkaan. Valtiontalouden tilanne on vaikeutunut alijäämäisten sotavuosien myötä. Koko taloutta valjastetaan entistä enemmän sotamenojen rahoittamiseen.

Suomen Pankki toteuttaa rahapolitiikkaa lainaamalla Suomessa toimiville pankeille rahaa vakuudellisten luotto-operaatioiden avulla. Eurojärjestelmä hyväksyy luottojensa vakuutena laajan joukon omaisuuseriä. Näihin sisältyy sekä jälkimarkkinakelpoisia arvopapereita että pankkien yrityksille tai julkisyhteisöille myöntämiä lainoja, eli lainasaamisia.

USA pyrkii maailman digitaalisen rahoituksen ja kryptomarkkinan keskukseksi. Sen tavoitteena on edistää innovaatioita, houkutella investointeja ja vahvistaa dollarin kansainvälistä asemaa sekä USA:n valtionvelan kysyntää.

Kun suurvallat vetävät kauppasodan rintamalinjoja, pienemmät taloudet jäävät herkästi sivustaseuraajiksi. Afrikan maat eivät ole tässä poikkeus.

Euroalueen talous on sinnitellyt tänä vuonna merkittävien kauppa- ja geopoliittisten epävarmuuksien keskellä. EU:n saavuttama tullisopu Yhdysvaltojen kanssa vähensi yritysten ja kuluttajien epätietoisuutta, mutta tullikorotukset heikentävät talouden kasvua.

Euroalueen talous on kestänyt tullirytinän ensi arvioihin verrattuna yllättävän hyvin. Silti kasvu on kituliasta. Se saa kuitenkin vauhtia reaalipalkkojen ja ostovoiman kehityksestä. Inflaatio on saatu palautettua 2 prosentin tuntumaan.

Puolustusmenojen odotetaan kasvavan merkittävästi euroalueella lähivuosina. Tähän mennessä puolustusmenot ovat olleet luonteeltaan kulutusmenoja. Jos nyt tehtävät menolisäykset ovat samankaltaisia, niiden kasvuvaikutukset jäänevät väliaikaisiksi ja yksittäisiä teollisuuden toimialoja tukeviksi.

Korkojen noustua vuonna 2022 vaihtuvia korkoja suosineet yritykset vähensivät lainanottoaan suhteessa muihin yrityksiin. Vaikutus oli erityisen voimakas pienissä yrityksissä.

Palkkainflaatio on yksi merkittävimmistä inflaatioon vaikuttavista tekijöistä, ja voimakkaimmin sen vaikutus kuluttajahintoihin näkyy palvelutoimialalla. Tarkastelimme euroalueen keskeisimpiä palkkaindikaattoreita ja selvitimme, miten hyvin ne ennakoivat palveluinflaatiota euroalueella.

Suomen talous matelee edelleen, mutta talouden kasvu on hiljalleen piristymässä. Heikon alkuvuoden kehityksen vuoksi talouskasvu jää tänä vuonna 0,3 prosenttiin. Vuonna 2026 kasvu kuitenkin kiihtyy 1,3 prosenttiin ja vuonna 2027 edelleen 1,7 prosenttiin.

Suomen Pankin yhtenä tehtävänä on valvoa maksu- ja selvitysjärjestelmien luotettavaa ja tehokasta toimintaa. Johdonmukaisuuden ja ennakoitavuuden vuoksi Suomen Pankki on julkaissut linjaukset, joiden mukaisesti se vaikuttaa maksu- ja selvitysjärjestelmien sekä maksupalveluiden kehitykseen.

Eurooppa on maailman nopeimmin lämpenevä maanosa ja viime vuosina Etelä-Euroopassa on koettu voimakkaita hellejaksoja. Lämpöaalloilla on inflaatiota kiihdyttävä vaikutus, joka tulee pääosin ruoan kallistumisesta. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja äärisääilmiöihin varautuminen on tärkeää myös hintavakauden näkökulmasta. Maataloudessa joudutaan arvioimaan eri viljelylajikkeiden kuumuudensietoa, kastelujärjestelmiä ja veden riittävyyttä sekä energiasektorilla sähköverkkojen kestävyyttä ja aurinkoenergian varastointia. Heikoin lenkki saattaakin olla ihminen, jonka sopeutuminen äärisäihin on vielä arvoitus.

Finanssipolitiikan sääntöjen perimmäisenä tavoitteena on turvata julkisen talouden kestävyys. Hyvä finanssipolitiikan sääntö on yksinkertainen, joustava ja toimeenpantava.

Suomen taloudella ja työmarkkinoilla on edessään isoja rakenteellisia mullistuksia. Jos onnistumme yhteiskuntana sopeutumaan tekoälymurrokseen, nopea teknologinen kehitys voi antaa Suomen talouden pitkän aikavälin laahaavalle kasvulle vauhtia. Avainasemassa rakennemuutokseen sopeutumisessa on koulutus.

Suomen tavaravienti on kautta historian rakentunut kotimaisten luonnonvarojen ja niiden jalostamisen varaan, mutta luonnonvaroihin perustuvan viennin ongelma on, että sen jalostusarvo jää tyypillisesti vähäiseksi. Maailmanmarkkinoiden kilpailu bulkkituotteissa on ankaraa, ja markkinat ovat alttiita suhdanteille ja maailmatalouden häiriöille. Jos Suomen vienti suuntautuisi raaka-aineiden ja välituotteiden sijaan enemmän korkean osaamisen tuotteisiin, sopeutuminen erilaisiin maailmantalouden häiriöihin tapahtuisi helpommin.

Suomen talous ei kasvanut vuoden 2025 alkupuoliskolla. Taloutta tuki erityisesti tavaraviennin kasvu ja sitä puolestaan heikensi valtiontalouden sopeutustoimien vähentämä julkinen kulutus. Luottamus talouden kehitykseen paranee hiljalleen.

Generatiivista tekoälyä pidetään merkittävänä teknologisena murroksena, jonka vaikutukset voivat vertautua höyrykoneen, sähkön, mikrotietokoneen tai internetin keksimiseen. Se, onko tekoäly todellinen teknologinen vallankumous, vai sittenkin vain ICT-teknologia muiden joukossa, ei riipu pelkästään teknologiasta itsestään vaan sitä ympäröivästä maailmasta.

Tekoälyn kehitys on herättänyt paljon keskustelua sen vaikutuksista talouteen ja työhön. Tekoälytyökaluilla on saatu aikaan suuria tuottavuus-parannuksia yksittäisiin työtehtäviin liittyvissä tutkimuksissa. Miten suuri vaikutus tekoälyllä on koko talouden kasvuun ja työmarkkinoihin on epävarmaa. Kasvun kiihtyminen edellyttää talouden sopeutumista teknologisen kehityksen aiheuttamaan rakennemuutokseen.

Heinäkuun puolivälissä EU-maat pääsivät viimein sopuun kahdeksannestatoista Venäjän-vastaisesta pakotepaketista. Pakotteiden tarkoituksena on edelleen heikentää Venäjän kykyä käydä hyökkäyssotaa Ukrainaa vastaan ja tukea EU:n tavoitetta hyökkäyssodan lopettamisesta.