Artikkelihaku

Euroopan keskuspankin tärkein tehtävä on pitää hinnat vakaina. Se ei ehkä kuulosta jännittävältä – mutta on yhteiskunnan kannalta aivan keskeistä. Kun inflaatio ei herätä huolta eikä sitä tarvitse miettiä arjessa, olemme onnistuneet. Hyvä mittari on, ettei tavallisten ihmisten ja yritysten tarvitse kantaa huolta inflaatiosta päivittäisissä päätöksissään.

Ilmastonmuutosnäkökohdat huomioidaan rahapolitiikan osto-ohjelmien yrityslainasalkussa. Eurojärjestelmän pitkän aikavälin tavoitteena on saavuttaa yrityslainasalkun hiilineutraalisuus vuoteen 2050 mennessä.

Taloudellinen päätöksenteko on usein kompleksisempaa kuin kuvittelemme. Päivittäiset ostokset ovat rutiininomaisia päätöksiä, mutta mitä isommista rahamääristä pitää päättää, sitä vaativammaksi päätöksenteko tulee. Tämä vaatii valmiuksia hakea ja käsitellä oleellista ja luotettavaa tietoa. Taloudellista päätöksentekoa voi harjoitella myös pelillisten työkalujen avulla.

Rahaa ja arvopapereita liikuttelevia järjestelmiä on viime vuosina uusittu vastaamaan nykypäivän vaatimuksia. Eurojärjestelmän rahoitusmarkkinoiden käyttöön tuottamat ns. TARGET-palvelut ovat olleet tämän muutoksen eturintamassa. TARGET-palveluiden joukkoon on lisätty eurojärjestelmän yhteinen vakuushallintajärjestelmä ECMS (Eurosystem Collateral Management System).

Kauppapolitiikka ja epävarmuus hidastavat Suomen talouskasvua. Suhdanteen selvempää vahvistumista saadaan odottaa ensi vuoteen. Työllisyys vahvistuu vähitellen. Inflaatio pysyy hitaana.

Suomen talous virkoaa vähitellen, mutta kauppasota hidastaa talouden toipumista. Kotitaloudet ja yritykset ovat vielä varuillaan epävarman maailmantilanteen vuoksi. Maailmantalouden kasvu vahvistuu vähitellen, ja se piristää Suomenkin vientiä.

Suomen vienti ja talouskasvu heikkenevät selvästi, jos kauppasotaa kärjistyy. Kauppapoliittisten jännitteiden lieventyminen sen sijaan piristäisi Suomen vientiä ja talouden kasvua.

Työvoimaan on viime aikoina virrannut enemmän ihmisiä kuin sieltä on poistunut. Se on näkynyt erityisesti työllisyyden kasvuna, mutta viime vuosina myös samanaikaisesti korkeana työttömyysasteena.

Suomi ja monet muut Euroopan maat aikovat lisätä puolustusmenojaan. Niiden lisääminen kasvattaa julkisia menoja ja piristää samalla talouden kasvua. Myönteinen vaikutus on sitä suurempi, mitä suurempi osuus puolustushankinnoista on euroalueelta.

Tänä vuonna talouden kasvu jää 0,5 prosenttiin ja seuraavina vuosina talous kasvaa 1,5 % ja 1,6 %. Inflaatio pysyy alle 2 prosentissa lähivuosina. Työttömyyden väheneminen on hidasta. Julkinen talous säilyy syvästi alijäämäisenä, ja velkaantuminen jatkuu.

EKP:n neuvosto päätti eilen laskea ohjauskorkojaan 0,25 prosenttiyksikköä. Tämä oli kahdeksas koronlasku sen jälkeen, kun aloimme keventää rahapolitiikkaa vuosi sitten kesäkuussa.

Palveluviennin reippaasta kasvusta huolimatta Suomen vienti on yhä valtaosin tavaravientiä, jossa perinteiset vientialat, eli metsä- metalli- ja kemian teollisuus, ovat kasvattaneet osuuttaan.

Runsaspäästöistä toimintaa voidaan syrjäyttää investoimalla vähäpäästöisiin teknologioihin. Päästötön energia edellyttää suuria investointeja, joten rahoituksen varmistaminen on tärkeää. EU:ssa toimiva säästö- ja investointiunioni tukee hankkeita, jotka edellyttävät suuria investointeja.

Kvanttilaskenta tuo mukanaan uhkia ja mahdollisuuksia. On tärkeää, että molemmat ulottuvuudet tunnistetaan, jotta uhkiin voidaan varautua ja mahdollisuuksiin tarttua.

Suomen Pankki toteutti tänä vuonna kyselytutkimuksen rahoitustoimialalle kvanttiteknologian näkymistä. Kvanttiteknologiassa nähdään potentiaalisia hyötyjä ja se voi muuttaa liiketoimintaa pitkällä aikavälillä, mutta käytännön toteutuksia on tehty vasta vähän.

Vaikeasti ennakoitavat kansainväliset riskit ovat kasvaneet. Viranomaisten tulisi voida kerryttää pankeille puskureita arvaamattomien riskien varalle. Euroopassa tulee panostaa siihen, että yritykset saavat nykyistä monipuolisemmin rahoitusta investointeihinsa.

Kansainvälinen voimapolitiikka kasvattaa riskejä rahoitusvakaudelle. Rahoitusjärjestelmämme on osoittanut hyvää kriisinkestävyyttä, ja siitä on myös jatkossa pidettävä kiinni.

Suomen maariski on pysynyt pienenä, eikä heikentynyt turvallisuustilanne ole näkynyt sijoittajien käyttäytymisessä. Vakaat instituutiot ja pyrkimykset vähentää valtionvelkaa auttavat siinä, että maariski pysyy kurissa.

Kauppasota koettelisi erityisesti vientiyrityksiä. Yritysten lainanhoitokyky on kuitenkin enimmäkseen hyvä. Hankalinta on ollut pienillä yrityksillä ja esimerkiksi rakentamisen alalla.

Suomalaisille pankeille tarvitaan arvaamattomien kriisien varalle vapautettavia pääomavaatimuksia, mikä voitaisiin saavuttaa sallimalla muuttuvan lisäpääomavaatimuksen nykyistä joustavampi käyttö.