Artikkelihaku

Palasin Washingtonista Kansainvälisen valuuttarahaston ja Maailmanpankin kevätkokouksista mietteliäänä. Tunnelma oli vakava, mutta ei toivoton. Maailmantalous on kestänyt viime vuosien kriisejä yllättävänkin hyvin – mutta nyt suuntaa varjostaa taas uusi epävarmuus.

Tekoälyn vaikutukset yritysten liiketoimintamalleihin ovat nousseet alkuvuonna 2026 yhdeksi kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden keskeiseksi epävarmuustekijäksi. Ongelmien tarttuminen koko korkean riskin velkamarkkinaan kasvattaisi riskejä rahoitusvakaudelle.

Euroalueen kotitalouksien säästämisaste on pysytellyt poikkeuksellisen korkeana pandemian jälkeen. Sitä selittävät pitkäaikaiset tekijät, kuten kotitalouksien reaalivarallisuuden lasku, korkeammat korot ja julkisten alijäämien kasvu. Kulutusta hillitsee myös epävarmuus, joka on edelleen kasvanut Lähi-idän sodan ja energiahintojen nousun myötä.

Euroalueen talouskehitystä hidastaa erityisesti kilpailukyvyn heikkeneminen suhteessa Yhdysvaltoihin ja Kiinaan. Talouskasvun tulppana ovat ennen kaikkea vaimea tuottavuuskasvu ja kilpailijoita korkeammat energiahinnat. Geopoliittiset jännitteet jarruttavat kasvua entisestään.

Raakaöljyn hinta on noussut ja vaihdellut viime viikkoina rajusti. Tässä analyysissa tarkastellaan muutamaa vaihtoehtoista kehityskulkua öljyn hinnalle ja haarukoidaan niiden mahdollisia vaikutuksia Venäjän kokonaistuotantoon ja valtiontalouteen verrattuna Iranin sotaa edeltäneeseen tilanteeseen.

Paikallisilla pankkikonttoreilla on edelleen merkitystä erityisesti pienille yrityksille ja mikroyrityksille, jotka saavat rahoitusta usein lähipankiltaan.

Käteinen on yhä tärkeä osa maksamista Suomessa, mutta rahahuollon kustannuksissa on suuria alue- ja toimialakohtaisia eroja. Selvitys osoittaa, että erityisesti käteisen tilitys ja paikalliset palveluverkoston erot vaikuttavat kauppojen kustannuksiin ja erityisesti pienet yritykset turvautuvat usein joustaviin, arjen tarpeisiin sopiviin ratkaisuihin.

Suomen talouskasvu on maltillista, ja suuri epävarmuus Iranin sodasta heikentää ja sumentaa talouden näkymiä.

Lähi-idän kärjistynyt konflikti raamitti Euroopan keskuspankin neuvoston tämänviikkoista kokousta. Iranin sota heijastuu euroalueen talouteen suorimmin energiahintojen voimakkaana nousuna. Vaikka uutisotsikot täyttyvät sodan nopeista käänteistä, talouden kannalta on olennaista erottaa markkinoiden ensireaktiot pidempiaikaisista reaalitalouden vaikutuskanavista. Pää on pidettävä kylmänä ja katse koko kentässä.

Eurojärjestelmä on käynnistämässä kaksi rahoitusmarkkinainfrastruktuurin kehityshanketta – Pontes ja Appia – tarkoituksena kehittää ratkaisuja tokenisaation ja hajautetun tilikirjateknologian (DLT) hyödyntämisen mahdollistavalle tulevaisuuden rahoitusekosysteemille.

Digitaaliset finanssipalvelut ovat mullistaneet tapamme säästää, lainata ja sijoittaa. Samalla ne ovat tuoneet kuluttajien arkeen uusia riskejä, joita ei ole aina helppo tunnistaa tai saati hallita.

Yli vuosikymmen Venäjän sotatoimien alkamisesta ja neljä vuotta täysimittäisestä hyökkäyksestä Ukrainan talous kasvaa, kehittyy ja jopa innovoi.

Suomalaisten kotitalouksien iskunkestävyys on joutunut koetukselle 2020-luvun alkupuolella. Hintojen ja korkojen nousu on tuntunut lähes kaikissa kotitalouksissa. Pienituloisia on kirpaissut arjen välttämättömyyksien kallistuminen, kun taas hyvätuloisiin kotitalouksiin ovat vaikuttaneet korkojen nousu ja asuntojen hintojen lasku. Kuinka helppoa kotitalouksien on sopeutua taloudellisiin takaiskuihin?

Positiivinen luottotietorekisteri täydentää Suomen Pankin tilastotiedonkeruita ja mahdollistaa esimerkiksi ulkomaisten digipankkien, eli rajan yli lainaavien luottolaitosten, sekä perintäyhtiöiden luotonannon ja lainakannan seurannan.

Korkoja ei helmikuun kokouksessa muutettu. Euroalueen talous on kasvanut sitkaasti myllerryksestä huolimatta ja inflaationäkymä on edelleen lähellä EKP:n 2 prosentin tavoitetta. Yhtä kaikki geopolitiikan käänteet voivat vielä aiheuttaa uusia yllätyksiä, joihin on oltava valmis reagoimaan.

Kryptovarojen omistamisen taustalla on useita syitä, joista yleisin on sijoitustarkoitus. Omistajaprofiilissa korostuvat erityisesti nuoret, miehet sekä osakesijoittajat. Rahoitusvakauden näkökulmasta kryptomarkkinoiden voimakkaiden hintavaihteluiden vaikutukset kotitalouksien varallisuuteen ovat rajalliset.

Yhä useamman pienituloisen tulot eivät enää yltäneet yleisesti kohtuulliseksi miellettyyn elintasoon. Korkojen nousu kasvatti ylivelkaantuneiksi itsensä kokevien määrää myös keski- ja hyvätuloisten joukossa.

Yhdysvaltain hallinnon yhtenä tavoitteena on tullipolitiikalla houkutella maahan lisää teollisia investointeja. Tullien väistäminen tullit asettaneeseen maahan suunnatuilla investoinneilla on tunnettu ilmiö, mutta sellaista ei ainakaan vielä ole Yhdysvaltain taloudessa merkkejä.

Ymmärrys luonnon merkityksestä talouden perustana on viime vuosina syventynyt. Luontokato, ilmastonmuutos ja äärisääilmiöt muodostavat toisiinsa kietoutuvan kokonaisuuden, joka lisää tarjontapuolen häiriöitä ja potentiaalisesti lisää inflaation vaihteluita. Kun luontopääoma ja siten myös luonnon puskurikyky heikkenevät, sääshokeista tulee aiempaa kalliimpia ja pitkäkestoisempia.

Sotakoneiston ylläpitäminen kuluttaa työvoimaa, pääomia ja valtiontaloutta. Laajat pakotteet vahingoittavat taloutta päivittäin, ja öljytulot laskevat lisäten painetta.